Kasvukeskuksissa LVI-alan osaavista ammattilaisista kuten putkiasentajista on niin suuri pula, että sen katsotaan jopa hidastavan rakennusalan kasvua.
– Enemmänkin tehtäisiin, jos olisi osaavia tekijöitä, LVI-alan kattojärjestön SuLVI:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö kertoo.
Ennen 2000-luvun vaihdetta LVI-alan tenho oli niin heikko, että alan järjestöjen oli pakko alkaa kertoa näkyvästi nuorille itsestään. Nyt alalle hakeutuminen on saatu kohtuulliselle tasolle. Tosin oppilaitokset ja työelämän harjoittelu eivät tuota riittävästi tekijöitä, jotka osaavat toimia itsenäisesti työmailla.
Ala näyttäytyy ympäristövaikuttajana
Kroonisen osaajapulan helpottamiseksi LVI-alan järjestöjen yhteinen Vetovoima- kampanja pyrkii lisäämään alan houkuttelevuutta nuorten silmissä. Viime aikoina se on nostanut esiin ilmastonäkökulman.
Se hoksauttaa, että rakennusten talotekniikalla on keskeinen rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä ja EU:n energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa.
"Tiesitkö, että rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja ne tuottavat noin 33 % kasvihuonekaasupäästöistä?"
LVI-ala tutuksi -kampanja
Ammatti vaatii omatoimisuutta
30-vuotiaan Jesse- Petteri Raunion ammatinvalintaa ohjasivat isän Kari Raunion ja vaarin jalanjäljet eikä niinkään hiilijalanjälki. Raunion sukupuusta löytyy useita muitakin putkiasentajayrittäjiä.
– On niin helppo hypätä mukaan, kun oppi on vieressä, Kari Raunio selittää putkimiesklaanin syntyä.
Jesse Petteri Raunio hankki ammattitaidon oppisopimuskoulutuksen kautta. Hänelle ammatin suola on monipuolisuus.
– Jokainen työpäivä on erilainen, Jesse-Petteri Raunio kuvailee.
Yhden aamupäivän keikkakierros osoitti näkemyksen todeksi. Isä ja poika porhalsivat neljä Mänttä-Vilppulan kohdetta. Ensiksi paisuntasäiliö vaihtui uuteen paloaseman pannuhuoneessa.
Seuraavaksi kaksikko tutki koulurakennuksen lämpökeskuksen putkien paineongelmia. Koulun kellarista kierros jatkui kaukolämpökeskukseen, missä Jesse -Petteri kohensi uunin pellettihiilosta.
Hän rikkoi hehkuvat pellettipaakut, jotta uuni toimisi tasaisemmin ja kaikki polttoaine tulisi käytetyksi. Sitten sama homma odotti toisessa lämpökeskuksessa.
Toimenkuva on laajentunut
LVI-alan työnkuva on teknistynyt ja tehtävät lisääntyneet. Putkiasentajan työsarkaan ovat ilmestyneet maalämpö, ilmavesilämpöpumput ja ilmalämpöpumput. Ala vaatii tekijältään entistä laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä.
– Jos ennen riitti, että saat hanalle tuotua veden, niin nyt on ymmärrettävä monia toimintoja ennen kuin vesi on hanalla, SuLVI:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö kuvailee.
Putkiasentajien käyttämät materiaalit ja tekniikat ovat myös muuttuneet. Komposiittiputket ovat tulleet rauta- ja kupariputkien rinnalle. Liitännät tehdään hitsaamisen sijaan paljolti puristustekniikalla. Osa nykyään valmistuvista putkiasentajista ei edes osaa kaasuhitsausta.
Ammattiin valmistuneiden taso ei kelpaa
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyhdistyksilleen viime vuonna tekemän kyselyn mukaan moni muukin tarpeellinen taito jää heikoksi ammattikoulutuksessa. Yli 90 prosenttia kyselyn vastaajista arvioi, että tutkinnon suorittaneiden osaaminen ei riitä työelämään siirtymiseen.
– Se herätti miettimään, onko resurssointi oppilaitoksissa kohdallaan ja keskitytäänkö oikeisiin asioihin, Samuli Könkö miettii.
Satakunnassa ja Pirkanmaalla ammattikoulutusta tarjoava SASKY- koulutuskuntayhtymä on satsannut viime vuosina LVI-alan osaajiin. Vuonna 2010 se perusti yritysten toiveesta Kokemäelle uuden opinahjon putkialalle. Vuonna 2020 se avasi myös Hämeenkyrössä talotekniikan opinnot.
SASKY:n johtaja Antti Lahti kertoo, että Teknisten Urakoitsijoiden kyselyn tulos herätti heidät analysoimaan tekemisiään. Lahti muistuttaa, että alan ammattitaito jalostuu vasta työelämässä. Hän toivoo, että yritykset itse lähtevät aktiivisesti mukaan sellaiseen opiskelumalliin, missä vain osa on koulumaista ja tutkinto viedään loppuun oppisopimuksella yrityksissä.
Mitä mieltä olet jutun aiheesta? Voit keskustella torstaihin 6. tammikuuta kello 23.00 asti.
Lue lisää: