Postinjakaja Pertti Pohjanvuori työntää lumihangessa oranssin sähköpolkupyöränsä kerrostalon seinustalle.
– Voi olla, ettei tämä suju yhtä vikkelästi enää 64-vuotiaana, Pohjanvuori sanoo ja naurahtaa tulevaan eläkeikäänsä viitaten.
Pohjanvuori on jakanut postia pääkaupunkiseudulla hieman yli neljäkymmentä vuotta.
Muutama päivä sitten hän kertoo polkeneensa talvisäässä poikkeukselliset 27 kilometriä.
Muutoin reitin pituus vaihtelee 5–20 kilometrin välillä, vähän kulkupelistäkin riippuen. Ja porrasnousut päälle.
– Työ on muuttunut todella paljon raskaammaksi. Ennen jakelureitit jakoi 2–2,5 tunnissa, nyt menee viidestä kuuteen tuntia, jopa seitsemän.
Selitys löytyy muuttuneesta työnkuvasta.
Siinä missä ennen jakaja teki päivänsä aluksi postinlajittelua sisällä, nyt lajittelun hoitaa isolta osin kone tai joku toinen käsipari.
Postinjakajan työ on nykyään enimmäkseen tai kokonaan jakelutyötä ulkona.
Pääluottamusmies: Osa-aikaisella palkalla ei pärjää pääkaupunkiseudulla
Kirjepostin vähenemisestä on puhuttu vuosikausia. Postin mukaan kirjemäärästä on hävinnyt 2000-luvulla sähköisen viestinnän vuoksi yli 60 prosenttia.
Posti ennustaa, että ensi vuonna kotitalouksiin jaetaan enää keskimäärin kaksi osoitteellista lähetystä viikossa.
Jaettavien lähetysten väheneminen on viime vuosina johtanut yt-neuvotteluihin ja jakelutyön osa-aikaistamiseen.
Postia jaetaan kotitalouksiin pääsääntöisesti kolmena päivänä viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.
Vakituisen väen osa-aikaistaminen on ollut valtavan raskas juttu, pääkaupunkiseudun perusjakelun pääluottamusmies Riitta Sievilä sanoo.
– Tulotaso tippuu, eikä osa-aikaisella palkalla pärjää pääkaupunkiseudulla.
Sievilän mukaan noin puolet postinjakajista on osa-aikaisia.
Joukossa on sellaisia, joiden kokoaikainen työsuhde on muutettu osa-aikaiseksi, sekä sellaisia, jotka ovat jo tullessaan Postille töihin suoraan solmineet osa-aikaisen työsopimuksen.
Se, että postia jaetaan vain kolmena päivänä viikossa, johtaa käytännössä ylipitkiin työpäiviin, Sievilä sanoo.
– Päivät on suunniteltu yhdeksäntuntisiksi, mutta on hyvin tavallista, että vuoro venyy 10–11 tuntiin.
Näin pitkässä päivässä osa työstä on postinlajittelua ja osa jakelua.
Jakaja etsii postit kolmesta eri nipusta
Itähelsinkiläisen kerrostalon pihalla Pertti Pohjanvuori avaa polkupyöränsä etukopan, joka on pullollaan paperia.
Koneellinen lajittelu on johtanut siihen, että Pohjanvuori ottaa postia mukaansa porraskäytävään kolmesta eri nipusta.
Yksi nippu on koneen lajittelema.
Toinen nippu on käsinlajiteltua postia, koska kaikkea postia ei voida vielä lajitella koneellisesti.
Kolmas nippu on mainoksia.
– Täällä pihalla, välillä pimeässä, näitä sitten plärätään. Työ, jonka voisi tehdä sisällä lämpimässä, on siirretty ulos pakkaseen ja vesisateeseen, Pohjanvuori sanoo.
Aiemmin jakaja olisi itse konttorilla lajitellut postit valmiiksi yhteen nippuun jokaista porraskäytävää varten.
Pohjanvuori lataa olkalaukkunsa täyteen mainoksia, asettaa yhden nipun käsivarrelleen ja puristaa toista kädessään ja katoaa porraskäytävään.
Posti: Tarjoamme muita töitä osa-aikaisuuden jatkeeksi
Posti tarvitsisi välittömästi 200 jakajaa lisää pääkaupunkiseudulle.
