Hyppää sisältöön

Koronapassin käyttöönotto on vahvistanut Mikon tunnetta siitä, ettei hän halua ottaa rokotetta – tällaista on elää ilman koronapassia

Yle keräsi lukijoiden kokemuksia koronapassittomuuden vaikutuksista arkeen. Vastauksia kertyi lähes tuhat. Passittomuuteen on useita erilaisia syitä.

Väkeä jonottamassa Helsingissä Kampintorilla pikakoronatestiin. 3. joulukuuta 2021. Koronapassin voi saada määräajaksi käyttöön tuoreella negatiivisella koronatestillä. Kuva: Matti Myller / Yle

Satakunnassa asuva Mikko ei ole ottanut yhtään koronarokoteannosta.

Hän pelkää, että hänet tuomitaan rokottamattomuuden takia. Siksi hän mieluummin vaikka valehtelee kuin kertoo totuuden.

– Huijaaminen olisi paljon miellyttävämpää kuin sanoa, että minulla ei ole rokotetta. Mieluummin vaikka maksan jollekin, että saan passin lainaan sellaiseen paikkaan, jossa sitä vaaditaan ja jossa en koe aiheuttavani muille riskiä, hän toteaa.

Mikko ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Yle keräsi joulukuussa lukijoiden kokemuksia koronapassittomuuden vaikutuksista arkeen ja elämään. Vastauksia kertyi hieman alle tuhat.

Koronapassia on voinut lokakuun puolivälistä alkaen edellyttää niissä tiloissa ja toiminnoissa, joita koskevia rajoituksia on voimassa. Passin saamiseksi vaaditaan kaksi koronarokotusta, sairastettu koronatauti tai tuore negatiivinen koronatestitulos.

Koronapassi on kuitenkin tällä hetkellä leviämisalueilla jäissä, eli sitä ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille. Asetus on voimassa 20. tammikuuta saakka.

Kavereilleen ja tutuilleen Mikko on ollut rokottamattomuudestaan avoin – tosin osin siksi, ettei muuta vaihtoehtoa ole ollut.

– Minun on pakko kertoa asiasta, jos kaverit tai tutut pyytävät vaikka ravintolaan tai elokuviin. Aina en pysty edes keskustelemaan heidän kanssaan asiasta enempää, koska koen, etten tule kuulluksi. Se on ahdistavaa.

"Elämä helpottuisi, jos rokotteen ottaisi"

Hieman alle 40-vuotias Mikko ei koe riskiään sairastua vakavaan koronaan niin merkittäväksi, että ottaisi rokotteen. Hän on huolissaan siitä, että rokotteesta voisi tulla ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Koronapassin käyttöönoton jälkeen Mikko ei ole päässyt enää uimahalliin ja joutui myös lopettamaan uuden urheiluharrastuksensa, sillä salilla vaadittiin koronapassia.

Mikko kertoo kuitenkin osin ymmärtävänsä, miksi koronapassia vaaditaan.

– On hyvä, että ihmisille annetaan vapaus rokottautua tai olla rokottautumatta. Minusta kuitenkin tuntuu, ettei passi kestä kriittistä tarkastelua. Kuinka perusteltuja rokottamattomiin kohdistuvat rajoitukset ovat, kun niin suuri osa väestöstä on jo rokotettu?

Mikko kertoo, että koronapassin käyttöönotto on vahvistanut hänen tunnetta siitä, ettei hän halua ottaa koronarokotetta, sillä hän kokee painostusta sen ottamiseen.

– Toisaalta se on vahvistanut sitäkin tunnetta, että elämä helpottuisi, jos rokotteen ottaisi.

Useat muutkin koronapassittomat kertoivat Ylelle ahdistuneisuuden tunteista tai tuomituksi tulemisen pelosta. Jutussa käytettyjen kommenttien kirjoittajien yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

"Koronapassittomuus luo elämääni suurta epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta. Pelkään, että ilman passia en voi jatkaa tärkeitä harrastuksiani. Työn saaminen voi vaikeutua tai estyä kokonaan, jos passia aletaan vaatia työpaikoilla.

Näen koronapassin ja koronaviruksen ympärillä käytävässä keskustelussa ahdistavia piirteitä mielipiteiden polarisoitumisesta ja ihmisten hallitsemisesta pelon ja häpeän avulla.

Koen koronapassittomuuden asettavan minut epätasa-arvoiseen asemaan passillisten ihmisten kanssa, vaikka toimin mielestäni hyvin vastuullisesti noudattaen kaikkia muita koronaan liittyviä suosituksia ja rajoituksia."

