1. Édouard Louis: Kuka tappoi isäni (Tammi)
Ranskalainen Édouard Louis nousi maailmanmaineeseen esikoiskirjallaan Ei enää Eddy, jossa hän kuvasi millaista oli kasvaa erilaisena nuorena vailla isän hyväksyntää. Kolmannessa romaanissaan Louis on kääntänyt katseensa isäänsä ja tutkii, miksi tämän elämästä muodostui niin suuri pettymys. Omakohtaisessa romaanissa Louis löytää myös onnellisia hetkiä isänsä kanssa, vaikka suhde on enimmäkseen vaikea.
Louis ottaa jälleen kantaa Ranskan poliittiseen ilmapiirin, jossa yhteiskuntaluokkien erot ovat yhä tuntuvia. Ranskassa kirjaa on pidetty poliittisena puheenvuorona sorrettujen puolesta.
Kirjan pohjalta tehdyn näytelmän piti tulla tammikuussa vierailulle Espoon kaupunginteatteriin, mutta koronarajoitusten takia näytökset jouduttiin perumaan.
Juuri ilmestyneen kirjan suomennoksen on tehnyt Lotta Toivanen.
2. Riikka Ala-Harja: Tämä ei ole tv-sarja (Otava)
Mitä ihmettä tämä on? Riikka Ala-Harjan aprillipäivänä ilmestyvä romaani herättää kysymyksiä ja väistämättä myös kiinnostusta. Kannessa ja esittelytekstissä on tutunoloisia hahmoja: Haapkylä, Knihtilä, Malmivaara ja muita kotimaisia naisnäyttelijöitä.
Romaanissa seitsemän naisen joukko ryhtyy ideoimaan tv-sarjaa. Syntyy jonkinlainen käsikirjoitus, joka on valedokumentti tekijöistä itsestään.
Vaikuttaa siltä, että Riikka Ala-Harja on päättänyt leikitellä kunnolla faktalla ja fiktiolla.
Ala-Harjan tuotanto on laaja, sillä romaanien lisäksi hän kirjoittaa lastenkirjoja, näytelmiä, kuunnelmia ja sarjakuvia. Hän on ollut kolmesti ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi
3. Elizabeth Strout: Voi William! (Tammi)
Elizabeth Stroutilla on Suomessa laaja lukijakunta. Huhtikuussa ilmestyvässä käännöksessä lukijat pääsevät jälleen mukaan Lucy Bartonin elämään.Voi William! (suom. Kristiina Rikman) kertoo Bartonin ex-aviomiehestä Williamista. Eroon päättynyt liitto joutuu uuteen valoon yllättävän paljastuksen takia. Taitavasti ihmisiä kuvaava Strout luo intiimin muotokuvan avioliitosta.
Yhdysvaltalaiskirjailijan tarkkanäköistä kerrontaa on verrattu nobelisti Alice Munroon. Strout kuvaa taidokkaasti etenkin pikkukaupunkien ahdasmielistä elämää. Stroutin Pulizer-palkitun romaanin Olive Kitteridge pohjalta tehty tv-sarja oli myös menestys.
4. Iida Rauma: Hävitys (Siltala)
Iida Rauma on turkulainen kirjailija, jonka kolmas romaani Hävitys kertoo koulukiusaamisesta. Tämän kuun lopussa ilmestyvä kirja kuitenkin laajenee kuvaukseksi yhteiskunnasta ja yhteisöistä, joissa osa ihmisistä on aina sorrettuja tai hyljeksittyjä.
Iida Rauman toinen romaani Seksistä ja matematiikasta (2015) oli ehdolla Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lisäksi se voitti Tulenkantaja-palkinnon sekä Kalevi Jäntin palkinnon.
5. Anni Saastamoinen: Ja mutta että sitten (Gummerus)
Anni Saastamoisen kolmas teos kertoo erosta, surusta ja yksinäisyydestä. Haikeista aiheista huolimatta Saastamoinen kirjoittaa lämmöllä ja huumorilla. Kirja julkaistaan maaliskuussa.
