Hyppää sisältöön

Selvitimme, millaisen operaation hoitohenkilökunnan "rokotuspakko" käynnistää käytännössä: paljon avoimia kysymyksiä

Sairaanhoitopiirit varautuvat tarkistamaan rokotetietoja ja etsimään korvaavaa työtä. Koronatestien maksajasta ja käytännön järjestelyistä on vielä epäselvyyttä.

HR-johtaja Raija Ruoranen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Työnantaja voi jatkossa edellyttää koronarokotusta sote-henkilökunnalta, joka on läheisissä tekemisissä vanhusten ja muiden riskiryhmäläisten kanssa. Rokotepakko herättää ajatuksia niin työnantajan kuin työntekijöidenkin leirissä. Video: toimittaja Petra Ketonen, kuvaaja Antti Eintola

Eduskunnan eilen hyväksymä tartuntatautilain muutos käynnistää sairaanhoitopiireissä uudenlaisen tilanteen ja ison operaation.

Työnantaja voi edellyttää koronarokotusta sote-henkilökunnalta, joka on lähikontaktissa vanhusten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Koronarokotusta vaadittaisiin myös muilta ammattiryhmiltä, jotka ovat läheisissä tekemisissä riskiryhmäläisten kanssa.

Laista on puhuttu "hoitajien pakkorokotuksina". Rokotteista kieltäytyminen on edelleen mahdollista, mutta tämä voisi johtaa pahimmillaan palkanmaksun keskeytymiseen ellei korvaavaa työtä löytyisi.

Käytännössä muutos koskee lisäksi paljon hoitajia suurempaa joukkoa.

Esimerkiksi Suomen suurimpiin kuuluvassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä arviolta noin 90 prosenttia työntekijöistä kuuluu lain soveltamisen piiriin.

– Lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, mielenterveyshoitajat, lähihoitajat, sairaalahuoltajat, osastonsihteerit, Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin HR-johtaja Raija Ruoranen listaa.

Hän kuvaa rokotemuutosta monivaiheiseksi operaatioksi, jossa on paljon avoimia kysymyksiä.

Ensimmäiset koronarokotukset Suomessa annettiin vuosi sitten terveydenhuollossa työskenteleville. Merja Seppänen rokotti teho-osaston ylilääkäri Antti Mäkelän 29. joulukuuta 2020 Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell toteaa, että laissa oleva kuukauden siirtymäaika tulee tarpeeseen.

Dabnell istui keskiviikkona heti aamupäivällä palaverissa listaamassa selvitettäviä asioita.

– Luimme läpi hallituksen esitystä ja aloimme pohtia, mitä se meille aiheuttaa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tero Järvinen toteaa, että lakimuutos tuo tullessaan lisää byrokratiaa.

– Kokemusta meillä kuitenkin vastaavasta jo on influenssarokotteiden kanssa.

Kuinka moni on ilman koronarokotusta?

Tällä hetkellä työnantaja ei tiedä, kuka työntekijöistä on rokotettu koronaviruksen osalta. Rokotetieto on ollut tähän asti aina salassa pidettävä tieto.

– Aikaisempien kokemusten perusteella uskon, että rokottamattomat on hyvin pieni vähemmistö erikoissairaanhoidossa. Luulen, että heitä sieltä kuitenkin löytyy joitakin, Pirkanmaan Ruoranen arvioi.

Sama käsitys on Keski-Pohjanmaan Soitessa.

– Kaikki tietävät, että terveystiedot on tietosuojan ja yksilön suojan piirissä oleva asia, mutta meillä on kuitenkin jo nyt jonkinlainen näppituntuma henkilökunnan rokotuksiin. Käsitykseni mukaan rokottamattomien määrä on vähäinen, Pirjo Dabnell sanoo.

Yle kertoi joulukuussa, että esimerkiksi lääkäreistä tuplarokotettuja oli jo pari viikkoa sitten lähes 95 prosenttia. Sen sijaan vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaali- ja lähihoitajat sekä kehitysvammaisten hoitajat, joiden rokotuskattavuus oli vaivoin 80 prosentissa.

