Hyppää sisältöön

Ylen kysely: Puolet vastaajista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa – vaalitutkija arvelee taktisen äänestämisen lisääntyvän

Ylen aluevaalikysely ei povaa aluevaaleille järin korkeaa äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijan mukaan kyselyissä äänestysinto näyttäytyy yleensä todellista suurempana.

Puolet suomalaisista aikoo kyselyn mukaan varmasti äänestää aluevaaleissa, mutta kaikki eivät pidä niitä tärkeinä.

Aluevaalit odottavat noin kolmen viikon päässä, mutta vaalikuumeesta ei ole vielä mitään merkkejä ainakaan Sipoon Söderkullassa. Korona ja uusivuosi tuntuvat puhuttavan kaupoilla käyviä paikkakuntalaisia huomattavasti enemmän.

Sipoolainen Gunilla Ek hämmästelee, miten vähän tulevista vaaleista on käyty keskustelua paikkakunnalla ja netissä.

– Mielestäni ei ole ollut hirveästi puhetta. Olen odottanut, että milloin rupeaa tapahtumaan, Ek toteaa.

Hän sanoo äänestävänsä aina kaikissa vaaleissa, eivätkä 23. tammikuuta järjestettävät aluevaalit tee poikkeusta.

Kaikki eivät ole yhtä innoissaan. Sipoolainen Alfred Granqvist ei aio äänestää. Aluevaalit ja niiden merkitys ovat jääneet nyt varusmiespalveluksen aloittavalle miehelle hyvin etäiseksi asiaksi.

– En ole paljoakaan kuullut niistä. Vaaleista ei ole tullut puhuttua kotipiirissä.

Porvoolainen Micaela Martin-Berglund pitää aluevaaleissa äänestämistä itsestään selvänä asiana.

- Tärkeää on, että kaikki käyvät äänestämässä. Siten pystyy vaikuttamaan niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä.

Puolet sanoo äänestävänsä varmasti

Myöskään Ylen aluevaalikyselyn mukaan innostus aluevaaleja kohtaan ei ole ainakaan vielä järin suurta.

49,2 prosenttia kyselyyn vastanneista kansalaisista ilmoitti aikovansa varmuudella äänestää. Alle viidennes joko jättää äänestämättä tai empii vielä päätöstään.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 3 100 suomalaista 25. marraskuuta–22. joulukuuta välisenä aikana.

Pari viikkoa sitten julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä varmasti.

Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta huomauttaa, että todellinen äänestysprosentti tapaa jäädä vielä jonkin verran ennakkomittauksia pienemmäksi. Hän silti muistuttaa, että äänestysaktiivisuutta on hyvin hankalaa ennakoida, koska aluevaalit järjestetään nyt enimmäistä kertaa.

– Uskoisin, että ne politiikasta kiinnostuneet, joilla on vakiintunut puoluekanta tai tuttuja ehdokkaina, lähtevät kyllä äänestämään. Silloin päästään vähintään 30–40 prosenttiin. Mutta ihan hyvät edellytykset on olemassa siihen, että päästäisiin yli 50 prosentin, Borg pohtii.

Hänen mukaansa on realistista odottaa, että aluevaalien äänestysaktiivisuus sijoittuu kuntavaalien ja eurovaalien lukemien väliin. Vuoden 2019 eurovaaleissa äänestysprosentti oli 42,7, viime kesän kuntavaaleissa 55,1.

Politiikan tutkija Sami Borg ei anna äänestysaktiivisuutta selvittäville ennakkomittauksille vielä tässä vaiheessa kovin suurta painoarvoa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Borg sanoo, että äänestysprosenttiin vaikuttavat hyvin monet tekijät: kuinka velvollisuudentuntoisia kansalaiset ovat, miten kiinnostuneita he ovat politiikasta, onko heillä vakiintunutta puoluekantaa ja löytävätkö he itselleen sopivaa ehdokasta listoilta.

Oman mausteensa aluevaaleihin tuo tutkijan mukaan sekin, että ne saattavat olla muita vaaleja vähemmän puoluekeskeiset.

– Ehdokasasettelussa on mielestäni ollut silmiinpistävää, miten paljon sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita on ehdokkaina. On mahdollista, että näistä tulee muita vaaleja asiantuntijavaltaisemmat. Tämä on yksi kiinnostava elementti.

Lisäksi Suomessa on Borgin mukaan hyvin paljon kuntia, joilla on melko pieni todennäköisyys saada edes yhtä omaa edustajaa hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Tämä saattaa lisätä niin sanottua taktista äänestämistä.

– Silloin ei välttämättä äänestetä sitä puoluetta, jota muutoin ensisijaisesti äänestettäisiin, vaan sellaista ehdokasta, jolla katsotaan olevan hyvät läpimenomahdollisuudet omasta kunnasta.

Kolmannes ei pidä aluevaaleja tärkeinä

Aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet.

Vaikka hyvinvointipalvelut koskettavat käytännössä jokaista suomalaista, jopa kolmannes vastaajista ei näe aluevaaleilla olevan juuri merkitystä.

Ainoastaan 11 prosenttia uskoo niiden olevan oman elämänsä kannalta kaikkein tärkeimmät vaalit.

Tästäkään ei vaalitutkija Sami Borgin mukaan kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Vaalikampanjat eivät ole kunnolla vielä edes käynnistyneet. Vaalimainonta ei ole alkanut, isoja vaalikeskusteluja ei ole näkyvästi käyty. Mittaukset ovat hyvin alustavia. Luultavasti viikkoa ennen vaalia saadaan toisenlaisia tuloksia. Pitää muistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut kiinnostavat kansalaisia.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4.1. klo 23:een asti.

Aiheesta lisää:

Ylen aluevaalikannatusmittaus: Kokoomus kirkkaasti kärjessä, vihreät jäämässä pienemmäksi kuin vasemmistoliitto

Analyysi: Koronan varjostamat aluevaalit – helsinkiläisten poissaolo vaaleista nostaa keskustaa ja pudottaa vihreitä

Reilusti alle puolet äänestäisi aluevaaleissa – kysely ennustaa äänestysprosentin jäävän alle 40:n

Suosittelemme sinulle