Hyppää sisältöön

Perustuslakivaliokunta: Hallituksen esitys sote-henkilöstön rokotevelvollisuudesta perustuslain mukainen, pakkorokotuksista ei kyse

Hallitus esittää tartuntatautilakiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta.

Helsingin Messukeskuksen koronarokotuspistellä ei ollut ruuhkaa pisteen ollessa auki viimeistä päivää 15. lokakuuta 2021.
Perustuslakivaliokunta on yksimielisesti sillä kannalla, että sote-alan työntekijöiden "rokotuspakko" on perustuslain mukainen. Kuvassa Messukeskuksen koronarokotuspiste Helsingissä 15. lokakuuta 2021. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Antti Pilke
Avaa Yle-sovelluksessa

Perustuslakivaliokunta sai torstaina valmiiksi lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotesuojasta. Valiokunnan mukaan lakiehdotus on perustuslain mukainen. Lausunto on yksimielinen.

Hallitus esittää tartuntatautilakiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Sote-alan työntekijöiden "rokotuspakko" tulisi voimaan mahdollisimman pian.

Työnantajalla olisi velvollisuus huolehtia, ettei riskiryhmiin kuuluvien potilaiden ja asiakkaiden kanssa työskentelevä henkilöstö aiheuta heille tartuntavaaraa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuollon toimintakyvyn säilyttäminen pandemian aikana ovat painavia perusteluja, jotka oikeuttavat poikkeuksellisen pitkälle menevät, ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat viranomaistoimet.

Valiokunta toteaa, että rokotuksen edellyttämiselle on selvästi hyväksyttävät perusteet ja sääntely on oikeasuhtaista. Valiokunnan mukaan kyse ei ole pakollisesta rokotuksesta, mutta rokotuksen edellyttämisellä on kuitenkin välillisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien henkilöiden perusoikeuksiin.

Valiokunta painottaa, että tarkoituksena on suojata koronatartunnoilta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia potilaita, joille sairastuminen voisi olla jopa kuolemaan johtavaa.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) tviittasi keskiviikkona, että eduskunta varautuu päättämään sote-henkilöstön rokotesuojasta joulun välipäivinä.

Huolena hoitajien riittävyys

Hallituksen esityksen mukaan työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta, jos rokottamaton työntekijä ei ota muuta tarjottua työtä vastaan tai sellaista ei ole.

Enintään 72 tunnin sisällä tehty negatiivinen koronatestitulos olisi vaihtoehto, jos työntekijällä on lääketieteellinen syy olla ottamatta rokotusta.

Perustuslakivaliokunta korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta tulee seurata tarkkaan, koska alalla on pulaa työvoimasta ja hallitus arvioi esityksessään, että rokotusten edellyttäminen voi heikentää tilannetta.

Valiokunta edellytti myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää vielä esityksen perustelujen asianmukaisuutta. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että työnantajalle annettava oikeus työntekijöiden tietojen käsittelyyn perustuu hallituksen esityksessä EU:n tietosuoja-asetuksen kohtiin, jotka eivät valiokunnan saaman selvityksen osin mahdollista kansallista tai tarkentavaa lainsäädäntöä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi joulukuun alussa oikeuskanslerin arvioineen jo aikaisemmin, että rokotusta voidaan edellyttää asiakkaiden ja potilaiden hengen ja terveyden suojelemiseksi.

Lue lisää:

STM esittää "rokotuspakkoa" sote-alan työntekijöille, tulisi voimaan mahdollisimman pian – työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta

Hoitajien "rokotuspakko" saa ristiriitaisen vastaanoton – lista näyttää, missä sote-ammateissa on vähiten rokotettuja

Suosittelemme sinulle