Tämä on vähemmän kuin monessa kunnassa rokotettujen määrä on keskimäärin.

– Rokottamattomuus on suurempi ongelma eräissä peruspalveluissa, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalveluissa, Ruoranen sanoo.

Mistä korvaavaa työtä?

Soitessa pystytään tämän hetken arvion mukaan osoittamaan korvaavaa työtä niille, jotka eivät ota rokotetta eivätkä siksi voi jatkaa tämänhetkisessä työssään.

– Tämäkin on asia, jota selvitellään, mutta tulemme tarjoamaan kaikille työtä, vakuuttaa Dabnell.

Työtehtävät käydään läpi tehtävä tehtävältä. Korvaavia tehtäviä voi löytyä esimerkiksi etätyöstä.

Järvisen mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissäkin henkilöstön rokotekattavuus on pääsääntöisesti hyvä. Siihenkin kuitenkin varaudutaan, että korvaavaa työtä joudutaan joillekin osoittamaan.

– Aika näyttää, mikä on korvaavan työn tarve, ja onko sitä riittävästi tarjolla.

Johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell pitää tärkeänä, että rokottamattomille voidaan järjestää korvaavaa työtä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kuka on lähikontaktissa?

Lain tultua voimaan työnantaja saa myös oikeuden käsitellä työntekijöiden rokotesuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja.

Tämä ei ole ihan yksinkertaista, vaan edellyttää useita järjestelyjä. Tiedot pitää lisäksi kysyä henkilöittäin.

Esimerkiksi TAYSin henkilöstön rokotetiedot ovat työterveyshuollossa, eikä sen rekistereihin ole vielä pääsyä.

Sitä ennen työnantajan pitää selvittää, onko työntekijä lähikontaktissa potilaiden kanssa ja voidaanko hänen rokotetietonsa tarkistaa.

Suomen suurimpiin kuuluvassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä arviolta noin 90 prosenttia työntekijöistä kuuluu lain soveltamisen piiriin. Kuva: Marko Melto / Yle

Järvisen mukaan ensimmäinen tehtävä on käydä sairaanhoitopiirin yksiköt läpi ja määritellä riskiyksiköt. Riskiyksiköissä työntekijät ovat lähikontakteissa potilaiden tai asiakkaiden kanssa, jotka ovat alttiita vakaville koronavirustartunnan seuraamuksille. Heitä ovat esimerkiksi vanhukset ja riskiryhmiin kuuluvat.

– Riskien määrittely on lääketieteellistä harkintaa eikä vielä tässä vaiheessa voi sanoa, kuinka paljon tällaisia yksiköitä on.

Laissa todetaan, että erityisestä syystä työnantaja voi käyttää herkkien potilasryhmien kanssa työskentelyyn myös henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa COVID-19-tautia vastaan.

Järvinen toteaa, että nyt sorvattu lakipykälä jättää työnantajalle aika paljon harkinnan varaa. Hän painottaa, että kysymys on nimenomaan lääketieteellisestä harkinnasta.

Kuka näkee rokotetiedot?

Työnantajan pitää myös nimetä henkilöt, joilla on oikeus käsitellä terveystietoja. TAYSissa tämä oikeus tulee vain muutamalle henkilölle.

– Tietoja ei laiteta laajaan jakeluun, tarkistuksen tekee pieni joukko, Ruoranen sanoo.

Ilman koronarokotusta olevalta vaadittaisiin enintään 72 tunnin sisällä tehty koronatesti. Myös sairastettu tauti tarjoaisi vaihtoehtoisen suojan.

Osa hoitohenkilökunnasta ei pysty ottamaan koronarokotusta lääketieteellisestä syystä. Ruoranen arvioi, että heitä on vain vähän.

Hankalampi joukko sairaanhoitopiirille ovat ne, jotka eivät halua koronarokotetta muusta syystä. Vielä on auki, riittääkö pikatesti vai pitääkö työntekijöiden käydä varsinaisessa koronatestissä.

– Ei ole sovittu, mistä testi voidaan hankkia ja kenen kustannuksella. On paljon käytännön järjestelyjä, joihin ei ole vastausta vielä tässä vaiheessa, Ruoranen sanoo.

