Rehellisyyden nimissä olisi voinut kuvitella, että NHL-yhteisössä olisi tällä kertaa vallinnut vahva yhteinen konsensus siitä, miksi liiga päätti vetäytyä Pekingin olympialaisista. Marras-joulukuun aikana räjähtänyt koronatilanne sekoitti liigan otteluohjelman pahemman kerran.
NHL:llä on tällä haavaa tehtävänään 79 ottelusiirtoa saadakseen aikaiseksi ehjän 82 ottelun runkosarjan. Tähän se tarvitsee alun perin ohjelmassa olleen kolmen viikon olympiatauon. Tämä oli hyvin tiedossa jo ennakkoon sekä NHL:llä että sen pelaajayhdistyksellä.
Mutta ei.
NHL:n supertähdistä Edmontonin Connor McDavid sekä etenkin Bostonin Brad Marchand antoivat liigan suuntaan täyslaidallisen olympiareissun perumisesta. Kaksikko puhui varmasti monen pelaajan suulla, mutta tuskin kaikkien.
On selvää, että jokainen NHL-pelaaja lähtökohtaisesti haluaa olympialaisiin. Naganosta Torinon kautta Sotshiin tarjolla on ollut unohtumattomia hetkiä maailman parhaan jääkiekon parissa.
Ennen joulua tehty päätös syö etenkin niitä, joille Peking oli viimeinen mahdollisuus.
Itsekäs näkemys
Silti Marchandin ja McDavidin avautumisia oli jopa hieman kiusallista kuunnella. Molempien näkökulma on melko itsekäs ja kapeakatseinen.
McDavid totesi olleensa valmis lähtemään Kiinaan ja lusimaan tarvittaessa vaikka viisi viikkoa maassa koronakaranteenissa. Lausunto osoittaa, ettei NHL:n pelaajayhdistyksellä ollut asiaan yhtenäistä kantaa. Parikymppisellä lapsettomalla sinkkupelaajalla saattaa olla 3–5 viikon Kiina-karanteenista hieman erilainen näkemys kuin esimerkiksi kolmekymppisellä kahden lapsen isällä.
Puhumattakaan McDavidin työnantajasta. Mitä jos Oilers-kippari olisi parin olympiaviikon päätteeksi joutunut Kiinassa usean viikon karanteeniin? Se olisi ollut 13 miljoonaa dollaria vuodessa McDavidille maksavalle seuralle katastrofi.
Marchandin mukaan oli puolestaan täyttä puppua, että joukkueille ruuvattiin mahdollisuus käyttää koronakaaoksen keskellä kuuden pelaajan reserviä. Olympiakisojen ajaksi tällaisesta käytännöstä ei sovittu. Marchandin mukaan pelit voisivat pyöriä NHL:ssä reservipelaajien voimalla koko ajan.
Marchand lisäsi, että pelaajien tulisi saada päättää olympialaisiin lähdöstä. Edellä mainittuja näkemyksiä on suoraan sanottuna vaikea ymmärtää.
Onko tosiaan niin, että esimerkiksi Edmonton Oilersin ja Boston Bruinsin pitäisi pelata kolme viikkoa ilman tärkeimpiä supertähtiään vain, koska pelaajat haluavat olympialaisiin?
Miksi seurojen pitäisi maksaa pelaajien olympiareissusta? Viime kädessä voidaan myös kysyä, miksi NHL:n ylipäätään pitäisi välittää olympialaisista? Miksi miljoonia pelaajilleen maksavien NHL-seurojen pitäisi kesken vaikean kriisitilanteen vapauttaa ilmaiseksi kalliit tähtensä Kansainvälisen jääkiekkoliiton ja Olympiakomitean lypsettäviksi?
Paljon kysymyksiä, joita tähtipelaajat tuskin ovat pohtineet.
Myös pelaajat maksavat rikkonaisesta kaudesta
Argumentti pelien jatkamisesta olympialaisten ajan taxi squadien voimin on heikko. Kysyä sopii, kuka ostaisi kalliita lippuja NHL-otteluihin, jos liigan parhaat pelaajat sutivat samaan aikaan olympiakiekkoa Kiinassa?
NHL ei alun perinkään halunnut olympialaisiin, mutta se käytti Pekingiä neuvotteluaseena kaksi vuotta sitten työehtosopimuspöydässä. Pelaajat saivat matkan Kiinaan, mutta paperiin ruuvattiin optio vetäytymisestä, mikäli NHL:n runkosarjassa ehjä kokonaisuus olisi uhattuna.
On myös syytä muistaa, että NHL-kakku jaetaan tasan pelaajien ja omistajien kesken. Pelaajat ovat jo nyt omistajille miljardin velkaa koronavuosista. Tätä velkaa pelaajat lyhentävät tällä kaudella palkoista pidätettävillä 17,2 prosentin Escrow-maksuilla. Miljoonan palkasta jää siis käteen 830 000 dollaria.
Jos kuluva kausi jää torsoksi, liiga tekee odotettua heikomman tuloksen ja Escrow-maksut nousevat lisää. Tämä jos mikä hiertäisi pelaajia. Tämä lienee myös syy siihen, miksei pelaajayhdistyksellä ole Peking-asiaan yhtenäistä kantaa – palkkapyramidin huipulta on helpompi huudella, että laitetaan kioski kiinni kolmeksi viikoksi.
Jokainen jääkiekon ystävä haluaisi nähdä olympiajäillä parhaat pelaamassa parhaita vastaan, mutta poikkeustilanne ei ole NHL:n syy. On toki ymmärrettävää, että tehty päätös nakertaa pelaajia. On myös hyvä, että pelaajat tuovat asiasta kuin asiasta voimakkaasti mielipiteensä esiin, mutta tässä tapauksessa tulokulma vaikutti melko itsekkäältä.
Nyt kysymys kuuluukin, milloin jääkiekossa seuraavan kerran kansainvälisellä tasolla parhaat pelaavat parhaita vastaan?
Tilanne ei jatkossakaan tule olemaan olympialaisten suhteen yksinkertainen. NHL-seurojen omistajat eivät halua keskeyttää kautta ja kassakoneiden kilinää kolmeksi viikoksi. Olympialaisten suhteen minimi on luonnollisesti neljä vuotta, mutta World Cup voisi odotellessa tuoda helpotusta pahimpaan pakotukseen.
World Cup tosin ei vastaa olympiakiekkoa.
Lue myös:
Kommentti: NHL runnoo kauden läpi väkisin, vaikka edessä häämöttää täydellinen koronakaaos