Tänä Rastavan Suomen kodiloih tuvvah läs 1,4 miljonua rastavankuustu, nenga arvivoiččou Joulupuuseura.
Moine kuuzien miäry on aiga suurennu hiilinielunnu, da vahnu perindö voibi ozuttuakseh muitegi kummallizekse nygözen päivänvalgies: mikse rahvahale pidäy kuadua puuloi vai sendäh, gu kodiloih suadas kahtekse nedälii rastavanmieldy?
Löydynöygo perindöle variantua? A mibo on ekolougizin mahtolline taba vallita rastavankuuzi? Kačommo tarkembah kuuttu eriluadustu rastavankuuzen variantua.
1. Kodimuas kazvatettu
Vajai miljon Suomes tänä Rastavan myödäviä kuustu tulou kodimualazil kuuzenkazvattajilpäi. Joulupuuseuran paginanvedäi Juha Ruuska nevvou ottamah kuuzen, kudai on tuotettu mahton mugah lähäl omua kodii. Nenga kulletukis tulijat piästöt jiäjäh pienikse. Suomes rastavankuuzii kazvatetah enimite peldoloil, rastavanalovehil da vuitikse taimenikon segah mečäs.
– Peldoloil kazvas muite pajukkuo libo midätahto pienembiä, mi ei sivo hiildy yhtenjyttymäh luaduh, kui sie kazvai kuuzi, sanou Ruuska.
Sen ližäkse taimenikonhoijonke yhtes puustuo hos kui ga harvendetah. Joga vuottu kuattas miljonoi rastavankuuzen suuruzii puuloi, hos Rastavua ei olis ni olemas. Moizen metodan vuoh luajitah kazvatettavih puuloih niškoi kazvandusijua.
Ruuskan mugah Suomes rastavanpuuloin kazvatandu on äijälgi luonnonmugaine dielo. Lannoittehii da kazvinvardoičusainehii käytetäh vastuollizesti da mahton mugah ylen vähä.
2. Kodimualaine luonnonkuuzi
Kazvatetus kuuzes kerävyjät kazvipertiguazupiästöt voijah olla toistujien hoidokerroin da kulletusčiepin täh vähästy suurembat, migu lähäl olijan luonnon helmas kazvanuon kuuzen. Yhtelläh erot ei olla suuret, eigo ni kaikil ole mahtuo kuadua kuustu omas mečäs.
Merkittävembät erot ollah luavullizet: kazvatettu kuuzi on hoijettu, leikattu da tuuhei. Luonnonkuuzi voibi olla harvembi da hoikkuokzazembi, nenga arvivoiččou mečänhoidai Arto Koistinen mečän, luonnon da paikkutiijon azientundijanyrityksespäi Tapio Oy.
– En usko, gu niilöis on ekolougizel kannalpäi äijy eruo.
3. Ulgomualpäi tuodu kuuzi
Joga vuottu Suomeh tuvvah läs 150 000 rastavankuustu enimite Daniespäi da Virospäi. Nämmä kuuzet voijah olla huogehembat, migu kodimualazet kuuzet, ga kullettamizes tulijat piästöt kazvatetah niilöin hiilijallanjälgie.
Muut erot danielazien, virolazien da kodimualazien kuuzien välil ollah pienet.
4. Keinoluaduzet kuuzet
Suurin vuitti keinoluaduzis rastavankuuzis azutah Kitais valmistetaan Kiinassa (siirryt toizeh palveluh). Pitky kulletusmatku nostau kuuzien hiilijallanjälgie. Sen ližäkse plastiekkukuuzien azundah näh puaksuh käytetäh metalluozii sego PVC-plastiekkua, kuduah kuuluu hlourua da kudai vaigevuttau kuuzen kierrättämisty.
Plastiekkukuuzes voibi tulla čotaittavasti luonnonkuustu ekolougizembi variantu, konzu kuustu käytetäh hätken. Arvivot vaihtellahes kymmenen da kahtenkymmenen vuvven välil.
