Eduskunnan istuntotauko katkesi tiistaina, kun kansanedustajat riensivät päättämään hoitohenkilökunnan pakollisista koronarokotuksista.
Eduskunta äänesti tartuntatautilain väliaikaisen pykälän hyväksymisestä täysistunnossa. Lakimuutos hyväksyttiin äänin 107–32. Voit katsoa koko eduskunnan täysistunnon tästä.
Työnantaja voi edellyttää rokotusta sote-henkilökunnalta, joka on lähikontaktissa vanhusten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Rokotukset olisivat pakollisia myös muille ammattiryhmille, jotka ovat läheisissä tekemisissä riskiryhmäläisten kanssa.
Laissa on jo nyt lista herkkien potilasryhmien kanssa työskentelevän hoitohenkilökunnan pakollisista rokotteista. Listaan lisätään määräajaksi koronarokote.
Koronarokotuksesta kieltäytyjä voisi vaihtoehtoisesti esittää työnantajalle tuoreen negatiivisen koronatestin. Myös sairastettu tauti tarjoaisi vaihtoehtoisen suojan.
Jatkossa työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää työntekijää, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Työnantaja saa myös oikeuden käsitellä työntekijöiden rokotesuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja.
Väliaikainen pykälä pakollisista koronarokotteista tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa ensi vuoden loppuun.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vaativat pikatestejä
Hallituksen esitys rokotusten edellyttämisestä kirvoitti kiivaan keskustelun. Aiheesta pidettiin yli 40 puheenvuoroa.
Perussuomalaiset vastusti esitystä ja jätti lausuman, jossa vaaditaan hoitohenkilöstön pikatestaamista rokotusten edellyttämisen sijaan.
– Pakkorokottaminen lisäisi hoitohenkilökunnan kuormitusta ja ongelmia työvoiman saatavuudessa. Laki saattaisi aiheuttaa kriisin alalla, perussuomalaisten Juha Mäenpää sanoi.
– Rokote ei takaa, ettei hoitaja kanna tautia. Pikatesti takaa sen, Kaisa Juuso (ps) totesi.
Muutama perussuomalaisten edustaja katsoi, että hallituksen esitys rokotteista loukkaa perustus- ja yhdenvertaisuuslakeja.
Myös kristillisdemokraatit kannatti lain hylkäämistä. Puolue piti vaihtoehtona niin ikään hoitajien testaamista.
Sari Essayah (kd) esitti huolen, että rokotepakko kiristäisi ilmapiiriä alalla, jolla ihmiset ovat valmiiksi väsyneitä.
– Miten on mahdollista, että vasemmistopuolueet ovat hyväksyneet näin äärimmäisen lain, eikö tässä mennä liian pitkälle, Päivi Räsänen (kd) puolestaan kysyi.
"Tässä ei olla irtisanomassa ihmisiä"
Hallituspuolueet ja kokoomus kannattivat lakimuutosta. Puolueet painottivat, että lain muuttamisessa ei ole kyse rokotuspakosta.
Työnantajan velvollisuus on tarjota ensin muuta työtä niille, jotka eivät halua ottaa rokotetta.
– Tässä ei olla irtisanomassa ihmisiä. Ensin haetaan muuta työtä, ja jos sellaista ei löydy, palkanmaksu lakkaa joksikin aikaa, kokoomuksen Pia Kauma sanoi.
Sosiaalidemokraattien Aki Lindén toi esiin, etteivät rokotukset ja testit ole vastakkaisia toistensa kanssa.
– Testeillä voidaan täydentää rokotusten antamaan suojaa, Lindén totesi.
Keskustan Pasi Kivisaaren mukaan työvoiman saatavuutta tulee sote-alalla seurata lakimuutoksen jälkeen.
– Toivon, että kolmas rokotekierros sujuisi vauhdilla ja kattavasti. Eivät nämä esitetyt väliaikaiset muutokset ole mukavaa lainsäädäntöä, Kivisaari sanoi.
Pikatestien arvonlisävero poistuu ja rokotukset pian mahdollisia työterveyshuollossa
Vuoden viimeisessä täysistunnossa eduskunta hyväksyi hoitajien "rokotuspakon" lisäksi ilman äänestystä myös hallituksen esityksen poistaa koronan pikatestien arvonlisävero.
Lähetekeskustelussa oli lisäksi esitys, jonka nojalla työterveydenhuollon koronarokotuksista saamaa korvausta nostetaan 10 eurosta 16 euroon.
Esityksen tavoitteena on helpottaa pääsyä covid-19-taudilta suojaamiseksi annettavaan rokotukseen sekä edesauttaa työnantajan mahdollisuutta tarjota rokotteita järjestämässään työterveyshuollossa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 29.12. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Sote-valiokunta näytti vihreää valoa hoitohenkilöstön pakollisille koronarokotuksille