TALLINNA Venäjän kasvava uhka Ukrainan rajoilla herättää huolta Virossa. Täysimittainen sota Ukrainassa heikentäisi väistämättä turvallisuustilannetta Baltiassa ja Itämerellä.
Ukrainan mukaan Venäjä on kokoamassa sen rajojen tuntumaan joukkoja ja kalustoa. Ukraina epäilee, että Venäjä suunnittelee ensi vuoden aluksi jopa 175 000 sotilaan operaatiota naapuriaan vastaan.
Vähintään yhtä paljon Virossa hermostuttaa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin äskeinen aloite (siirryt toiseen palveluun) Venäjän ja Naton viiden suurimman jäsenmaan välisistä neuvotteluista.
Biden julkisti ehdotuksensa keskusteltuaan puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa viime viikon tiistaina. Putin esitti keskustelun aikana vaatimuksen Naton itälaajentumisen pysäyttämisestä.
Suurvaltojen keskenään tekemillä sopimuksilla on Baltian maissa erittäin huono kaiku.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Eurooppaa etupiireikseen vuonna 1939 niin sanotulla Molotov–Ribbentrop-sopimuksella. (siirryt toiseen palveluun) Sen jälkeen alkoi toinen maailmansota.
Viro, Latvia ja Liettua liitettiin Neuvostoliittoon. Yhdysvallat ja Britannia hyväksyivät tämän sodanaikaisissa huippukokouksissa Neuvostoliiton kanssa.
Ilves: Puola mukaan Venäjä-keskusteluihin
Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson vertasikin Bidenin ehdotusta vuoden 1938 Münchenin konferenssiin.
– Tämä tuoksahtaa Müncheniltä: uhkaajaa tyynnytellään tilanteessa, jossa hän on kääntänyt sinua päin ampumavalmiit aseet, Mihkelson sanoi Viron yleisradion haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
Münchenissä Britannia ja Ranska suostuivat Adolf Hitlerin vaatimukseen Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittämisestä Saksaan. Toiveena oli välttää muita aluevaatimuksia ja sota Euroopassa.
Viron entinen Nato- ja Suomen-suurlähettiläs Harri Tiido on samaa mieltä siitä, että Venäjän tahtoon ei pidä taipua liikaa.
– Moskova ei ole koskaan arvostanut pehmeyttä. Georgian sodan jälkeen [lännessä] kokeiltiin [Venäjälle] makeilua. Tuloksena olivat Krimin valtaus ja Donetskin alueen konflikti, Tiido sanoi radio-ohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun) tiistaina.
Mikäli Bidenin ehdotuksen mukainen kokous järjestettäisiin, siihen pitäisi Viron entisen presidentin Toomas Hendrik Ilveksen mukaan saada ainakin itäeurooppalainen ääni.
– Keskusteluihin tarvitaan siinä tapauksessa Puola, suuri ja sotilaallisesti vahva Nato-maa, Ilves sanoi Viron yleisradion radiouutisille (siirryt toiseen palveluun).
Suursotaharjoitus luvassa ensi keväänä
Täysimittaisen sodan syttymistä Ukrainassa virolaisasiantuntijat eivät pidä vielä kovinkaan todennäköisenä.
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik sanoo Venäjän kokeilevan toimillaan sekä Yhdysvaltojen että Saksan uusia hallituksia.
– [Venäjä] on osoittanut, että sillä on valmius hyökätä Ukrainaan. Sotilaallisen voiman käytöllä uhkaamalla se kuitenkin lähinnä kalastelee länneltä mahdollisia myönnytyksiä, Raik sanoi Viron television Ulkolinja-ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) maanantaina.
Raik ei usko, että Nato suostuisi sopimaan Venäjän kanssa toimistaan Putinin vaatimuksen mukaisesti.
– Se on täysin poissuljettua enkä usko, että siihen tähdätään vakavissaan edes Kremlissä, Raik arvioi.
Viro aikoo järjestää ensi vuoden touko-kesäkuussa Siil 2022 -suursotaharjoituksen, johon käsketään 16 000 sotilasta ja reserviläistä.
Puolustusvoimien komentajan Martin Heremin mukaan harjoitus on entistä kansainvälisempi.
– Harjoittelemme reagoimista uhkaan tiiviissä yhteistyössä Latvian asevoimien kanssa, Herem sanoo Viron puolustusvoimien tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Kyseessä on säännöllisesti neljän vuoden välein järjestettävä suursotaharjoitus, joka ei suoranaisesti liity Ukrainan tilanteeseen.
Voit keskustella aiheesta 16.12. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Kremlin kelloista soitetaan taas etupiiriä
G7-maat varoittavat Venäjää: Hyökkäys Ukrainaan tietäisi "massiivisia seuraamuksia ja kovaa hintaa"
Naton pääsihteeri torjuu Venäjän vaatimuksen estää Ukrainalta pääsy sotilasliittoon