– Voimmo sanuo, gu plastiekkukuuzen hiilijallanjälgi on 10–15-kerdaine kodimualazeh kuuzeh verraten. Se tarkoittau vastuajua miäriä vuozis, gu piäzizimmö samazele tazole, sanou Arto Koistinen.
5. Uvvessah istutettavu padakuuzi
Kaksiene vuottu tagaperin Suomen markinoile tuli enzimäine vuogrukuuziyrittäi. Ruandumalli on prostoi: kuuzi tuvvah kodiveriäle juurineh pienes padazes libo huavozes. Sen vuogruaigu on se-tämä nedäli enne da jälles Rastavua, min jälgeh kuuzi otetah iäres da istutetah järilleh luondoh.
Ajatus on kiinnostai da lähtökohtu ekolougine. Ezimerkikse Suures Brituanies Esimerkiksi Isossa-Britanniassa (siirryt toizeh palveluh) kuuzien uvvessah istuttamizes on suadu hyviä kogemustu, ga Suomen ilmastos ruandumallin muodoloi vie ollah eččimäs.
Padakuustu on jygei suaja pyzymäh hyvänny kaiken talven aigua. Konzu puu otetah lebotilas lämmäh perti-ilmah erähäkse nedälikse, puu buitegu duumaiččou, gu nygöi on tulluh kezä. Moine muutos on puuh niškoi suuri koiteh. Suurin vuitti puulois ei päi uvvessah istutettavakse.
Vuokrapuu.fi-yrityksen perustai Torbjörn Granberg hyvin tiedäy täs dielos. Kahten vuvven kogemiksien pohjal vaigu pieni vuitti kuuzis kestäy uvvessah istuttamizen.
– Vältän ekolougižus-sanua, sendäh gu meil ei vie ole kerättyy tarkua datua sih näh, midä kaikkie pidäy yhten kuuzen ottamizeh da viemizeh da kui suuri prosentu niilöis pädöy uvvessah kazvattamizeh. Äijy faktorua vie pidäy sellittiä enne sidä, gu voimmo sanuo: tämä on ekolougizembi, migu neče.
6. Yhtehine kuuzi libo Rastavu ilmai kuustu
Jagamistalovuon laihinoi voit hyvin sobivuttua sežo rastavankuuzen valličendas. Taloiyhtivön pihah čomendettu yhtehine rastavankuuzi on äijiä ekolougizembi, migu jogahizen fatieran oma kuuzi.
Ezimerkikse Espoos Soukan kappelin pihalle pystytetään(siirryt toizeh palveluh) tänä vuon jo viijendetty kerdua luajitah rastavankuuzipuusto, kuduah hos ken voibi kävvä välläh ihaloimah omatahtozien čomendettuloi kuuzii. Rastavua vaste kuuzet annetah podarkakse jygies eloksentilandehes olijoile perehile.
Ollou oma kuuzi yhtelläh vältämättömys, maksau vallita lähäl kazvatettu kodimualaine kuuzi, da kyzyö vie myöjäl libo kazvattajal, istutetahgo kuatun kuuzen sijah varmahgi uuzi.
Mečänhoidai Arto Koistinen kehoittau sežo kohtavumah rastavankuuzen valličendah kaččojen toizih menoloih.
– Viizahasti vallittu da oigieh luaduh hävitetty rastavankuuzi on jälgimäi aiga vähäpiästöhine. Maksaugo rastavanpuun tuodavua iluo ruveta nygöi liijakse tarkazeh miäriämäh?
Koistinen arvivoiččou, gu oman taloin lähäl olijas mečäspäi ičen kuattu kuuzi olis vikse ekolougizin variantu.
– Yhtelläh en pie niidy muidugi variantoi ylen pahoinnu. Ehkoi plastiekkukuuzen jättäzin valliččemattah.
Millainen joulukuusi on ilmastoystävällisin? Tässä kuusi vaihtoehtoa kuusen hankintaan