Itä-Suomeen suunnitellaan kolmea aurinkovoimalaa kahteen eri kuntaan. Joensuun kaupunki valmistelee yhteistyötä ranskalaisen Neoenin kanssa. Joroisten kunnan kumppani on puolestaan kotimainen Ilmatar.
Itä-Suomessa ei ole vielä yhtään pelkästään aurinkoenergiaa hyödyntävää teollista voimalaa, vaikka paneelit alkavat olla tuttu näky esimerkiksi omakotitalojen katoilla. Isoja hankkeita on vireillä myös muualla Suomessa muun muassa entisille turvesoille Toholammilla ja Lapualla.
Pisimmällä suunnitelmat ovat Joroisissa, missä ensimmäinen pienempi aurinkovoimala toteutunee jo ensi vuoden puolella. Noin 10 000 aurinkopaneelia pystytetään lentokentän viereiselle tontille. Toinen myöhemmin toteutuva suurempi alue on 10 kilometrin päässä Joroisten keskustasta Huutokoskella.
Kunta ja Ilmatar pyrkivät tekemään lopullisen sopimuksen voimalan rakentamisesta ensi vuoden alkupuolella. Sen jälkeen on vuorossa lupakäsittelyvaihe. Toiveissa on, että kunta pääsee rakentamaan aluetta kuntoon jo kesällä.
– Ensimmäisenä sieltä poistetaan energiapuuta. Sen jälkeen rakennetaan tiestöä ja perustukset paneeleille, tekninen johtaja Petri Miettinen kertoo.
Yhteistyökumppani Ilmattarelle Joroisten aurinkovoimala on ensimmäinen aurinkosähköä tuottava laitos. Yhtiöllä on viisi tuulivoimapuistoa, joista Joroista lähin sijaitsee Leppävirralla. Joroisissa lentokentän viereen tulee noin 10 000 paneelia, jotka tuottavat sähköä noin viisi megawattia.
– Paneelikenttä pystyy kattamaan noin 5 000 kerrostaloasunnon vuosittaisen energiantarpeen, Ilmattaren kehitysjohtaja Antti Keskinen kertoo.
Joensuun hanke kaupunginhallituksen käsissä heti tammikuussa
Joensuun kaupungin ja Neoenin välinen yhteistyösopimus on kaupunginhallituksen käsittelyssä tammikuussa. Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen uskoo, että hallitus hyväksyy sopimuksen, koska se tukee Joensuun hiilineutraalisuustavoitetta.
– Ja myös kaupunkistrategian tavoitetta siitä, että Joensuu on ilmastopolitiikan edelläkävijä, pyrkii ilmastoviisaan rakentamisen mallikaupungiksi ja turvaa luonnon monimuotoisuutta, Varonen luettelee.
Jos asiat loksahtavat toivotulla tavalla kohdalleen, myös kaupunkikonsernin yhtiöt voisivat hyödyntää laitoksen tuottamaa aurinkosähköä tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on myös houkutella kaupunkiin yrityksiä, jotka rakentavat toimintansa vihreän sähkön varaan.
Suunnitelma on, että laitoksen ensimmäinen vaihe rakennetaan Iiksenvaaralle. Tavoitteena on, että laitos tuottaa sähköä 50–100 megawattia.
– Tässä vaiheessa laitokselle on varattu noin 49 hehtaaria. Asemakaavoituksella katsotaan, pystytäänkö koko alue varaamaan siihen käyttöön, mutta tässä vaiheessa näin uskon, Varonen sanoo.
Kaavamuutokset vievät aikaa noin vuoden verran. Varonen uskoo, että konkreettisesti alueella rakennetaan noin kahden kolmen vuoden kuluttua.
Ilmatar: Aurinkovoiman ympärillä samoja hyviä merkkejä kuin tuulivoiman muutama vuosi sitten
Joroisten ja Ilmattaren toinen voimalahanke Huutokoskelle toteutunee myös muutaman vuoden kuluttua.
– Pyrimme valmistelemaan rinnalla Huutokosken suunnitelmaa ja toivon mukaan ensi vuoden aikana pystymme tekemään investointipäätöksen, Ilmattaren Keskinen kertoo.
Aika on suotuisa tällaisille hankkeille kuntien hiilineutraaliustavoitteiden takia, mutta miksi Ilmatar haluaa panostaa aurinkovoimaloihin?
– Olemme 10 vuotta sitten lähteneet tekemään tuulivoimaa ja nyt näemme samanlaisia merkkejä aurinkovoiman ympärillä, Keskinen vastaa.
Päästövähennyksien lisäksi Keskinen uskoo, että uusiutuvan energian ympärille syntyy paikallisia asukkaita työllistäviä yrityksiä esimerkiksi kierrätyksen ympärille.
Keski-Savon ilmasto-ohjelmaan sitoutunut Joroisten kunta pääsee kahden voimalan ja jo käytössä olevan vesivoiman avulla jopa hiilineutraaliksi. Ajallisesti kunta on edellä aikataulua.
– Tavoite on, että olemme hiilineutraaleja vuonna 2035, tekninen johtaja Petri Miettinen kertoo.
Mitä mieltä asukkaat ovat näkymästä?
Aurinkopaneelipellot ovat tuttu näky esimerkiksi Pohjois-Saksan moottoriteiden varsilla. Joroisissa odotetaan, millaisia kannanottoja tulee, kun lupaprosessi alkaa. Ainakaan päättäjien ja viranhaltijoiden osalta maisemahaitta ei ole tullut esille.
– Toivottavasti aurinkoenergian kanssa päästään vähän sulavammin liikenteeseen kuin tuulivoiman kanssa, kunnanjohtaja Jaakko Kuronen sanoo.
Kuntaa ja päättäjiä projektissa kiinnostavat myös sen myötä noruvat pienet tulovirrat.
– Kunta saa tämän myötä jonkin verran vuokra- ja verotuloja, Kuronen kertoo.
Joensuun Iiksenvaaralla paneelit sulautuvat muun teollisuuden keskelle kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen uskoo.
– Siellä on ennestään kaukovoimalämpölaitos, Puhdas Oy:n kaatopaikka, jäteasema ja asvalttiasema.
Korjattu 29.12. klo 8.36 lause Yhtiöllä on viisi tuulivoimalaa muotoon Yhtiöllä on viisi tuulivoimapuistoa.
Lue lisää:
Joroisten lentokentälle tulossa aurinkovoimapuisto
Ranskalainen Neoen suunnittelee aurinkovoimalaa Joensuun Iiksenvaaralle