Hyppää sisältöön

Presidentti Niinistö pitää eripuraa pandemiaakin pahempana uhkana: "Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan meille riidan lähdettä"

Niinistö pitää kiinni siitä, että Suomella on halutessaan oikeus hakea Naton jäsenyyttä.

Ote presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta. Katso koko puhe jutun lopusta.
Ote presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta. Katso koko puhe jutun lopusta.
Kristiina Tolkki

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nostaa uudenvuodenpuheessaan esiin neljä teemaa: koronakriisi, turvallisuuspolitiikka, ilmastokriisi ja nuorten pahoinvointi.

Puheen läpi kulkee punainen lanka: erilaiset mielipiteet kuuluvat demokratiaan, mutta repivästä eripurasta on vain vahinkoa. Pandemian alkumetreillä puhallettiin yhteen hiileen, mutta nyt koronaväsymys aiheuttaa riitoja maskien käytöstä, rajoituksista ja rokotuksista.

Niinistö korostaa, että koronapandemia on jatkunut kohta pian kolmatta vuotta ja se vaatii sitkeyttä.

– On toki ymmärrettävää, että ennenkokematon herättää erilaisia mielipiteitä, niin pandemian vaaroista kuin siltä suojautumisesta. Erimielisyys on kuitenkin alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä.

Niinistön puheessa toistuu myös toteamus siitä, miten “nyt on toisenlaista ilmaa”. Se koskee Niinistön mukaan sekä koronasta käytävää keskustelua että kansainvälistä tilannetta.

Niinistö ihmettelee, miksi EU:ta ei kuulla

Presidentti Niinistö käy puheessaan läpi Ukrainan kriisiä ja kansainvälisiä jännitteitä.
Suurvaltapolitiikan käänteet ovat olleet viime aikoina nopeita. Niinistö arvioi, että tilanne on vakava ja kylmän sodan jälkeinen aika on ohi.

Erityinen huolenaihe on Venäjä. Venäjä esitti joulukuussa ukaaseja Yhdysvalloille ja Natolle koskien Eurooppaa ja Naton laajentumista.

– Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle.
Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.

Niinistö ihmettelee sitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskustelua kuulematta EU:ta. Hän vaatii EU:lta aktiivisempaa roolia.

– Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.

Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos niin päätämme

Niinistö uskoo, että tammikuun puolessa välissä ollaan viisaampia, kun nähdään, mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvotteluista seuraa. Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisiin otetaan jossain vaiheessa mukaan myös Etyj.

Niinistö toistaa puheessaan myös tilanneanalyysin Suomen paikasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi Suomessa käydessään, että Naton ovet myös Suomelle auki.

– Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.

Nuorten hätä vaatii nyt aikuisten ymmärrystä

Presidentti Niinistön puheissa on toistunut vuosi toisensa perään myös huoli ympäristöstä ja jälkipolvista. Hän myöntää itse kuuluneensa sukupolveen, jonka nuoruudessa asiat muuttuivat aina parempaan suuntaan. Nyt tilanne on muuttunut.

Pandemia on riistänyt suhteettoman osan nuorten elämästä. Presidentti Niinistö korostaa myötäelämisen merkitystä.

– Kasvava pahoinvointi, kunnon rapistuminen ja koulutustason pysähtyminen ovat huolestuttavia merkkejä.Vanhempien, meidän kaikkien tulisi heitä kuulla. Joskus jo se auttaa. Aikuisen ymmärtämys ja tuki ovat suuria lahjoja nuorelle.

Niinistö päättää puheensa lohduttaviin sanoihin. Hän toteaa, että paljon on myös hyvin.

– Kiitän jo etukäteen siitä, että tänä vuonna on ”enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä”, kuten Taata Sillanpää toivoi.

"Taata" oli Suomen ainoa Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää.

Katso presidentin koko puhe alta.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe alkavalle vuodelle 2022.

Suosittelemme sinulle