Taiteen opetusta järjestetään uusiksi Aalto-yliopistossa. Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kaksi erillistä laitosta, taiteen laitos ja median laitos, yhdistettiin. Aiheesta ei ole näkynyt mediassa juttuja. Vuoden alussa aloittaneen uuden taiteen ja median laitoksen johtajan, professori Harri Laakson mukaan yhdistymisen taustalla vaikuttavat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset että Aalto-yliopiston säästötavoitteet.
Taidealojen yliopistokoulutus nousi hiljattain keskusteluun, kun Helsingin yliopisto ilmoitti kaavailevansa teatteritieteen opintojen supistamista.
Päätimme kysyä professori Laaksolta, johtaako kahden laitoksen yhdistäminen taideopetuksen leikkauksiin. Uuden laitoksen ensimmäiset opiskelijat otetaan sisään ensi syksynä, ja muutokset koskevat heitä. Aallon taiteen laitoksella on voinut opiskella esimerkiksi taidekasvatusta ja median laitoksella valokuvataidetta. Uudessa taiteen ja median laitoksessa opiskelee ensi syksynä arviolta 800 opiskelijaa.
Miksi laitokset yhdistettiin?
Yliopisto tarkastelee aina tietyin väliajoin sitä, mikä on paras muoto ja tapa toimia. Tässä vaikuttaa taustalla keskeisesti se, että Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on tapahtumassa koulutusohjelmia ja hakukohteita koskeva uudistus, eli monia sellaisia opetuksen sisältöjä yhdistetään, jotka ovat olleet aiemmin näiden kahden laitoksen alla. Laitosten yhdistäminen oli ehkä siksi tarkoituksenmukaista tehdä tässä vaiheessa.
Tällaisten uudistusten valmistelua arvostellaan helposti salamyhkäisyydestä. Miten läpinäkyvä ja keskusteleva prosessi tämä oli Aallossa?
Myönnettäköön, että prosessi on ollut kohtuullisen nopeatempoinen, mikä aiheuttaa aina paljon työmäärää henkilökunnalle. Asioista on pyritty tiedottamaan sitä mukaa kun ne ovat edistyneet ja varmistuneet sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tietysti tällainen uudistus herättää aina keskustelua, mikä on toisaalta ihan hyväkin asia.
Mitä opiskelijat hyötyvät uudistuksesta?
Koulutusohjelmia ja hakukohteita koskevassa uudistuksessa on kyse siitä, että jotkin opetussisällöt, jotka olivat aiemmin esimerkiksi omia maisteriohjelmiaan, on nyt yhdistetty laajemman maisteriohjelman alle pääaineiksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että uuteen laitokseen tulee jonkin verran enemmän sellaisia opetussisältöjä, jotka ovat yhdenmukaisia eri pääaineille. Tämä lisää yhteistyötä maisteriohjelman sisällä eri alojen välillä. Myös tehokkuus lisääntyy, ja opiskelijat valmistuvat aikataulussa ja pääsevät työelämään.
Laitosten yhdistämiselle pyritään siis myös siihen, että opiskelijat pullahtavat nopeammin “myllystä“ ulos?
Tämä on myös totta, ja tässä on taustalla se, että olemme samalla lisäämässä jonkin verran kandiopetuksen määrää ja tarkistamassa sitä maisteriopetuksen osalta. Nämä ovat tällaisia opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevien ohjeistusten mukaisia suunnanmuutoksia.
Johtaako uudistus pitkässä juoksussa henkilökunnan leikkauksiin? Viittaan kaikenlaisiin työsuhteisiin.
Tässä kohtaa sellaisia tarpeita ei ole. Säästöä syntyy siinä, että voimme opettaa laajemmalle määrälle opiskelijoita. Nykyisten kurssien määrään liittyy säästötarpeita.
Teatteritieteen koulutusohjelma on liipaisimella Helsingin yliopistossa. Mitä ajattelet tällaisesta kehityksestä Suomessa?
Olen tietysti oman alani eli valokuvataiteen tutkimuksen puolesta huolissani siitä, jos tällaisia leikkaustarpeita ja -haluja tulee esille. Yritän tietysti itse puolustaa taiteen ja taidekoulutuksen asemaa Aallossa hyväksyen sen, että eri aikoina täytyy tehdä erilaisia toimenpiteitä ja reagoida eri asioihin.
Voiko laitosten yhdistäminen johtaa koulutusohjelmien lakkauttamiseen?
En näe syytä ajatella, että tämän muutoksen lisäksi olisi jotain tällaisia leikkaussuunnitelmia olemassa.
Olen itse opettanut pitkään taiteen laitoksella ja median laitoksella, enkä näe tätä laitosten yhdistymistä mitenkään dramaattisena tapahtumana. Olen aika lailla vakuuttunut siitä, että pystymme Aallossa edelleen tarjoamaan hyvän opiskelukokemuksen.
Voit keskustella uutisesta 12.1. klo 23 asti.