Hyppää sisältöön

Osalle "rokotuspakko" on kova pettymys, mutta hoitajaliitto uskoo rahan olevan tehokas konsultti

Sote-henkilöstön "rokotepakko" on herättänyt vilkasta keskustelua sekä eduskunnassa että kentällä. Aluevaaliehdokkaana oleva hoitaja Pia Sillanpää harkitsee töihin lähtöä jopa ulkomaille, jos vaihtoehtoiset työtehtävät eivät ole tyydyttäviä.

Sofia Häglund ja Piia Sillanpää talvisessa puistossa.
Sote-alan työntekijöiden velvoite koronarokotteen ottamiseen jakaa hoitajakuntaa

Eduskunta hyväksyi tiistaina äänestyksen jälkeen (107–32) tartuntatautilain väliaikaisen pykälän, jonka perusteella työnantaja voi edellyttää sote-henkilöstöltä koronarokotusta.

Vilkkaassa eduskuntakeskustelussa esitystä vastustaneet perussuomalaiset perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että rokote ei takaa, ettei hoitaja kanna tautia. Muutamissa puheenvuoroissa katsottiin, että hallituksen esitys rokotteista loukkaa perustus- ja yhdenvertaisuuslakeja.

"Pakkorokottamisen" pelättiin myös aiheuttavan kriisin sote-alalla, jos sen takia työvoimapula pahenee.

Lue myös: Eduskunta hyväksyi hoitohenkilökunnan "pakkorokotukset"

Samat äänenpainot kentällä

Eduskunnan päätös herättää keskustelua myös kentällä aluevaaleihin valmistautuvien perussuomalaisten keskuudessa.

Aluevaaliehdokkaat Pia Sillanpää ja Sofia Hägglund työskentelevät hoitajina Keski-Pohjanmaan keskusairaalassa Kokkolassa.

Sillanpään mukaan päätös aiheuttaa rokottamattomien hoitajien keskuudessa hämmennystä ja kysymyksiä, kun vielä ei tiedetä, miten työnantaja tilanteessa toimii. Lakipykälä jättää harkinnan varaa työnantajille.

Sillanpää ja Hägglund ovat molemmat tiukasti sitä mieltä, että hoitajilla pitäisi olla oikeus itse päättää, ottavatko koronarokotteen vai ei.

– Se itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille, sanoo Sillanpää.

Kriittisesti "rokotuspakkoon" suhtautuvan hoitajakaksikon näkemyksen mukaan perustuslaki takaa heille oikeuden käydä töissä ja oikeuden olla paljastamatta terveystietojaan.

– Jos potilaalla on itsemääräämisoikeus, niin myös hoitajilla pitää olla, toteaa Häglund.

Perustuslakivaliokunta antoi kaksi viikkoa sitten lausuntonsa lakiehdotuksesta. Se katsoi, että väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuollon toimintakyvyn säilyttäminen ovat niin painavia perusteluja, jotta ne oikeuttavat ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat viranomaistoimet.

Lue lisää: Perustuslakivaliokunta: Hallituksen esitys sote-henkilöstön rokotevelvollisuudesta perustuslain mukainen, pakkorokotuksista ei kyse

Hoitajien mielestä eduskunnan päätöksellä ottaa käyttöön koronapassi sote-alalla on väistämättä seurauksia. He puhuvat jopa soten kaatumisesta.

– Moni on pohtinut jo alan vaihtoa, ja se kyllä näkyisi, sanoo Sillanpää.

Häggblomin mukaan pakkoa vastustetaan hoitajien keskuudessa hyvin yleisesti.

– Minulle moni on kertonut, että he lähtevät toisiin töihin, jos rokotuspakko tulee.

"Raha on hyvä konsultti"

Hoitoalan ammattiliitot ovat kehoittaneet ja kannustaneet jäseniään rokottautumaan koronaa vastaan.

Lähi- ja perushoitajien SuPer-liitton puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan kukaan ei tällä hetkellä voi tietää, kuinka paljon rokottamattomia sote-henkilöstön keskuudessa on.

Hallituksen lakiesityksessä arvioidaan, että noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan.

– Nyt voidaan oikeastaan vain jäädä odottamaan, mitä tapahtuu. Kuinka moni on säikähtänyt ja jo nyt ottanut rokotteen ja kuinka moni ottaa rokotteen lain tultua voimaan, pohtii Paavola.

Siirtymäaikaa eli aikaa rokotussuojan hankkimiselle on 30 vuorokautta, joten rokotepassin käyttöönoton todelliset vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Paavola arvioi, että raha on hyvä konsultti tässäkin tapauksessa.

– Palkanmaksun keskeytyminen on kova sanktio.

Hallituksen esityksen mukaan työnantajilla on velvollisuus yrittää järjestää rokottamattomille muuta työtä. Palkanmaksun työnantaja voi keskeyttää, ellei korvaavaa työtä ole osoittaa tai jos työntekijä kieltäytyy osoitetusta työstä.

Työttömyysetuuksia työntekijöille ei ole luvassa, mikäli palkanmaksu keskeytyy.

Ruotsiin tai Norjaan?

Pia Sillanpää aikoo katsoa mitä tapahtuu. Rokotteen ottaminen ei ole suunnitelmissa.

– Aion tulla töihin kunnes joku sanoo, että et voi enää tulla.

Hänelle työpaikan vaihtaminen tulee harkintaan siinä vaiheessa, jos hänelle tarjotaan muuta kuin koulutusta vastaavaa työtä. Kaksikielinen Sillanpää on kätilö ja hän sanoo, että esimerkiksi puhelintöihin joutuminen söisi motivaatiota.

– Lähtö Ruotsiin tai Norjaan on yksi vaihtoehto.

Perheelliselle Sillanpäälle reissutyössä on huonot puolensa, mutta toisaalta korvauksena olisi selvästi nykyistä parempi palkka.

Lisää aiheesta:

Selvitimme, millaisen operaation hoitohenkilökunnan "rokotuspakko" käynnistää käytännössä: paljon avoimia kysymyksiä

Tutkimus: Koronarokotteiden kiivaimmat vastustajat perussuomalaisissa, 12 prosenttia ei aio ottaa rokotetta – Puoluejohto kiistää roketekielteisyyden ja kannustaa piikille

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 30.12. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle