Kahden päivystävän keskussairaalan malli saa hyvin vankan kannatuksen Ylen vaalikoneeseen vastanneilta lappilaisehdokkailta. Yli 80 prosenttia vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen ja synnytystoiminnan on jatkuttava myös Kemissä. Näin siinäkin tapauksessa, että se tulisi hyvinvointialueelle kalliimmaksi kuin toimintojen keskittäminen Rovaniemelle.
Kahden päivystävän keskussairaalan malli sai enemmistön tuen kaikissa puolueissa. Tarvetta perustellaan esimerkiksi Meri-Lapin raskaalla teollisuudella.
– Jos siellä sattuisi joku suuronnettomuus, niin siinä olisi Rovaniemi ja Oulu äkkiä aika kaukana, toteaa perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja Juhana Kelloniemi.
Länsi-Pohjan sairaalan säilymistä perustellaan pitkien välimatkojen lisäksi myös sillä, että Meri-Lapin "pitovoima" säilyy.
– Se näyttää hyvin ikävältä, jos Rovaniemi imee kaiken puoleensa, toteaa puolestaan vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja, rovaniemeläinen Henri Ramberg.
"Länskän tulevaisuus on ykkösjuttu"
Länsi-Pohjan keskussairaala on nostettu myös alueellisiin vaaliohjelmiin. SDP:n Lapin piiri toteaa pitävänsä tärkeänä, että ympärivuorokautinen päivystys jatkuu niin Länsi-Pohjan kuin Lapin keskussairaaloissa ja lisäksi Ivalon terveyskeskuksessa. Lapin keskusta on kirjannut vaaliohjelmaansa, että Länsi-Pohjan keskussairaalan monipuolinen toiminta on turvattava myös jatkossa.
Monille merilappilaisille oman sairaalan kohtalo on se kaikkein tärkein asia koko soteuudistuksessa.
– Että Länsi-Pohjan palvelut säilyisivät mahdollisimman kattavana eikä tarvitsisi lähteä Rovaniemelle tai jopa Ouluun, kemiläinen Mauri Jestilä sanoo. Matkaa molempiin on yli 100 kilometriä.
Sairaala on ensimmäisenä mielessä myös kemiläisellä Jouni Knihtilällä.
– Kyllä tuo Länskän tulevaisuus on aivan se ykkösjuttu.
Kokoomuksen Heikki Autto sanoo hänkin kannattavansa erikoissairaanhoidon päivystyksen jatkumista Kemissä, mutta hänen mukaansa se edellyttää erillisrahoitusta.
– Tarvitaan säädösmuutoksia, joista eduskunta päättää ja toisaalta myöskin rahoitusta. Tuleva hyvinvointialue tarvitseekin erittäin vahvaa edunvalvontaosaamista ja menestyksekästä Lapin ihmisten edunvalvontaa tässä kysymyksessä, sanoo Lapin kokoomuksen piirihallituksessa istuva Autto.
Sairaaloiden työnjako uusien päättäjien ratkottavaksi
Synnytystoiminnalle keskittämisasetus on asettanut tuhannen synnytyksen alarajan. Kemissä synnytykset ovat jatkuneet vuosien ajan poikkeusluvalla, koska niiden määrä on jäänyt jopa alle 500:n vuodessa. Nykyinen poikkeuslupa on voimassa kesäkuuhun 2023 saakka.
Lapin keskussairaala puolestaan joutui hakemaan poikkeuslupaa ensi kertaa vuonna 2019, koska synnytysten määrä oli jäänyt alle 900:n. Sen jälkeen määrä on jälleen noussut. Poikkeuslupa on voimassa tämän vuoden loppuun saakka.
Laki takaa jonkinlaisen päivystystoiminnan jatkuvan Länsi-Pohjassa, mutta hyvinvointialueen päätettäväksi jää, mitkä erikoissairaanhoidon palvelut säilyvät Kemissä. Lapissa on aiemmin yritetty moneen otteeseen sopia sairaaloiden työnjaosta siinä onnistumatta. Mitään erillisrahoitusta kahdelle laajan päivystyksen sairaalalle ei ole luvattu.
Meri-Lapissa tehtiin vuonna 2018 miljardiulkoistus, kun erikoissairaanhoito ja Kemin sekä Tornion osalta myös perusterveydenhoito ulkoistettiin kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen yhteisyritykselle. Sote-lain mukaan ulkoistussopimus raukeaa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023. Muutokselle on varattu kolmen vuoden siirtymäaika.
Löydät lisää uutisia ja voit osallistua keskusteluun aluevaaleista Lapin vaaliteltalla.