"Minulla on erittäin paha neulakammo enkä ole saanut rokotuksia otettua, vaikka rokotteen haluaisinkin. Jos varaisin ajan rokotukseen, jättäisin todennäköisesti pelon takia saapumatta paikalle. Koen myös usein häpeää rokottamattomuuteni takia."

"Koronapassittomuus sekä rokotteesta kieltäytyminen terveenä 31-vuotiaana miehenä on vaikuttanut yllättävänkin paljon elämääni. Koen olevani syrjitty, ja se aiheuttaa ahdistuneisuutta sekä unettomuutta.

Työpaikalla suurin osa on rokotettuja ja rokottamattomana koen selvää syrjintää sekä paheksuntaa. Myös ennen korona-aikaa vietetyt ravintola- ja elokuvaillat puolison kanssa ovat tyssänneet, kun ilman passia ei saa enää ruokailla ravintoloissa.

Passittomuus on lisännyt yksinäisyyttä sekä liikkumattomuutta, sillä useissa paikoissa tarvitaan passi. Koen epäreiluksi, että minun pitäisi testata itseäni aina ennen treffi-iltaa. Myös perhesiteet ovat heikentyneet passittomuuden takia."

Moni vastaajista kertoi myös, ettei passin puuttuminen ole vaikuttanut elämään oikeastaan mitenkään.

Myös syyt passittomuuteen olivat moninaisia. Esimerkiksi osa Mikon tavoin ei ole halunnut tai kokenut tarpeelliseksi ottaa koronarokotetta, osa taas ei lääketieteellisistä syistä voi sitä ottaa, ja osalla ilmenee teknisiä hankaluuksia passin saamisessa haltuunsa.

Osa vastaajista puolestaan kertoi, että vaikka he ovat ottaneet kaksi koronarokotetta, he eivät periaatteesta tahdo käyttää koronapassia ja boikotoivat sitä vaativia paikkoja ja tapahtumia.

"Koronapassin puute näyttää tulevan esteeksi"

Pohjois-Karjalassa asuva Anu Lehtola-Donner ei pitkään ollut saanut yhtäkään koronarokotetta lääketieteellisistä syistä.

– Minulla on perussairautena immuniteettisairaus, eli rokotteista ei synny minulla vasta-aineita. Voisin ottaa rokotuksen saadakseni koronapassin, mutta se lisäisi vääränlaista turvallisuuden tunnetta ja olisi lähinnä huijausta itseäni ja muita kohtaan, hän sanoo.

Lehtola-Donner kuitenkin sopi lääkärinsä kanssa, että hänelle annettiin joulukuussa yksi rokote, jotta he voivat katsoa, syntyykö hänelle siitä lainkaan vasta-aineita.

– Koronapassin puute näyttää nimittäin tulevan elämässä esteeksi, hän toteaa.

Hänellä ei ole mitään rokotteita vastaan.

– Ihmisillä tuntuu olevan sellainen ajatus, että rokottamattomat ovat periaatteellisia rokotusten vastustajia. He unohtavat että on meitä, joilla on joku muu syy.

Lehtola-Donnerilla on myös koti Helsingissä.

– Viimeksi kun siellä kävin, niin huomasin, ettei oikein mitään voinut tehdä, mitä olin suunnitellut.

Hän on huolissaan siitä, kuinka paljon koronapassilla voi enää hillitä epidemiaa.

– Ymmärrän, että passi on yritys hillitä taudin leviämistä, mutta nyt keskustellaan siitä, purevatko rokotteet omikroniin. Passin merkitys alkaa haalistua.

THL:n mukaan alle yksi prosentti väestöstä ei voi ottaa koronarokotetta terveydellisistä syistä. Rokotteiden mahdolliset sivuvaikutukset terveyteen kuitenkin huolestuttavat useampaa.

"Olen raskaana, ja vauva syntyy viimeistään tammikuun alussa. En ole halunnut ottaa rokotetta raskausaikana, mutta otan ensimmäisen rokotuksen heti synnytyksen jälkeen.

Koronapassin vaatiminen esimerkiksi tapahtumissa on oikein hyvä asia. Olen valinnut rokottamattomuuden ja koen, että sillä pitääkin olla seurauksensa. Olisi vastuutonta hippastella normaalisti väenpaljoudessa ilman asianmukaista suojaa."

"En ole kokenut koronaa vielä niin pahana, että lähtisin rokottautumaan. Toisaalta luottamukseni nopeasti kehitettyihin rokotteisiin ei ole ihan 100 prosenttia, joten odotan myös perinteisemmän ja tutkitumman rokotteen saatavuutta (Novavax, Valneva). Koronalta suojautumisessa olen turvautunut perinteisiin ja parhaimpiin keinoihin, sosiaaliseen etäisyyteen ja käsihygieniaan."

