Yksi kaikkien aikojen suomalaispelaajista ilmoitti maanantaina 20.12.2021, että on aika laittaa nappulakengät naulaan ammattilaisjalkapalloilijana.
Tim Sparv ei ole yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisista siksi, että hän olisi voittanut Mestarien liigassa tai tähdittänyt maalikoosteita – sen sijaan hän on Huuhkajien nousun kasvot, poikkeuksellinen johtaja ja karismaattinen ihminen.
Sparv muutti 16-vuotiaana Pohjanmaalta, alle parin tuhannen asukkaan Oravaisten kunnasta Southamptoniin. 2003 valioliigaseuran junioriakatemiaan siirtynyt hintelä vasuri pääsi samana kesänä pelattuihin 17-vuotiaiden MM-kisoihin. Kotikisoissa Sparv istui penkillä kaikki ottelut, kun Suomi voitti Kiinan 2–1 Jarno Parikan ja Tomi Petrescun maaleilla sekä hävisi Kolumbialle ja Meksikolle.
Southamptonissa Sparv kävi läpi kovan koulun muun muassa Theo Walcottin ja Gareth Balen kanssa, mutta nopeasti kävi selväksi, etteivät Valioliigan portit aukea. Harvinaisen moni tuosta Southamptonin ikäluokasta kuitenkin nousi ammattilaispelaajaksi. Sillä tiellä oli myös Sparv, joka teki fiksun siirron Ruotsiin.
Jo pelivuosina Halmstadsissa 2007–2009 Sparv kärsi loukkaantumisista ja kaudet olivat rikkonaisia. Tuolloin hän myös debytoi Veikkausliigassa pelattuaan lainasopimuksella VPS:ssä kahdeksan ottelua.
Samoina vuosina alkoi Sparvin ja Markku Kanervan harvinaislaatuinen yhteistyö. Sparv johti Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkuetta EM-karsinnoissa ja sitten EM-kisoissa Ruotsissa 2009. Hän myös teki kisoissa Suomen ainoan maalin, rangaistuspotkusta, kun Suomi hävisi Englannille 1–2 kisojen avausottelussaan.
Kolmesta Ruotsin-kaudesta ehjin, 2009, toi sopimuksen Hollannin liigaan FC Groningeniin. Sielläkin Sparv sai kantaa kapteeninnauhaa ja etenkin vuodet 2010–2012 olivat henkilökohtaisesti onnistuneita.
Kauden 2012–2013 lopussa vastuu väheni, ja Sparv lähti Saksaan toukokuussa 2013. Kakkosbundesliigassa pelannut Greuther Fürth pääsi seuraavalla kaudella Sparvin avulla aina liigakarsintoihin saakka, joissa nousu Bundesliigaan kuitenkin jäi haaveeksi.
Kesällä 2014 Sparv siirtyi Tanskan liigassa pelanneeseen Midtjyllandiin, jolloin viimeistään alettiin myös julkisuudessa kirjoittamaan siitä, millainen pelaaja Sparv on.
Sparv ei ollut nopea, eikä fyysinen. Uran alkuvuosina oli puhuttu, etteivät miehen ominaisuudet riitä keskikentälle, vaan hänen pitäisi siirtyä toppariksi. Sparv itse ymmärsi oman rajallisuutensa. Hän ei yrittänyt olla jotain, mihin ei kykene. Hän korvasi puutteitaan maksimaalisesti pelisilmällään ja ulottuvuudellaan, keskittyi suojelemaan puolustuslinjaa ja rauhoittamaan peliä.
Sparv oli kesällä 2014 Midtjyllandin tuoreen seuraomistajan Matthew Benhamin ensimmäinen datan avulla tehty hankinta. Oli havaittu, että vaikka Sparv ei loista maali-, maalisyöttö- tai taklaustilastoissa, hän on laadukkaampi pelaaja kuin perinteiset tilastot osoittivat.
Ennen kaikkea suomalainen teki kanssapelaajistaan parempia, ja kun hän oli kentällä, joukkue keräsi enemmän pisteitä. Sparvia alettiin nimittää "no-stats all-stariksi", eli tähtipelaajaksi, joka ei näy tilastoissa. Tämä osui aikaan, kun data-analyysin käyttö ja merkitys alkoivat kasvaa jalkapallossa rajusti.
