Hyppää sisältöön

Analyysi: Koronan varjostamat aluevaalit – helsinkiläisten poissaolo vaaleista nostaa keskustaa ja pudottaa vihreitä

Ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa enää alle neljä viikkoa. Talven ilmassa on kuitenkin enemmän koronaa kuin vaalitunnelmaa, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela Keskuskauppakamarin järjestämässä puheenjohtajatentissä Helsingissä 15. joulukuuta 2021. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Ylen aluevaalikyselyn mukaan puolueet lähtevät tammikuun aluevaaleihin (siirryt toiseen palveluun) tutussa marssijärjestyksessä. Paalupaikalla on kokoomus ja perässä tulevat SDP, perussuomalaiset ja keskusta.

Aluevaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot, jotka päättävät oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.

Helsingissä sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi säilyvät edelleen kaupungin käsissä, joten pääkaupunkilaiset eivät äänestä aluevaaleissa.

Helsinkiläisten äänestäjien poissaolo vaikuttaa puolueiden valtakunnalliseen tulokseen. Kunta- ja eduskuntavaaleihin verrattuna voidaan laskea, että eniten äänestäjiä menettävät kokoomus ja vihreät.

Puolueiden aluevaalikannatusta mittaavan Ylen kyselyn mukaan viime kevään kuntavaalitaistelun aikana suosituimmaksi ja kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut kokoomus veisi kärkipaikan aluevaaleissa myös ilman Helsingin ääniä.

Oppositiossa hallituksen kärkihaastajaksi noussut kokoomus ja pääministeripuolue SDP käyvät aluevaaleissa jo kevään 2023 eduskuntavaalien esivaaleja. Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pudonnut selvästi kokoomusjohtaja Petteri Orpon kyydistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lähtee aluevaaleihin kuntavaalien tavoin takamatkalta, sillä perussuomalaisten alueellinen organisaatio on edelleen ohuella syysjäällä.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sai kuitenkin aluevaalien ehdokasasettelussa perussuomalaisilta myrskyvaroituksen. Perussuomalaiset keräsi enemmän aluevaaliehdokkaita kuin keskusta.

Puolueet jännittävät arvaamattomia aluevaaleja

Historian ensimmäiset aluevaalit herättivät paljon kysymyksiä jo ennen koronapandemian uutta, neljättä aaltoa.

Herkästi tarttuvan ja nopeasti leviävän omikron-virusmuunnoksen ilmestyminen myös Suomen ilmatilaan sotkee vaaliasetelmia vielä arvaamattomalla tavalla.

Puolueet eivät ole olleet valmiita kuitenkaan siirtämään aluevaaleja.

Vaalien järjestämisestä puolueet tekevät päätökset yhdessä, ja vaalien siirtäminen vaatii puolueiden laajaa yksimielisyyttä.

Kun hallitus sopi uusista rajoitustoimista koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi, aluevaalien siirtäminen ei noussut toimenpidelistalle.

Käytännössä vaalityötä rajoittavat eniten aluehallintovirastojen päättämät alueelliset toimet, kuten yleisötilaisuuksien ja kokoontumisten merkittävä rajoittaminen ja jopa kokonaan kieltäminen.

Keskustalle aluevaaleilla on suuri merkitys

Ylen aluevaalikyselyn perusteella keskustan kannatuksessa näyttää jatkuvan kevään 2019 eduskuntavaalituloksen alavire.

Keskusta kokosi viime kevään kuntavaaleissa hieman rivejään, mutta noin viidentoista prosentin kannatus aluevaaleissa olisi varmasti pettymys ja heikko lähtökohta kevään 2023 eduskuntavaaleihin.

Maakuntien perinteisenä valtapuolueena keskustalla on aluevaaleissa paljon pelissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon kokoaminen maakuntapohjaisten alueiden käsiin on ollut keskustan pitkäaikainen poliittinen tavoite.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen vuosina 2015–19 rakentamassa ja eduskunnassa kariutuneessa mallissa maakunnille olisi siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi paljon muitakin tehtäviä. Sipilän hallituksen ajama uudistus olisi toteuttanut keskustan haaveen maakuntahallinnosta.

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, jorka päättävät alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Antti Rinteen (sd.) ja myöhemmin Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen keskustavasemmistolainen hallitus vei eduskunnassa läpi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastustoimeen rajatun hyvinvointialuemallin.

Tulevaisuudessa nähdään poliittista vääntöä siitä, laajennetaanko hyvinvointialueiden tehtäviä niin, että alueista joskus tulee laaja-alaisia maakuntia.

Hallitusohjelman mukaisesti valtiovarainministeriössä selvitetään parhaillaan maakuntaveroa.

Hallituspuolueista vasemmistoliitto ja vihreät ovat vaatineet maakuntaveron käyttöönottoa jo tulevilla hyvinvointialueilla, mutta keskustan mielestä alueille on siirrettävä niiden tulopohjaa vahvistavia aluekehitystehtäviä ennen kuin maakuntaveroa voidaan toteuttaa.

Vihreille kylmää kyytiä maakunnissa

Keskusta ja vihreät ovat iskeneet hallituksessa näyttävästi yhteen. Tiukka vääntö ilmastopolitiikan käytännön toimista ei ole tuonut puolueille kuitenkaan lisää kannatusta.

Aluevaalit ilman helsinkiläisiä äänestäjiä ovat vihreille jo lähtökohtaisesti vaikeat. Pääkaupunki on ollut vihreille poliittisen energian lähde ja vallankäytön näyttämö.

Vihreiden kannatus on ollut alavireistä myös Ylen eduskuntavaalimittauksissa, joissa kannatuksen kymmenen prosentin kipuraja on uhkaavasti lähestynyt.

Vihreät on aluevaaleissa liikkeellä sijaisvoimilla. Perhevapaille siirtynyttä Maria Ohisaloa sijaistaa puoluejohdossa tamperelainen Iiris Suomela ja hallituksessa helsinkiläinen Emma Kari. Uudet kasvot eivät näytä pelastavan vihreitä aluevaaleissa.

Vihreiden on vaikea tehdä aluevaaleista ilmastovaaleja.

Aluevaaleissa keskitytään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen tehtäviin, joten laajemmalle, liikkuvalle punavihreälle äänestäjäjoukolle SDP:n ja vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat saattavat olla juuri näissä asioissa vakuuttavampia valintoja.

Vasemmistopuolueet voivat saada etua myös siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijät äänestävät aluevaaleissa todennäköisesti innokkaammin kuin monet muut väestöryhmät.

Voit keskustella aiheesta 29.12. kello 17 saakka.

Lisää aiheesta:

SDP ja kokoomus haalivat eniten ehdokkaita aluevaaleihin

Suosittelemme sinulle