Lappeenrannan lämpövoiman tuotantopäällikkö Tiia Kiuru tarkkailee Mertaniemen varavoimalaitoksen kattiloita. Niitä tarvitaan pian, jos kaukolämmön tuotanto UPM:n Kaukaan tehtaalta lakkaa.
– Täällä on tänäänkin testattu, että kattilat käynnistyvät myös öljyllä, Kiuru kertoo.
Useiden kaupunkien energia- ja kaukolämpöyhtiöt ovat joutuneet valmistautumaan UPM:n työntekijöiden lakon vaikutuksiin, sillä monet kaupungit ovat riippuvaisia tehtailta saatavasta lämmöstä ja energiasta.
UPM:n biovoimalaitokset tuottavat energiaa ja kaukolämpöä niiden osaomistajille eli kaupungeille. Esimerkiksi Kouvolassa ja Lappeenrannassa voimalaitosten tuottaman kaukolämmön osuus kaikesta kaukolämmöstä on vähintään 80 prosenttia.
Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen kertoo, että mustaa pilveä Lappeenrannan lämmöntuotannon yllä ei kuitenkaan ole.
Jos laitosten toiminta keskeytyy tai lämpöä tarvitaan enemmän, tilalle otetaan vaihtoehtoiset keinot, kuten öljy ja maakaasu.
– Olemme normaalistikin varautuneet siihen, että voimalaitokseen voi tulla häiriö. Riski on siinä, että häiriö tulee varalaitoksiin. Meillä on sen varalle vielä vaihtoehtoja, mutta niillä ei voi toimia loputtomasti, kertoo Nikkanen.
Maakaasun käyttö on Nikkasen mukaan Kaukaan Voiman biovoimalaitoksen tuottamaan lämpöön verrattuna merkittävästi kalliimpaa. Maakaasun asemesta Lappeenrannan energia käyttää lämmöntuotantoon ensisijaisesti kevyttä polttoöljyä.
Kouvolalaisen KSS Energian toimitusjohtaja Marko Riipinenkertoo myös, että Kymi Voiman biovoimalaitoksen tuottamaa kaukolämpöä käyttävillä kaupunkilaisilla ei ole hätää. Yhtiöllä on muiden tapaan varatuotantoa, jota käytetään poikkeustilanteissa ja huipputilanteissa talvisin, kun pakkanen kiristyy.
– Huipputuotannon käyttöajat ovat vuodessa lyhyitä, mutta niitä tarvitaan ja ne ovat olemassa. Joinakin vuosina niitä ei tarvita lainkaan koeajoja lukuunottamatta. Harvoin varatuotantoa tarvitaan tässä mittakaavassa eli näin montaa laitosta samaan aikaan, Riipinen kertoo.
Kustannukset nousevat
Vaikka lämmöntuotanto on rutiinina turvattu kaikilla yhtiöillä, Lappeenrannan, Kouvolan ja Rauman kaupungit sekä niiden energiayhtiöt tekivät keskiviikkona neuvottelijaosapuolille vetoomuksen voimalaitosten jättämisestä lakon ulkopuolelle.
Mahdollisesti toteutuvan lakon hinta lämmöntuotannossa riippuu monesta asiasta, kuten pakkasista, lakon pituudesta ja käytettävästä polttoaineesta. Lisäkustannuksia olisi kuitenkin tulossa, kertoo KSS Energian toimitusjohtaja Marko Riipinen.
Vielä ei tiedetä, vaikuttaisiko varatuotannon käyttö esimerkiksi asiakkaiden maksuihin. Riipinen toivoo ensisijaisesti sitä, että biovoimalaitokset saisivat jatkaa normaalisti toimintaansa lakosta huolimatta.
– Energia- ja kaukolämpöyhtiöt ovat toimijoita, jotka ovat joutuneet mukaan tähän lakkotilanteeseen. Toivon, että osapuolet löytävät ratkaisun tai vähintäänkin rajaavat energiantuotannon lakkotoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä koskee niin merkittävää määrää ihmisiä, Riipinen kertoo.
Lauantaina alkavaksi suunnitellun lakon myötä tehtaiden toiminta pysähtyy ja myös niiden yhteydessä toimivien kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten toiminta katkeaa.
Sopimukseton tila
Koko paperiteollisuuden työntekijöiden yhteinen työehtosopimus päättyy vuoden vaihtuessa. UPM:n työntekijät aloittavat lakon, koska lauantaina heillä ei ole enää voimassa olevaa työehtosopimusta.
UPM on ainoa yhtiö, joka ei ole saanut neuvoteltua Paperiliiton kanssa uutta, yrityskohtaista työehtosopimusta.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei usko siihen, että lakkoa voisi enää estää. Tehtaiden yhteydessä toimivat voimalaitokset ja vedenkäsittely kuuluvat lakon piiriin siksi, että myös niiden työntekijät jäävät ilman voimassa olevaa sopimusta.
– Paperiliitto olisi valmiina työskentelemään voimalaitoksilla, mutta UPM kieltäytyy maksamasta nykyisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tämä on 20 vuoden urani aikana ensimmäinen kerta, kun yhtiö ei tunnusta sopimuksen jälkivaikutusta.
UPM vetoaa tiedotteessaan siihen, ettei jälkivaikutusta ole, koska yhtiö ei ole ollut sopimuksen osapuoli. Nyt vanheneva työehtosopimus on tehty Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä.
UPM vei asian käräjäoikeuteen
UPM jätti tällä viikolla käräjäoikeudelle turvaamistoimihakemuksen. Yhtiö vaati, että käräjäoikeus määrää Paperiliittoa asettamaan lakkorajat, joilla yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot rajataan mahdollisen lakon ulkopuolelle. Käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen torstaina siltä osin, ettei se tee päätöstä kuulematta Paperiliittoa.
Hakemus koskee UPM:n ja sen tytäryhtiöiden voimalaitoksia ja vedenkäsittelyä Jämsänkoskella, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Raumalla ja Valkeakoskella sekä vedenkäsittelyä Pietarsaaressa. Vedenkäsittelyllä tarkoitetaan raakavesi- ja jätevesilaitoksia, joita voimalaitokset tarvitsevat energian ja lämmön tuottamiseen.
Paperiliitto jätti keskiviikkona UPM:lle esityksen uudeksi työehtosopimukseksi, mutta UPM:n juristi Anna Polvenlahti vahvistaa Ylelle, että yhtiö hylkäsi esityksen. Neuvottelut jatkuvat edelleen samasta aiheesta eli siitä, tehdäänkö työntekijöille yhtiökohtainen vai liiketoimintakohtainen työehtosopimus.
Korjattu 18.1.2022: Viimeisessä kappaleessa luki vahingossa työsopimus eikä työehtosopimus.
Lue lisää aiheesta