Tutkija arvioi: Pohjois-Savon vaalituloksessa on kaksi isoa yllätystä | Kolme kuntaa jäi ilman aluevaltuutettua

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaalien tarkastuslaskenta valmis: ei paikkamuutoksia aluevaltuustossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tulevat aluevaltuutetut valittiin aluevaaleissa viime sunnuntaina, ja vaalien äänten tarkastuslaskenta on valmistunut tänään keskiviikkona.

Aluevaltuustoon tulee 69 valtuutettua, eikä tarkastuslaskennassa tullut paikkamuutoksia.

Asian vahvistaa aluevaalilautakunnan sihteeri Vesa Toivanen.

Joillakin ehdokkailla oli kuitenkin samoja äänimääriä, ja niiden ehdokkaiden vertauslukuja laitettiin tarkastuslaskennassa arpomalla järjestykseen.

Äänestyskisan tulos: Enonkoskelle kahvit

Neljän maakunnan äänestyskisassa palkintona olleet torikahvit tarjotaan Etelä-Savossa enonkoskelaisille. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haastoi savolaiset äänestyskisaan. Panoksena olivat torikahvit vilkkaimmin äänestäneen hyvinvointialueen aktiivisimmin äänestäneessä kunnassa.

Etelä-Savon kokonaisäänestysprosentti oli noin 48 prosenttia ja Enonkosken lähes 56 prosenttia. Toiseksi ylsi Etelä-Karjalan hyvinvointialue 46,3 prosentilla ja kolmas oli Pohjois-Savo 45,9 prosentilla. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue jäi neljänneksi äänestysprosentin ollessa 44,4.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelija Stiina Ikonen kertoo, että pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset tarjoavat kahvit porukalla.

Lue myös:

Äänestyskisan voitti Enonkoski: Pohjois-Karjala lupaa tuoda torikahveille myös piirakoita

Kolme kuntaa jäi ilman aluevaltuutettua Pohjois-Savossa: Joroinen, Kaavi ja Rautavaara

Avaa kuvien katselu

Kävimme Kaavilla kysymässä tunnelmia paikalliselta ääniharavalta Arto Nykäseltä. Keskustaa edustava Nykänen sai vaaleissa 304 ääntä. Silti aluevaltuustopaikka jäi kauaksi.

Kaavin kunnanhallituksen puheenjohtaja olisi tarvinnut 177 ääntä enemmän, jotta paikka olisi irronnut.

– Tottakai se harmittaa. Olen syntynyt Joroisissa, metsästän Rautavaaralla ja asun Kaavilla. Nyt nämä kaikki jäivät ilman edustajaa, Nykänen sanoo.

Nykäsen mukaan on kuitenkin hyvä, että monelta muulta pieneltä paikkakunnalta on edes yksi edustaja.

– Täällä maallakin pitää pystyä asumaan.

Nykäsen mukaan pienet kunnat saavat äänensä esiin tekemällä yhteistyötä ja olemalla yhteydessä Pohjois-Savossa valittuihin päättäjiin.

– Kaavilla on jo pitkään tehty niin, että keskustellaan niin pitkään, että meillä on yksimielinen päätös, Nykänen kertoo.

Keskustelutaidoille on tarvetta, sillä Kaavilla toivotaan, että terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut säilyvät lähellä myös jatkossa.

Tutkija arvioi: Pohjois-Savon vaalituloksessa on kaksi isoa yllätystä

Avaa kuvien katselu

Historian ensimmäisissä aluevaaleissa oli Pohjois-Savossa kaksi päällimmäistä yllätystä. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimuspäällikkö Elsa Paronen.

– Keskustan osalta oli yllätys, että voitto tuli niin isoksi, hän sanoo.

Keskusta sai Pohjois-Savon hyvinvointialueen äänistä 28,5 prosenttia, kun toiseksi yltänyt SDP sai 19 prosenttia. Paikkoja keskusta sai 21, kun toiseksi tullut SDP 13 ja kolmanneksi tullut kokoomus 12.

– Toisaalta taas äänestysprosentti jäi niinkin matalaksi, ja se oli todella pettymys, hän jatkaa.

Äänestysprosentti oli Pohjois-Savossa 45,9. Se jää hieman valtakunnan äänestysinnokkuudesta, joka oli 47,5 prosenttia.

Parosen mukaan vaaliuurnille lähtivät nyt etenkin iäkkäämmät ihmiset, jotka tarvitsevat palveluja. Sen sijaan nuorten äänestysprosentti jäi pieneksi.

– Vaikka on tiedetty suuret linjat; sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi, kansalaisille ei avautunut se, että mitä se käytännössä ja minulle henkilökohtaisesti tarkoittaa, Paronen sanoo.

Parosen mukaan matala äänestysprosentti tarkoittaa sitä, että näiden vaalien tuloksesta on vaikea ennakoida tulevia eduskuntavaaleja. Ne pidetään reilun vuoden kuluttua, huhtikuussa 2023.

Toisaalta aluevaalit nostivat politiikkaan mukaan uusia henkilöitä, joista saatetaan kuulla myös seuraavissa vaaleissa.

– Vaaleissa nousi esiin ihan uusia henkilöitä, joita kannattaa seurata. Keskustalla Markku Siponen, SDP:lla Hannu Tsupari, Kokoomuksella Kati Hynninen ja Karoliina Partanen, Paronen sanoo.

Neljänneksi tullut perussuomalaiset sai aluevaltuustoon seitsemän paikkaa. Parosen mukaan perussuomalaisilta puuttui aluevaaleissa selkeä hyvinvointivaalien kärki.

