Hyppää sisältöön

Analyysi: Presidentti Sauli Niinistö ei halua joutua Nato-jäsenyyden kiiruhtajien keppihevoseksi

Presidentti ei tahdo, että hänen uudenvuodenpuheensa pohjalta tulkittaisiin hänen mielipiteensä tai Suomen linjan Nato-jäsenyydestä olevan juuri nyt muuttumassa, politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta arvioi.

Presidentti Sauli Niinistö toisti tiistain kirjoituksessaan uudenvuodenpuheensa keskeiset kohdat, koska puheesta on haettu merkityksiä ja tehty tulkintoja. Niinistö uudenvuodenpuheen nauhoituksessa perjantaina 31. joulukuuta. Kuva: Lehtikuva

Presidentin perinteisestä uudenvuodenpuheesta kiihtyi keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä.

Sauli Niinistön puheesta on etsitty vihjettä niin ulkomailla kuin Suomessakin, olisiko Suomen tai ainakin presidentin suhtautuminen Nato-jäsenyyteen jotenkin liikahtamassa johonkin suuntaan.

Puheessaan lauantaina Niinistö totesi, että "Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa."

Niinistö myös kertasi Suomen suhteen sotilasliitto Natoon ja totesi: "Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme".

Nato-innostusta oli jo ennen, ja sitä on myös presidentin puheen jälkeen

Jo ennen presidentin uudenvuodenpuhetta suomalaisessa keskustelussa oli innostusta Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Perinteisistä Nato-puolueista, kokoomuksesta ja RKP:stä kehotettiin keskusteluun Nato-jäsenyyden hakemisesta. Vihreistä löytyi lisää Nato-innostusta presidentin puheen jälkeen.

Ruotsissa taas Helsingin Sanomille haastattelun antanut (siirryt toiseen palveluun) turvallisuuspolitiikan kommentaattori intoutui kuvaamaan, että Suomen Nato-jäsenyys olisi vain yhden saunaillan päässä, jos presidentti, hallitus ja johtavat oppositiopuolueet niin haluaisivat.

Venäjän kiristämä ulkopoliittinen tilanne, vastakkainasettelu Venäjän ja Ukrainan rajalla sekä puheet etupiirijaosta ovat nostaneet keskusteluun Suomen Nato-jäsenyyden.

Presidentti julkaisi puheen peräkaneetin tulkintaohjeeksi

Kolme päivää puheensa jälkeen presidentti katsoi parhaaksi toistaa, mitä tuli sanottua. Niinistö kirjoitti uudelleen Presidentin kynästä -palstallaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa koskeneet lauseensa.

Nyt tuli mukana peräkaneetti tulkintaohjeeksi.

– Siis nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi, presidentti huomautti kirjoituksessaan.

Presidentti halusi suitsia innostuneita tulkitsijoita. Loppukaneetin lukuohjeen voinee tulkita selvennykseksi siitä, että presidentin kanta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei ole juuri nyt liikkumassa.

Presidentin puheita luetaan ällätikun kanssa. Julkisuudessa jokaisesta lauseesta etsitään viitteitä uusista avauksista. Jos lauseissa on tulkinnanvaraisuutta, niitä tulkitaan.

Miksi presidentti sitten toistaa uudenvuodenpuheensa ydinkohtia, jos presidentin mielipiteessä suhteessa Nato-jäsenyyteen ei ole tapahtumassa muutosta?

Sauli Niinistö ei halua Suomen Nato-jäsenyyden kiiruhtajien keppihevoseksi.

Presidentti ei siis halua, että hänen uudenvuodenpuheensa pohjalta väitettäisiin hänen mielipiteensä tai Suomen linjan olevan muuttumassa.

Sauli Niinistön tiistain toistokirjoituksen ja loppukaneetin jälkeen ei Nato-keskustelussa voi oman kantansa tueksi vihjailla, että presidentin mielipide olisi liikkeessä juuri nyt johonkin suuntaan.

Ei ollut ensimmäinen kerta

Niinistö on aiemminkin ollut tarkka siitä, että muut eivät valjasta häntä Nato-vankkureiden eteen.

Kokoomuksen puoluekokouksen yhteydessä Turussa vuonna 2018 puolueen aiempi puheenjohtaja Alexander Stubb arvioi, että jos Sauli Niinistö presidenttinä ilmoittaisi päätyneensä Nato-jäsenyyden kannalle, niin silloin monen muunkin mielipide muuttuisi.

Niinistö ei tuolloin ilahtunut Stubbin tarjoamasta Nato-tehtävästä.

Voit keskustella Suomen Nato-jäsenyydestä tämän jutun keskustelualueella keskiviikkoon 5.1. 2022 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Niinistö kommentoi uudenvuodenpuheestaan tehtyjä tulkintoja: Suomen tilanne on vakaa – jos mielipiteeni muuttuu, ilmaisen sen selkeästi

Vihreiltä lisää tukea Suomen Nato-jäsenyydelle – sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela aprikoi vielä, kannattaako keskustelua jäsenyydestä aloittaa

Presidentti Niinistö pitää eripuraa pandemiaakin pahempana uhkana: "Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan meille riidan lähdettä"

Suomen Nato-jäsenyys näyttää yhä epärealistiselta, vaikka Venäjä uhittelee – näin ulkomaiset tutkijat arvioivat Suomen tilannetta

Suosittelemme sinulle