Toki jos jotain puutteita nostetaan, Sparv olisi myös perinteisissä tilastoissa saanut esiintyä useammin. Hän kuitenkin oli mukana hyökkäyksissä ja pitkänä pelaajana esillä erikoistilanteissa. Silti esimerkiksi maajoukkueuran ainoaksi maaliksi 84 ottelussa jäi osuma Pohjois-Irlannin verkkoon 2012.
Kaudella 2014–15 Midtjylland voitti Tanskan liigan ja Sparv valittiin joukkueensa vuoden pelaajaksi.
Maajoukkueessa todellinen satutarina alkoi, kun Hans Backe sai potkut joulukuussa 2016. Päävalmentajaksi nousi Kanerva, jonka luottopelaaja Sparv oli ollut jo U21-kisoissa. Sen, mitä Kanerva joukkueeltaan toivoi, sen Sparv kentällä vaati joukkueelta.
Kun maajoukkue koronapandemian aikana pelasi tyhjille katsomoille, viimeistään tuli selväksi Sparvin rooli kentällä. Hänen kantava äänensä erottui jatkuvasti tyhjille lehtereille. Sparv oli suomalaispelaajaksi harvinaisen vaativa joukkuekavereilleen. Hän otti aina kaiken irti rajallisista ominaisuuksistaan pelikentällä – ja vaati sitä äänekkäästi myös muilta.
Samalla Sparv muodosti pelillisesti puolustuksen painavan ankkurin yhdessä Joona Toivion ja Paulus Arajuuren sekä maalivahti Lukas Hradeckyn kanssa – kun maajoukkuepelit ensi vuonna jatkuvat, mukana on heistä vain Hradecky.
Se, miten Sparv teki ympärillä olevistaan parempia, näkyi maajoukkueessa etenkin Glen Kamaran otteissa ja nousussa Huuhkajien avainpelaajaksi. Päävalmentaja Kanervan pelitapa sekä se, miten Sparv sitä toteutti viheriöllä, loivat maajoukkueelle kaikkien aikojen vankimman selkärangan.
Kun Suomi aloitti ensimmäisen arvokisapaikan tuoneet EM-karsinnat, tilastot kertoivat seuraavaa: Syyskuusta 2015 lähtien Suomi oli pelannut 20 karsintaottelua. Sparv oli ollut kentällä kymmenessä ja sivussa kymmenestä loukkaantumisten takia. Sparvin kanssa Suomi oli kerännyt 26 pistettä, ilman Sparvia saldo oli kolme.
EM-kisoihin 2021 Sparv lähti polvivaivojensa takia hyvin vähäisellä pelituntumalla. Hän pelasi Tanskaa ja Belgiaa vastaan avauksessa. Kun Sparv oli kentällä, Suomi ei päästänyt maaleja.
Juttu jatkuu alla olevien grafiikoiden jälkeen.
Sparv oli tyylikäs pelaaja kentällä ja sen ulkopuolella. Sillä tyylikkyydellä, jota toki muutkin kokeneet avainpelaajat ovat vaalineet, Huuhkajat on kerännyt valtavasti uusia faneja viime vuosina.
Joulukuun alussa Sparv palkittiin Captain's Ball -palkinnolla, erikoispalkinnolla, joka Palloliiton kauden päätösgaalassa jaetaan erityisen merkittävästä ja positiivisesta työstä suomalaisen jalkapalloilun eteen.
– Tänä vuonna palataan tietyllä tavalla palkinnon juurille. Captain's Ball eli kapteenin pallo menee henkilölle, johon kapteenius totisesti henkilöityy, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti sanoi ja muistutti, että suomalainen miesten jalkapallohistoria tuntee vain yhden pelaajan, joka on ollut joukkueensa kapteeni jokaisessa ikäluokassa aina nuorimmista A-maajoukkueeseen.
Sparv sai myös merkittävän kansainvälisen tunnustuksen pelaajayhdistys FIFPRO:lta. Sparvin saamaa tunnustusta perusteltiin aktiivisella vaikuttamisella ihmisoikeuksien, tasa-arvon, koulutuksen, lukutaidon, antirasismin ja ilmastonmuutostaistelun puolesta. Nuo puheet ovat osa sitä tyyliä, jonka takia Huuhkajat on niin paljon arvostusta ja uusia kannattajia hankkinut.