– Ehkä siellä haettiin provokatiivisella ajatuksella sitä, että saadaan ihmiset äänestämään. Että nostetaan bensanhinta ja muut tällaiset asiat kärkeen. Lähdettiin valtakunnallisesti ehkä vähän populistisellekin linjalle, että ei otettu vakavasti näitä vaaleja, hän arvioi.

Tulevalla valtuustolla on edessään isoja päätöksiä, kuten palkkojen harmonisointi, sopimusten siirtäminen hyvinvointialueelle ja kuntien erilaisten järjestelmien yhdenmukaistaminen.

– Kyllä tässä joudutaan todella nopeasti töihin, Paronen sanoo.

Äänet on laskettu: Keskusta voitti liki kaikissa Pohjois-Savon kunnissa

Avaa kuvien katselu

Keskusta sai Pohjois-Savon aluevaltuustoon 21 paikkaa. Puolue sai eniten ääniä kaikissa kunnissa, lukuun ottamatta Rautavaaraa ja Varkautta.

Rautavaaralla eniten ääniä sai kristillisdemokraatit. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah sai Pohjois-Savossa kaikista eniten ääniä, yhteensä 3932. Essayahin runsaat äänet toivat puolueelle yhteensä viisi paikkaa.

– Tiedän, että siellä on tehty valtava työ kelistä riippumatta, Essayah kiittelee puolueensa kannattajia.

Varkaudessa eniten ääniä saivat sosiaalidemokraatit. SDP sai Pohjois-Savon aluevaltuustoon yhteensä 13 valtuustopaikkaa.

Kokoomus menestyi valtakunnallisesti ja sai Pohjois-Savoonkin 12 valtuustopaikkaa.

Eniten Pohjois-Savon aluevaltuustoon valittiin ehdokkaita Kuopiosta, yhteensä 33. Kokonaan ilman ehdokkaita jäivät Joroinen, Kaavi ja Rautavaara.

Äänestysprosentti oli Pohjois-Savon historian ensimmäisissä aluevaaleissa 45,9. Se jää hieman valtakunnan äänestysinnokkuudesta, joka oli 47,5 prosenttia.

Pohjois-Savon aluevaltuustoon on tulossa naisenemmistö, sillä valituista on 59,4 prosenttia naisia. Valittujen keski-ikä on 54 vuotta.

Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja: "Nämä vaalit olivat meille perussuomalaisille vaikeat"

Avaa kuvien katselu

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Ari Kaunisaho Keiteleeltä on iloinen, että paikkakunnalta valittiin valtuutoon ehdokas.

Tällä kertaa ei kuitenkaan omasta puolueesta.

– Keiteleelle saadaan aluevaltuutettu Minna Pellikka (kesk.), hänelle onnittelut, Kaunisaho sanoo.

Kauniahon mukaan vaaleista jäi vähän välivaalien makua. Hänen mukaansa tulos pureskellaan ensin omassa porukassa ja sitten suunnataan katseet eduskuntavaaleihin.

– Nämä vaalit olivat meille perussuomalaisille vaikeat. Meillä ehdokaskaarti ei ole ollut niin pitkään arjen politiikan teossa. Äänestäjät turvautuivat kokeneisiin konkareihin, joita meidän listoilta ei vielä niin paljon löydy, Kaunisaho pohtii.

Pohjois-Savon äänistä on laskettu 95,0 prosenttia

Avaa kuvien katselu

Pohjois-Savon aluevaltuuston vaalien äänistä on laskettu jo 95 prosenttia. Hyväksyttyjä ääniä on tässä vaiheessa 88 900.

Eniten paikkoja on saamassa keskusta, toiseksi eniten SDP ja kolmanneksi eniten kokoomus.

Pohjois-Savon aluevaltuustoon on tulossa naisenemmistö, sillä tässä vaiheessa valituista on 58 prosenttia naisia.

Valittujen keski-ikä on 52 vuotta.

Suonenjoella varsinaisen vaalipäivän äänet vielä laskematta

Suonenjoen kaupungin keskusvaalilautakunnasta kerrotaan, että varsinaisen vaalipäivän 23.1. äänet ovat vielä laskematta.

Ennakkoäänten laskentakin valmistui Suonenjoella hitaasti: Ylen tulospalveluun Suonenjoen osalta ennakkoäänet tulivat vasta noin puoli yhdentoista aikaan vaali-iltana.

Antti Kangas Suonenjoen kaupungilta kertoo, että syynä hitauteen oli se, että ensimmäisessä ääntenlaskennassa tulokset eivät täsmänneet annettujen äänten määrään. Ennakkoäänet jouduttiin sen vuoksi laskemaan uudellaan.

Ääntenlaskenta edistyy: Perussuomalaisten ehdokas jännittää vielä keikkuvaa tulostaan Varkaudessa

Avaa kuvien katselu

Perussuomalaisten Tiina Grönlund Varkaudesta jännittää vielä, onko hän päässyt valtuustoon. Tulos päivittyy vuoroin niin, että Grönlund on valittu ja vuoroin niin, että on varalla.

Hänellä on jo selkeä ajatus siitä, minkä puolesta hän aikoo toimia, jos pääsee valtuustoon.

– Minulla on erittäin lähellä sydäntä lasten asiat. Tiedän hyvin sosiaalipuolen ja lastensuojelun haasteet, Grönlund sanoo.

Juttua päivitetty 23.1.2022 klo 23:52: Grönlund sai 255 ääntä ja tuli valituksi aluevaltuustoon.