Tarvetta on niin sanomalehtien varhaisjakajista kuin päiväpostin jakajista, poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja sanoo.
Ainasojan mukaan syksyllä alkanut jakajapula on pahentunut entisestään loppuvuoden aikana.
– Tällä hetkellä isoimmat haasteet kohdistuvat Espooseen ja Helsingin keskustaan sekä osaan Länsi-Vantaata.
Alueet ovat haasteellisia sen vuoksi, että niillä on paljon muitakin palvelualan töitä tarjolla, Ainasoja kertoo.
– Jakajapula näkyy arjessa niin, että posti saattaa tulla päivän tai kaksi myöhässä. Jos työntekijä on ilmoittanut aamulla, ettei pääse reitille jakamaan, sijaisten saaminen on haasteellista tällä hetkellä.
Yle uutisoi välipäivinä jakajapulan vaikutuksista myös joulupostiin, kun pääkaupunkiseudulla jäi tuhansia joulukortteja jakamatta.
Poikkeustilannejohtaja Ainasojan mukaan jakajien työn osa-aikaistaminen on ollut perusteltua vähentyneen kirjepostimäärän vuoksi.
– Postin muutosyksikkö tarjoaa näissä tilanteissa henkilöille muita töitä, jos omia töitä ei ole osa-aikaisuuden jatkeeksi.
Eikö ole ristiriitaista, että postia jaetaan vain kolmena päivänä viikossa, mutta jakajien kertoman mukaan päivät venyvät ylitöiksi?
– Sellaisina päivinä kun postia on yllättävän paljon tai on sairauspoissaoloja, ylitöitä voi tulla. Ne tehdään aina henkilöstön kanssa sopien.
Miten Posti on yrittänyt ratkaista jakajapulaa?
– Rekrytoinnin lisäksi pyrimme saamaan henkilökuntaa tekemällä erilaisia työaikajärjestelyitä. Ja totta kai olemme tiedustelleet ihmisten ylityö- ja lisätyöhalukkuutta.
Espoossa vuoropäivämalli mahdollistaa jakajalle kokoaikatyön
Yksi työaikajärjestelyistä on toteutettu Espoossa. Siellä on viime syksystä lähtien jaettu postia mallilla, joka mahdollistaa postinjakajalle viisipäiväisen työviikon, kolmipäiväisen sijaan.
Käytännössä jakaja työskentelee kahdella eri postinumeroalueella viikon aikana.
Yhdelle alueelle hän jakaa postit maanantaina, keskiviikkona ja torstaina. Toinen alue saa postit tiistaina ja perjantaina.
Seuraavalla viikolla jakelupäivät ovat alueilla päinvastaiset.
Kotitalouksille palvelu ei parane, mutta jakajalle vuoropäiväjakelu merkitsee kokoaikatyötä.
– Tässä on myös tavoitteena, että jakajan työpäivät tasaantuvat lähemmäksi keskimääräistä työaikaa, pääluottamusmies Riitta Sievilä sanoo.
Postin poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasojan mukaan täyden työviikon mahdollistava vuoropäiväjakelu voi olla vetovoimatekijä rekrytoinnissa, mutta se ei tule ratkaisemaan jakajapulaa pääkaupunkiseudulla.
Tällä hetkellä jakelun käyttöönotosta keskustellaan Helsingissä, Tampereella ja osassa sen lähikuntia, Ainasoja kertoo.
Postinjakaja Pertti Pohjanvuori on jakanut itähelsinkiläisen kerrostalon kaikki kolme porraskäytävää läpi.
59-vuotias Pohjanvuori on yhä kokoaikaisessa työssä ja haluaa jakaa postia eläkeikään asti, jos vain jalat toimivat.
Porraskäytävissä nimet ja asuntojen numerot eivät ole Pohjanvuorelle kovinkaan tuttuja, sillä hän vaihtelee jakelupiiriä jatkuvasti.
Enää ei ole entisenlaista tuntumaa siihen, missä kukin asuu, jos vaikka postikortissa on vaillinainen osoite.
– Sellaisessa tapauksessa posti lähtee uudelle lajittelukierrokselle postikeskukseen.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: