Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tartuntoja jäljitetään Etelä-Savossa nyt vaalitilaisuuksiin – ylilääkäri: "On jääty juttelemaan ulkoilmassa ja saatu tartunta"

Uudellamaalla tartunnanjäljitys ei pysy kasvavien tartuntalukujen perässä, joten ajantasaista tietoa mahdollisista vaalitapahtumien altistumisista ei ole.

Eri puolueiden vaalitelttoja Jyväskylän kävelykadulla. Aluevaalikampanjointi käynnissä.
Eri puolueiden vaalitelttoja Keski-Suomen maakuntakeskuksen Jyväskylän kävelykadulla 11. joulukuuta. Kuvituskuva. Kuva: Heli Kaski / Yle
Anna Näveri

Tammikuun aluevaalit lähestyvät. Samaan aikaan nopeasti leviävä koronaviruksen omikronmuunnos leviää kuin kulovalkea ja tartuntamäärät ovat ennätyslukemissa.

Etelä-Savossa on jo havaittu vaalitapahtumiin liittyviä koronatartuntoja, kertoo alueen sote-kuntayhtymän Essoten terveyspalveluiden johtaja, ylilääkäri Santeri Seppälä radion Ykkösaamussa.

– Käytännössä on jääty juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia ulkotiloissa ja saatu tartunta, joka on luotettavasti jäljitetty, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan tartunnanjäljitys toimii yhä tehokkaasti Etelä-Savossa, minkä vuoksi tartuntoja onkin onnistuttu jäljittämään myös vaalitilaisuuksiin.

Seppälä ei kerro tarkkaa lukumäärää vaalitapahtumiin jäljitetyistä tartunnoista tai sitä, onko kyseessä ollut omikronmuunnos.

Omikronin leviäminen alkoi Etelä-Savossa Seppälän mukaan kunnolla vasta tällä viikolla, kun vielä joulun aikaan nähtiin deltamuunnoksen huippu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ei vielä tiedä, onko Uudellamaalla tapahtunut tartuntoja vaalien ennakkotilaisuuksissa, sillä tartunnanjäljitys ei pysy voimakkaasti kasvavan tartuntamäärän perässä.

– Emme saa tällä hetkellä ajantasaisesti tietoa joukkoaltistustilanteista, Ruotsalainen toteaa Ykkösaamussa.

Kuntayhtymä Essote terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä
Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälän mukaan sairaalahoidon kapasiteetin kannalta suuri huolenaihe on työntekijöiden sairastumiset. Kuva: Petri Vironen / Yle

Entä jos omikronin huippu ajoittuu vaaleihin?

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta. Tuoreet koronarajoitukset eivät kuitenkaan näy heti epidemiatilanteessa. Kolmas rokotuskierroskin pääsee kunnolla vauhtiin vasta tammikuun puolella.

HUSin Eeva Ruotsalaisen mukaan uusien rajoitusten ja kolmansien rokotusannosten vaikutus omikronin leviämistä vastaan nähdään vasta viikkojen kuluttua.

– Omikronin huippua vaikea ennakoida, mutta kyllä se leviää räjähdysmäisesti. HUS alueella omikronepäilyistä on tullut kahdessa viikossa valtavirus, Ruotsalainen toteaa.

Ruotsalainen kuitenkin tuumaa, että aluevaalien siirtäminen olisi varmaankin erittäin hankalaa nyt, kun järjestelyt ovat niin pitkällä.

Eeva Ruotsalainen potrettikuvassa meilahden sairaalan pääaulassa.
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan osa tartunnoista jää nyt Uudellamaalla pimentoon, sillä testauskapasiteetti ei riitä. Kuva: Katriina Laine / Yle

Seppälä ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö vaaleja siirtää. Riskejä hän kuitenkin näkee. Yksi niistä on vaalivirkailijoiden huoli tartunnan saamisesta. Toinen on omikron.

– Tartuntatautilääkärin työtä tekevänä huomaan, että omikrontartuntoja on tapahtunut ulkoilmassa muutaman minuutin juttelun perusteella ja niitä voi tapahtua maskien läpi. Hyvin voidaan ajatella, että näin voisi tapahtua myös vaalipaikoilla.

Vaikuttaako koronatilanne päätökseesi äänestää aluevaaleissa? Voit keskustella aiheesta 31.12.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös: Kuntien valta ja miljardit myllätään aluevaaleissa uusiksi – turkulainen Heikki Hakala hoputtaa kaikkia äänestämään

Tartunnanjäljityksestä on tullut pääkaupunkiseudulla lähes mahdotonta – suuri osa altistuneista saa puhelun vasta eristysajan päätyttyä

Suosittelemme