Lapin vaaliteltta: Näin aluevaalit 2022 Lapissa etenivät | Tässä koosteessa vaaliuutiset ennakkotunnelmista vaali-iltaan ja loppuanalyyseihin

Aluevaaliuutiset jatkossa Yle Lapin normaalissa uutisvirrassa

Yle Lapin aluevaalitelttaa ei päivitetä enää. Aluevaalien analyysi ja aluevaltuustojen seuraaminen eivät tähän lopu, mutta ne siirtyvät osaksi Yle Lapin normaalia uutisvirtaa. Seuraa sitä ja Yle Lapin sosiaalisen median kanavia Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Kiitos kaikille seuraajille ja chatteihin osallistuneille asiantuntijoille ja keskustelijoille!

Tutkija: Aluevaltuutetut omaksuvat todennäköisesti alueellisen näkökulman

Lapin aluevaltuutettujen suuri enemmistö eli kolme neljäsosaa ei ole valmis tinkimään kotikuntansa palveluista, vaikka se olisi hyvinvointialueen etu.

Ranualainen Timo Peisa (kesk) sanoo, että hän ei kertakaikkiaan näe, miten Ranuan palveluiden karsiminen voisi olla Lapin etu.

– Mikään yleinen etu ei vaadi sitä, että meidän lähipalveluja ajettaisiin alas.

Vaikka kotiinpäin vetämisen ja siltarumpupolitikoinnin riskejä ei voi täysin eliminoida, todennäköisempää on, että aluevaltuutetut omaksuvat alueellisen näkökulman, sanoo yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Aiheesta lisää tässä uutisessa.

Ilman aluevaltuutettua jääneissä kunnissa ei tunneta paniikkia

Ilman omaa valtuutettua jääneissä Lapin kunnissa luotetaan esimerkiksi siihen, että vaikuttaa voi myös hyvinvointialueen lautakunnissa. Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi ja Posio jäivät Lapin kunnissa ilman aluevaltuutettua.

Jokaisesta kunnasta pääsi ainakin yksi ehdokas varasijalle, Posiolla jopa kolme. Varasijalta on odotettavissa sekä sijaistuksia aluevaltuustossa, että muita luottamustoimia.

Muonio kertoo luottavansa myös tiiviisiin suhteisiin muoniolaissyntyisten kansanedustajien, sdp:n Johanna Ojala-Niemelän ja kokoomuksen Heikki Autton kanssa. Pelkosenniemellä luotetaan muiden Itä-Lapin kuntien pitävän seutukunnan puolta.

Posiolla ei olla huolissaan ainakaan oman sotepalveluiden ulkoistuksen puolesta, sillä se on toiminut hyvin. Enontekiöllä saamelaisväestö osaltaan turvaa, että palveluita ei voida vielä kauas kunnasta.

Lapissa sitoutumattomien Jonna Pakisjärvi kärsi vaalijärjestelmästä

Avaa kuvien katselu

Suhteellinen vaalitapa koitui Lapin aluevaaleissa sitoutumattomien Jonna Pakisjärven kohtaloksi.

Keminmaalainen sairaanhoitaja ja kunnanvaltuutettu ei tullut valituksi, vaikka sai 436 henkilökohtaista ääntä. Sillä olisi tullut valituksi keskustan, SDP:n, vasemmistoliiton, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien, perussuomalaisten sekä vihreiden ja RKP:n yhteiseltä listalta.

Pakisjärven mielestä aluevaaleissa voitaisiin kokeilla suoraa henkilövaalia.

Aluevaaleissa ehdolla olleista Lapin kansanedustajista ainoastaan Mikko Kärnää ei valittu aluevaltuustoon

Mikko Kärnä (kesk.) kommentoi vaalitulostaan vain lyhyellä kirjallisella viestillä.

– Olen varsin tyytyväinen varapaikkaan lähes nollabudjetin kampanjalla, joka ei sisältänyt yhtään vaalitilaisuutta. Ei sen kummempaa, Kärnä kirjoittaa.