Tällä hetkellä YleX:n radiotoimittajana työskentelevä Saastamoinen julkaisi vuonna 2017 Depressiopäiväkirjat, jossa hän kuvasi omaa masennustaan. Suorasukaisesti kirjoitettu kirja sai paljon kiitosta. Teoksen pohjalta syntyi myös audiosarja. Pari vuotta sitten julkaistu Sirkka ihastutti lukijoita puolestaan lakonisella huumorillaan.
6. Luiz Ruffato: Päättyy myöhäinen kesä (Into)
Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta ei liikaa käännetä suomeksi. Brasilialaisen nykykirjailijan Luiz Ruffaton teoksia on kuitenkin suomennettu muutamia. Helmikuussa julkaistava Päättyy myöhäinen kesä (suom. Tarja Härkönen) kertoo päähenkilön paluusta kotikaupunkiinsa. Yhteys perheeseen on katkennut ja yritykset keskusteluyhteyden luomiseksi ovat hankalia. Kirjan on sanottu tulkitsevan brasilialaista yhteiskuntaa, jossa luokkaerot ovat kärjistyneet ja ihmiset ajautuneet kauas toisistaan.
Luiz Ruffato on lähtöisin köyhästä työläisperheestä ja myös katujen todellisuus tuli hänelle tutuksi, kun hän oli jonkin aikaa koditon. Nykyisin Ruffato on palkittu kirjailija ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.
7. Colson Whitehead: Harlem Shuffle (Otava)
Colson Whiteheadin tuore romaani Harlem Shuffle (suom. Markku Päkkilä) sijoittuu nimensä mukaisesti New Yorkin Harlemiin. Romaani kertoo rikoksesta, mutta on samalla erään perheen tarina. Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun alkuun. Suomennos ilmestyy tammikuun aikana.
Yhdysvaltalainen Whitehead on palkittu kirjailija, jonka teoksista on aiemmin suomennettu Pulizer-palkitut Nickelin pojat ja Maanalainen rautatie. Etenkin vuonna 2016 julkaistu Maanalainen rautatie on ollut menestys. Se kertoo orjien julmasta kohtelusta ja vapautumispyrkimyksistä.
8. Jenni Toivoniemi: Valtakausi (WSOY)
Keväällä ilmestyy paljon kiinnostavia esikoisteoksia. Elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana tunnetun Jenni Toivoniemen helmikuussa julkaistava esikoisromaani kertoo nuorista aikuisuuden kynnyksellä. Tapahtumat sijoittuvat Helsingin Kallioon 1990-luvun alkuun. Romaani kuvaa erilaisista taustoista tulevien nuorten ensiaskelia itsenäisessä "aikuiselämässä".
Kirjassa on samoja teemoja kuin Toivoniemen ohjaamassa elokuvassa Seurapeli. Alkuvuodesta elokuvaensi-iltaan on tulossa myös Jenni Toivoniemen ja Kirsikka Saaren käsikirjoittama lastenelokuva Sihja.
9. Janne Saarikivi: Rakkaat sanat (Teos)
Kielitieteilijä Janne Saarikiven esseeteoksessa pohditaan suomen kielen olemusta. Mistä sanamme kumpuavat, mikä on niiden historiallinen viitekehys ja mihin äidinkielemme on menossa? Vaikka kielisääntöjä opetetaan kuin kiveenhakattuina, ei kielikään ole pysyvä tai ikuinen. Esseeteos ilmestyy huhtikuussa.
Saarikivi kirjoittaa kielestä tieteellisen tarkasti huumoria unohtamatta. Hän on tehnyt useita tietokirjoja muun muassa suomen kielestä. Saarikivi kirjoittaa tällä hetkellä myös kolumneja Ylelle.
Mitä kirjoja sinä aiot lukea? Kerro suosikkisi muille lukijoille jutun alla olevassa keskusteluosiossa. Keskustelu on auki sunnuntaihin 16.1. klo 23:een saakka. Osallistuminen vaatii Yle tunnusta.