Hyppää sisältöön

Kouluterveydenhoitajia ja neuvolan henkilökuntaa kaivataan takaisin omille työpaikoilleen rokotustyöstä

Koronarokotuksiin valjastetut ammattilaiset ovat joutuneet olemaan poissa varsinaisesta työstään pitkiäkin aikoja. Hämeenlinnassa kouluterveydenhoito ja neuvolat tarvitsevat kipeästi takaisin rokotustyöhön valjastettuja ammattilaisiaan.

Hämeenlinnan neuvola- ja kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Anu Mähönen on huolissaan koronapandemian vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuva: Kati Turtola / Yle

Korona-aika on kestänyt melkein kaksi vuotta ja se on vaikuttanut terveydenhuollon palveluihin, kun alan ammattilaiset ovat rokotustalkoissa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa neuvola- ja kouluterveydenhoitajat ovat joutuneet olemaan rokotustyön takia poissa omalta työpaikaltaan varsin paljon.

Neuvola- ja kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Anu Mähönen on huolissaan tilanteesta. Hän sanoo, että muun muassa tuoreen kouluterveyskyselun perusteella perheet, lapset ja nuoret voivat koronan myötä aikaisempaa huonommin. Tarve neuvola- ja kouluterveyspalveluihin on kasvanut, mutta samalla rokotustahti on pidettävä kiivaana.

– Olen vahvasti sitä mieltä, kaikki kivet on käännettävä, että me saamme rokotuksiin osallistumaan mahdollisimman paljon myös muuta henkilökuntaa ja saamme meidän ammattilaisemme takaisin neuvoloihin, kouluihin ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Koronarokotuksiin poikkeusjärjestelyt

Neuvola ja kouluterveyden vastuulääkäri Anu Mähönen sanoo, että rokottaminen on monimutkainen ja tarkasti valvottava toimenpide, joka sisältää paljon muutakin kuin piikin pistämisen ihmisen lihakseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että tällä hetkellä yhteiskunta on pandemian keskellä.

Mikäli valmiiksi rokotustaitoista henkilökuntaa ei saada riittävästi mukaan rokotuksiin, olisi Mähösen mielestä koronarokotuksissa syytä harkita poikkeustilanteiden käyttöä valvotusti.

– Ei mitenkään yleistä lupaa hoitaa kaikkia rokotuksia vaan selvästi terveyden- tai sairaanhoitajan ohjauksen tai valvonnan alaisena ja vain koronarokotuksissa. Silloin minun mielestäni myös lähihoitajat voitaisiin kouluttaa rokotuksiin, sanoo Mähönen.

Pitkä poikkeusaika näkyy esimerkiksi uusien hankkeiden viivästymisellä. Hämeenlinnassa lanseerattiin syksyllä hoitopolku yläkouluikäisten mielenterveysoireiden hoitoon, jonka käyttöönotto ei Mähösen mukaan onnistu, jos kouluterveydenhoitajat ovat tiiviisti kiinni rokotuksissa.

– Nyt Hämeenlinnassa onneksi on rekrytoitu opiskelijoita ja eläkeläisiä hyvin mukaan näihin talkoisiin, ja näyttäisi siltä, että neuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien rokotussidonnaisuus vähenee aiemmasta, sanoo Mähönen.

Suosittelemme sinulle