Työntekijöiden mielestä työnantajan pitäisi korvata koronatestin kustannukset.

Kuka korvaa testit?

Hoitajia edustavan Superin TAYSin ammattiosaston puheenjohtaja Juha Kataja sanoo, että pikatestissä on myös ongelmia.

– Jos pikatesti onkin positiivinen, miten jatkossa? Jos joutuu jäämään karanteeniin, miten palkanmaksu ja muut sairaslomakäytännöt toteutuvat? hän kysyy.

Juha Katajan mukaan kohta kaksi vuotta kestänyt pandemia on ollut hoitajille melkoinen rasite. Kuva: Antti Eintola / Yle

Testeissä ramppaaminen on sen sijaan tuttua hoitajille jo ennestään.

– Kohta kaksi vuotta on oltu koronapandemian parissa ja tämä on ollut hoitajille melkoinen rasite. Tämä jatkuu vielä ainakin tämän vuoden, Kataja sanoo.

Raija Ruoranen arvelee, että ratkaisu on työntekijöiden toiveen mukainen eikä testejä pidä maksaa itse.

– Lain velvoite johtaa keskusteluun ja käytännössä luulen, että ratkaisu on tämänsuuntainen.

Sairaala odottaa kuitenkin, että valtio korvaisi koronatesteistä tulevat kustannukset sairaanhoitopiireille.

Voiko tulla potkut?

Lisätietoa kaivataan myös siitä, mitä työtä järjestetään tilalle ja jos korvaavaa työtä ei ole löydettävissä, millaisiin toimiin sairaanhoitopiirit voivat ryhtyä. Irtisanominen ei ole kevyt prosessi Suomessa.

– Laissa on sanottu, että palkanmaksuvelvoitetta ei ole. Ennen kuin siinä kohtaan ollaan, se on oma prosessinsa ja siihen tullaan tarvitsemaan tukea, Ruoranen arvioi.

Väliaikainen pykälä pakollisista koronarokotteista tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa ensi vuoden loppuun.

Koska työnantajat eivät vielä saa katsoa rokotustietoa, seuraukset ja muutoksen laajuus ovat vielä osin kysymysmerkkejä.

– Luulen että ne, joilla on vahva ammatti-identiteetti, perustavat näkemyksensä tietoon ja omaan osaamiseen ja hyväksyvät lainsäädännön näkökulman. Heille, joille rokotus on muu ideologinen kysymys, tämä voi olla vaikeampi asia, Ruoranen sanoo.

Hän arvioi, että yksittäiset ihmiset voivat jopa jättää työnsä tämän takia. Sama pelko on Katajalla.

Katajan mukaan maailma on muuttunut niin, että ihmiset kokevat olevansa yksilöitä, joilla on paljon oikeuksia ja vähän velvollisuuksia.

– Toivottavasti ihmiset kokisivat, että ammatti antaa paljon, kun huolehditaan heikommista ihmisistä. Tämä on nyt tämä aika ja mennään tästä eteenpäin.

Lue lisää:

Turkulaishoitajat tyytyväisiä rokotevelvoitteeseen: "Työskentelemme sairaiden vanhusten kanssa, joten meidän pitää olla suojattuja"

Eduskunta hyväksyi hoitohenkilökunnan "pakkorokotukset"

Hautakynttilöitä syttyi kaupunkien maamerkeille ympäri Suomen – taustalla rokotekriittisten hoitajien mielenilmaus, joka syntyi suljetussa Telegram-ryhmässä

Hoitajien "rokotuspakko" saa ristiriitaisen vastaanoton – lista näyttää, missä sote-ammateissa on vähiten rokotettuja

Tällaista keskustelua suomalaiset koronarokotevastaiset hoitajat ja lääkärit käyvät suljetussa Telegram-ryhmässä

Isoäiti kuoli koronaan, jonka tartutti todennäköisesti rokottamaton hoitaja – lapsenlapsi: "On tyrmistyttävä ajatus, että tartunta tulee hoitajan kautta"

Suosittelemme sinulle