Viime eduskuntavaaleissa Kärnä meni läpi 6 480 äänellä. Aluevaaleissa hän sai vain 247 ääntä.

Politiikan tutkija arvelee, että Kärnän äänimäärään vaikutti esimerkiksi keskustan kova sisäinen kilpailu.

Lapin aluevaltuusto iäkkäämpi kuin maassa keskimäärin

Lapin aluevaltuutettujen keski-ikä on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Valtuutettujen keski-ikä on Lapissa 54 vuotta, koko maassa 51 vuotta.

Alle 35-vuotiaita Lapin valtuutetuista on vain viisi. Nuoria, alle 25-vuotiaita ei valittu Lapin aluevaltuustoon yhtään. Koko maassa heitä on valtuustoissa 19. Yli 65-vuotiaita Lapin aluevaltuutetuista on 13.

Enemmistö valtuutetuista, yli 54 prosenttia, on Lapissa miehiä. Koko maassa aluevaltuutettujen enemmistö, 53 prosenttia, on naisia.

Keskusta sai Lapissa vaalivoiton – toiminnanjohtaja: kaksi sairaalaa säilytetään

Lapissa aluevaalien selkeä voittaja on keskustapuolue, joka sai läpi 21 edustajaa. Keskustan Lapin toiminnanjohtajan Antti Mularin mukaan tulevassa aluevaltuustossa puoluepolitiikka ei välttämättä ole ratkaisevassa roolissa, kun asioita päätetään.

– Demokratiassa enemmistö ratkaisee, mutta kyllä tässä varmasti tulee myös hyvin vahvoja alueellisia painotuksia eikä puoluepolitiikka ehkä ratkaise asioita, pohtii Mulari.

Aluevaaleihin keskusta lähti kahden keskussairaalan säilyttämisellä Lapissa. Hänen mukaansa tämän toteuttamisessa tarvitaan yhteistyötä ja ymmärrystä yli puoluerajojen.

Lue tarkemmin tästä artikkelista.

Lopullinen tulos selvillä

Kaikki äänet on nyt laskettu. Keskusta saa Lapin aluevaltuustoon 21 paikkaa. SDP saa yhdeksän, vasemmistoliitto ja kokoomus kahdeksan paikkaa. Perussuomalaiset saavat seitsemän paikkaa. Sitoutumattomia meni läpi kolme, vihreitä kaksi ja kristillisdemokraatteja yksi.

Eniten ehdokkaita meni Rovaniemeltä (17), Torniosta (10) ja Kemistä (6). Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi ja Posio jäivät ilman edustajaa.

Vaalien ääniharava, keskustan Katri Kulmuni oli äänisaalistaan kiitollinen hieman ennen lopullisten tulosten valmistumista:

Lue vaalien tuloksesta tarkemmin:

Keskusta on aluevaalien suurin voittaja Lapissa – SDP tuli hopealle ja vasemmistoliitto pronssille

Tässä ovat Lapin ääniharavat - Kansanedustajat, lääkärit ja kuntajohtajat kärkeä Lapissa

Korjattu 24.1. klo 11.22 kokoomus sai kahdeksan paikkaa.

Kolme sitoutumatonta aluevaltuustoon

Lapin kunnista valittiin aluevaltuustoon kaikkiaan kolme sitoutumattomien ehdokasta. Eniten sitoutumattomien ryhmästä ääniä keräsi Ylitornion kunnan pitkäaikainen vastaava lääkäri Kari Askonen.

Lisäksi sitoutumattomien ryhmästä valtuustoon valittiin sodankyläläinen logistiikka-asiantuntija Krista Stauffer ja kittiläläinen pitkäaikainen kuntapäättäjä Inkeri Yritys.

Maakuntajohtaja Mika Riipi näkee, että sitoutumattomat ovat lunastaneet paikkansa näissä vaaleissa: