Hyökkäyksellä Ukrainaan olisi "valtavat seuraukset ja kova hinta", EU varoittaa Venäjää.
– Tästä ei ole epäilystäkään, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi perjantaiaamun puolelle jatkuneen EU-huippukokouksen jälkeen.
Von der Leyenin mukaan EU on valmis ottamaan käyttöön pakkotteita, joiden hinta Venäjälle olisi "massiivinen".
EU-johtajat pääsivät sopuun yhteisestä Ukraina-kannanotosta huippukokouksessaan Brysselissä myöhään torstai-iltana. Sanamuoto on sama kuin G7-mailla viime sunnuntaina. Kannanoton mukaan toimet suunniteltaisiin yhteistyössä kumppanien eli lähinnä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.
EU vaatii Venäjää liennyttämään jännitteitä Ukrainan rajalla. Venäjä on siirtänyt Ukrainan rajan tuntumaan yli 100 000 hengen sotilasosastot. EU syyttää Venäjää myös aggressiivisesta retoriikasta.
- Lue, mistä kokouksessa on kyse: Nämä viisi kiperää ongelmaa täytyy ratkaista
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että jäsenmaat keskustelivat illalla pitkään koronatilanteesta ja energian hinnan noususta. Marinin mukaan energiasta käytiin hyvä keskustelu, mutta päätelmiä asiasta ei hyväksytty.
– Tähän liittyy joitakin eriäviä näkemyksiä, erityisesti komission pian antamaan ehdotukseen taksonomiaan liittyen, Marin totesi.
Marin sanoi pitävänsä erittäin valitettavana, että energian osalta päätelmät jäivät tekemättä.
– Ehkä kyse oli ennen muuta asetelmien hakemisesta tuohon tulevaan komission taksonomiakokonaisuuteen.
"Osoitamme vahvaa tukea Ukrainalle"
Ennen kokousta Suomi tuki selkeää kannanottoa Venäjän suuntaan.
– Eurooppa ei voi jäädä sivustakatsojaksi. Meidän äänemme pitää kuulua, pääministeri Marin sanoi ennen kokouksen alkua.
Ukrainaa ja Valko-Venäjää käsittelevän keskustelun ajaksi kaikki elektroniset viestintälaitteet jätettiin tietoturvasyistä neuvottelusalin ulkopuolelle.
– Keskustelu oli laajaa ja analyyttista ja hyväksyimme yhteiset päätelmät, joissa tietenkin osoitamme vahvaa tukea Ukrainalle tässä tilanteessa, joka on entisestään kiristynyt, Marin totesi kokouksen jälkeen.
Hänen mukaansa EU on valmis erittäin vahvoihin toimiin, mikäli Venäjä käyttää aggressiota Ukrainaa kohtaan. Myös pakotteista keskusteltiin kokouksessa.
– Osoitimme selvästi sen, että olemme valmiita toimimaan, jos toimiin on ryhdyttävä. Ensisijassa tietenkin pyrimme hakemaan diplomaattista ratkaisua, Marin summasi.
Huippukokouksen seuratuin henkilö, Saksan tuore liittokansleri Olaf Scholz antoi ennen kokouksen alkua samanhenkisen viestin.
– Rajojen koskemattomuus on tärkeä pohja rauhalle Euroopassa. Teemme yhdessä kaikkemme, että tätä koskemattomuutta ei rikota, Scholz sanoi.
EU-maissa on uskoa siihen, että uusi aseellinen konflikti Venäjän ja Ukrainan välillä on mahdollista estää.
– Meillä on riittävästi työkaluja pysäyttää Venäjän aggressiivinen käytös, sanoi Liettuan presidentti Gitanas Nauseda.
Marinin mukaan Euroopan Unionin on oltava keskeisessä roolissa Ukrainan tulevaisuudesta keskusteltaessa. Hän korosti myös EU:n kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa.
– Me tietenkin haluamme edetä sillä tavalla, että viestimme olisi yhdensuuntainen Venäjän suuntaan.
Koronatoimissa ei uusia keinoja, maat tekevät omia päätöksiä
Yhteisten sääntöjen luominen EU:n sisärajaylityksiin koronapandemiassa osoittautui hankalaksi. EU-johtajat eivät Brysselissä löytäneet rajoitustoimiin tällä erää uusia yhteiskeinoja, vaikka korostivatkin koordinaation tärkeyttä.
Osa jäsenmaista on ilmoittanut alkavansa jälleen vaatia negatiivista koronatestitulosta myös EU-maista tulevilta matkailijoilta. Ruotsi ilmoitti torstaina vaativansa jatkossa koronapassia myös muista Pohjoismaista tulevilta matkustajilta. Ruotsissa huolta on herättänyt maahan mahdollisesti suuntautuva alkoholiturismi Norjan kiellettyä alkoholin anniskelun kuukauden ajaksi. Marin sanoi keskustelleensa tilanteesta Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.
– Hän korosti sitä, että tämä ei koske työmatkaliikennettä, eli he haluavat mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät kulkemaan töihin.
Pääministeri Marin kertoi kannattavansa testausten lisäämistä. Lisäksi hän totesi, että on tärkeää saada kolmansien rokotuksien antamiseen vauhtia.
– Jos me emme onnistu rokottamaan väestöä kolmansilla rokotuksilla viimeistään tammikuussa, niin tulemme näkemään helmikuussa ja sen jälkeen erittäin vaikean tilanteen myös sairaalahoidon kuormituksessa. Tilanne on jo tällä hetkellä huolestuttava, ja sen takia meidän on onnistuttava näiden tehosterokotteiden antamisessa, Marin linjasi.
Euroopan lääkevirasto EMA antoi torstaina hyväksyntänsä kahdelle uudelle koronalääkkeelle, Kineretille ja Xevudylle. Kineret on tarkoitettu aikuisille, joiden keuhkojen toiminta on vaarassa, ja Xevudy riskiryhmäläisille, myös nuorille.
Juttua muokattu 17.12.2021 klo 4:20: Päivitetty kauttaaltaan kokouksen jälkeisillä kommenteilla.