"Aina pitää jännittää, minne voi mennä"

Helsinkiläinen Anna Knuutinen sai kaksi Pfizerin koronarokotetta kesällä 2021 vieraillessaan miehensä kanssa perheenjäsentensä luona Yhdysvalloissa.

– Suomeen paluun jälkeen otimme yhteyttä terveyskeskukseen ja pyysimme, voisiko rokotustodistuksen tiedot siirtää Kantaan. Minun tietoni kirjattiin, mutta saman viestin englanniksi lähettäneelle miehelleni ei vastattu. Se oli lopulta hänen onnensa, Knuutinen kertoo.

Syksyllä pariskunta kuuli, että ulkomaisten rokotustodistusten tietoja kirjattaisiin yksityisellä puolella maksua vastaan Kantaan.

– Mieheni sai kaksi rokotusta kirjattua ja koronapassin käyttöönsä. Minulla näkyy kuitenkin nyt, että minulla olisi neljä rokotusta, sillä sekä terveyskeskus että Aava tekivät omat kirjauksensa – eikä koronapassi toimi edelleenkään.

Knuutisen mukaan terveysasema on luvannut selvittää, mitä asialle voisi tehdä. Hän toivoo, että kolmas rokote ratkaisisi vihdoin asian.

– Jos saan sen, Aava lupasi että he voivat poistaa oman merkintänsä, ja ehkä sitten saisin passin.

Helsingin kaupungin yhteyspäällikkö Hanna Laineen mukaan kaupungissa ollaan harmiteltu, ettei todistuksien myöntäminen ole onnistunut. Kaupungilla ei ole Laineen mukaan ollut mahdollisuutta myöntää EU-koronatodistuksia ulkomailla annetuista rokotuksista.

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos.

– Vuoden alussa tulee voimaan laki, jonka perusteella koronatodistuksia voidaan ryhtyä myöntämään. Todistusten myöntämisen estää myös se, että Kanta-palvelu ei tällä hetkellä ota vastaan Helsingissä tehtäviä kirjauksia ulkomailla annetuista rokotteista siten, että niistä muodostuisi EU-koronatodistus, Laine kertoo sähköpostitse.

Kanta-palveluiden mukaan todistuksen teko on teknisesti mahdollista. Helsingin kaupungin mukaan ongelmana kuitenkin on, että rokote tulisi kirjata annetuksi Helsingissä kirjaajan toimesta, mikä ei ole mahdollista.

Laineen mukaan kaupungissa tehdään parhaillaan työtä teknisten edellytysten kuntoon saattamiseksi ja palvelun avaamiseksi.

– On erittäin valitettavaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut kuntien myöntävän todistuksia ennen kuin asian edellyttämä lainsäädäntö ja tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti joulukuun alussa sallia toistaiseksi (siirryt toiseen palveluun), että yhdysvaltalaiset ja muut EU:n koronapassijärjestelmään kuulumattomat ulkomaalaiset pääsevät sisään koronarajoitusten piirissä oleviin ravintoloihin ja tapahtumiin.

Joulukuun 23. päivästä lähtien EU:n ulkopuoliset koronatodistukset ovat kelvanneet kaikkialla Suomessa koronapassina (siirryt toiseen palveluun).

– Silti kaikkiin paikkoihin ei ole päässyt sisään. On tosi tylsää, että aina pitää jännittää, minne voi mennä, Anna Knuutinen sanoo.

Hänen mielestä koronapassi on kuitenkin oikein hyvä asia.

– Sen käytöstä pitäisi vaan saada selkeämpää.

Juttua päivitetty 11.1. kello 13.00: Lisätty tieto, että Kanta-palveluiden mukaan EU-todistuksen todistuksen teko ulkomailla annetusta rokotteesta on teknisesti mahdollista. Helsingin kaupungin mukaan ongelmana kuitenkin on, että rokote tulisi kirjata annetuksi Helsingissä kirjaajan toimesta, mikä ei ole mahdollista.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Onko rokottamattomuus syy rajoittaa elämää vai onko se syrjintää? Näin vastaavat eettisyyteen perehtynyt filosofi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

Koronapassi ja rokotukset repivät rikki ihmissuhteita – psykoterapeutti neuvoo säilyttämään keskusteluyhteyden, vaikka tunteet kuohuvat

Katarina, 23, uskoi salaliittoteorioita eikä ottanut koronarokotetta – sitten hetki kauppakeskuksessa sai hänet muuttamaan mielensä

Suosittelemme sinulle