Toisaalta moni kyseli, että kun Qatarin heikko ihmisoikeustilanne ja siirtotyöläisten kuolemat MM-stadioneilla ovat olleet tiedossa jo pitkään, miksi Sparvin teksti Players Tribune -sivustolla nähtiin vasta nyt.
Sparv on kuvaillut henkilökohtaisisia intressejään ja kehitystään oivallisesti esimerkiksi Yle Urheilulle 2019:
– En sanoisi, että olen älykäs ihminen, mutta olen utelias ihminen. Jalkapallo oli koko elämäni. Treenasin, tulin kotiin ja sen jälkeen katsoin jalkapalloa telkkarista. Viimeisen reilun viiden vuoden aikana olen ymmärtänyt, että elämässä on muutakin kuin jalkapallo.
Kun Huuhkajat polvistuivat Sparvin johdolla ennen Wales-ottelua 2020 Black Lives Matter -teeman mukaisesti, Sparv kertoi myöhemmin saaneensa oksettavia kommentteja ja viestejä, ettei joku aio tulla enää katsomaan Huuhkajia.
Sparv voi olla kuitenkin huoleti. Hänen toiminnallaan Huuhkajat on saanut valtavasti enemmän uusia faneja kuin menettänyt niitä.
Joka tapauksessa Sparvin saamat viestit Wales-ottelun jälkeen ovat osoitus siitä, millaista rohkeutta yhteiskunnalliset ulostulot ovat vaatineet. Helposti urheilija ajattelee, että kaikkien kannalta turvallisinta olisi pysytellä hiljaa ja keskittyä pelaamiseen.
Sparv onneksi koki, ettei hiljaa oleminen ole enää vaihtoehto.
– Maajoukkueen kapteenina tunnen, että minun ja joukkueen vastuu on vaikuttaa ja olla esikuvana seuraajillemme, Sparv sanoi Yle Urheilun jutussa 2020.
Sparv kamppaili viimeiset pelivuotensa vammojen kanssa. Hän siirtyi Midtjyllandista elokuussa 2020 Kreikan liigaan AEL:n riveihin, josta tuli kesällä 2021 Veikkausliigaan HJK:hon. Rooli HJK:ssa jäi kuitenkin vaivojen takia pieneksi, eikä hän enää pelannut maajoukkueessa syksyn MM-karsinnan ratkaisun hetkillä. Kanerva olisi kyllä luottoratsunsa MM-karsintaan valinnut, jos pelikunto olisi ollut edes siellä päin.
On ollut jo pidempään selvää, että peliuransa jälkeen Sparv jatkaa valmennuksen parissa. Se olisi ollut helppo veikkaus, vaikkei hän olisi sitä aiemmin ääneen sanonutkaan.
Niin kentän ulkopuolella kuin kentällä Sparv vaikuttaa ymmärtävän, mitä osaa ja missä rajat menevät. Se on hyvä alku myös valmentajalle.
Kun Yle Urheilu teki Sparvista juttua ennen EM-karsintoja 2019, hänellä oli kesken Michelle Obaman elämäkerta, ja kun Helsingin Sanomat haastatteli Sparvia 2017, hän oli lukemassa The Captain Class -kirjaa kapteenin merkityksestä joukkueelleen.
– Se voi olla myös uran jälkeen aihe, jota voisin opiskella. FC Midtjyllandissa meillä on henkinen valmentaja ja johtajuusvalmentaja (Lars Robl), jonka kanssa minulla on tiivistä yhteistyötä. Johtaminen ja kommunikaatio ylipäätään inspiroi minua, Sparv sanoi Helsingin Sanomille.
Nuo inspiraation lähteet sekä voittamisenhalu tekivät Sparvista yhden suomalaisen jalkapallon ikoneista.
– Toivon, että minut muistetaan siitä, että välitin. Toivon, että minut muistetaan hyvänä joukkuekaverina, Sparv päätti osuvasti ilmoituksensa uran päättymisestä.
Sparvia ei muisteta hyvänä joukkuepelaajana – hänet muistetaan maajoukkuehistorian parhaana joukkuepelaajana.
Lue lisää:
Tim Sparv on ollut huolissaan polvestaan EM-kisojen alla: "On ollut tosi stressaavaa"