Hyppää sisältöön

Tällaista etupiirijakoa Venäjä yrittää ensi viikon neuvotteluissa – tutkija: Venäjä toistaa Suomen suhteen samoja virheitä kuin Neuvostoliitto

Tutkijan mukaan Putin rakentaa vaaratilannetta saadakseen tavoitteitaan läpi, mutta Suomessa Nato-uhkailu voi viedä päinvastaiseen suuntaan kuin Venäjä haluaa.

Länsimaissa huolettaa, että Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle. Marraskuun lopulla otetussa satelliittikuvassa näkyi maajoukkoja Pogonovon harjoitusalueella parinsadan kilometrin päässä Ukrainan rajalta. Kuva: Maxar Technologies

Venäjä on ladellut sotilasliitto Natolle ja naapurimailleen runsaan kuukauden aikana vaatimuslistan, joka voisi toteutuessaan palauttaa Eurooppaan vuosikymmenten takaisen etupiiriajattelun.

Kysymys on juuri nyt polttopisteessä, koska neuvottelut Venäjän vaatimuksista alkavat ensi viikolla Genevessä. Siellä kohtaavat Venäjän, Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton edustajat.

Venäjän vaatimus on, että neuvotteluissa sovittaisiin turvallisuustakuista, jotka estäisivät Naton laajentumisen itään ja asejärjestelmien sijoittamisen Venäjän lähialueille.

Venäjä on tehnyt selväksi (siirryt toiseen palveluun), että vaatimus Naton laajenemisen pysäyttämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia, jotka eivät kuulu sotilasliittoon.

Poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sanoo, että Venäjä hakee huomiota ja pelottelua.

– Näytetään, että nyt on iso paketti ja vaarallinen tilanne ja tämä voi johtaa suuriin seurauksiin.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi suorasukaisessa uudenvuodenpuheessaan (siirryt toiseen palveluun), että Venäjän ukaasit ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa, ja etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Virossa puhetta on pidetty uutispommina.

Rentola huomauttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei itse ole puhunut etupiirijaosta, mutta se näyttää olevan Venäjän tavoite ainakin Ukrainan ja Valko-Venäjän osalta.

Samalla linjalla on Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen apulaisprofessori Katri Pynnöniemi.

– Helppo vastaus on, että ainakin Ukrainan kohdalla halutaan estää sen länsi-integraatio ja Valko-Venäjän kohdalla sama asia. Mutta vaateet, joista maanantaina neuvotellaan, menevät paljon pidemmälle, Pynnöniemi sanoo.

Rentola arvioi, että Venäjä ei usko voivansa ulottaa jo Naton jäseninä oleviin Baltian maihin akuutisti mitään etupiiriä nykyisessä tilanteessa, puhumattakaan Suomesta ja Ruotsista.

– En usko, että Putinilla on välitöntä tavoitetta saada esimerkiksi Ruotsin tai Suomen osalta mitään.

Pidemmällä aikavälillä pyrkimykset ovat epäilemättä Venäjän listalla, arvioi Rentola.

Presidentti Vladimir Putin syytti joulukuisessa lehdistökonferenssissaan Moskovassa, että länsimaat ja Ukraina ovat pettäneet sanansa ja uhkaavat Venäjän turvallisuutta. Kuva: Yuri Kochetkov / EPA

Etupiirijako johti talvisotaan ja Baltian miehitykseen

Rentola sanoo, että pelot etupiirijaon paluusta pompahtavat helposti esiin, koska se on erityisesti Baltian maissa, Puolassa ja myös Suomessa erittäin arkaluontoinen ja maiden kohtaloon paljon vaikuttanut kysymys.

– Siinä viitataan toista maailmansotaa edeltäneeseen aikaan ja erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimukseen, jonka lisäpöytäkirjassa sovittiin Saksan ja Neuvostoliiton välille etupiiri, Rentola sanoo.

Pienissä Baltian maissa kysymys on erityisen kipeä, koska maat joutuivat etupiirijaon seurauksena liitetyksi Neuvostoliittoon. Suomi taas joutui talvisotaan, kun Josif Stalin ja Adolf Hitler sijoittivat Suomen Neuvostoliiton etupiiriin ja Neuvostoliitto sai varmuuden, ettei Saksa tue Suomea.

Rentola pitää ymmärrettävänä, että pelkoja nousee esiin ja etupiirikäsitteitä viritellään jälleen.

– Erityisesti Baltian maissa ja muuallakin on pohjaa pelolle. Baltian maat ovat pieniä, ja historiasta on huonoja esimerkkejä, että suurvallat ovat sopineet asioista niiden yli.

Virossa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ehdotusta suurten Nato-maiden neuvotteluista Venäjän kanssa on verrattu jopa natsien kanssa tehtyyn Münchenin sopimukseen, jossa Britannia ja Ranska suostuivat Hitlerin tahtoon vuonna 1938.

Rentola vertaa tilannetta ydinsodalla uhanneen Hruštšovin aikaan

Toista maailmansotaa edeltäneen natsi-Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen sijaan Rentola etsisi nykytilanteelle vertauskohtaa pikemmin neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin politiikasta 1950-luvun lopulla.

Kyse on politiikanteon tavasta, jossa asioita kärjistetään äärimmilleen oman edun saamiseksi. Rentola sanoo, että Hruštšov vei uhkailun useaan otteeseen erityisen pitkälle ja uhkasi jopa ydinsodalla, kun Berliinin asemasta oli erimielisyyttä.

– Siinä mielessä nykytilanne on ehkä lähempänä Hruštšovin aikaa, että ydinaseet ovat olemassa ja se tekee sodan aloittamisen paljon riskialttiimmaksi kuin 1930-luvun lopulla.

James Deanin tähdittämän amerikkalaiselokuvan kilpa-ajokohtausta on verrattu neuvostojohtajan politiikkaan. Kuva: Everett Collection

Hruštšovin ulkopolitiikkaa on verrattu Nuori kapinallinen -elokuvan kohtaukseen, jossa päähenkilöt ajavat autoilla rotkon reunalle niin lujaa kuin pääsee. Se, joka hyppää autosta ensimmäisenä, on hävinnyt.

– Se meni äärimmilleen Kuuban kriisin aikana syksyllä 1962, jolloin Moskovan muu johto pelästyi aika paljon. Se oli yksi syy, että Hruštšov syrjäytettiin, koska venäläiset pelkäsivät, että hän olisi saanut vahingossa provosoitua ydinsodan.

Rentolan mukaan Moskova ja Putin toivovat nyt, että saisivat erityisesti Ukrainan kohdalla jotain irti uhkaavan tilanteen panemisella pystyyn.

– Tässä on vähän sellaista mallia, että pistetään pökköä pesään, ja tarkoitus ei ole ainakaan välittömästi sodan aloittaminen vaan se, että pannaan niin kovat ukaasit ja uhkaukset, että saadaan jotain myönnytyksiä.

Pynnöniemi: Uhkana on, että ensi viikolla syntyy lisää sekaannusta

Venäjä on Rentolan mukaan kasvattanut vaatimuspakettinsa ensi viikon neuvotteluihin isoksi, jotta asioista voidaan antaa myös periksi.

Rentola sanoo, että pääpaino ja tavoitteet ovat Ukrainassa. Hän huomauttaa, että Venäjä sai estettyä sodalla Georgiaa liittymästä Natoon, mutta Ukraina on paljon suurempi ja tärkeämmässä paikassa kuin Georgia.

Venäjä haluaisi estää, ettei Ukraina liu’u enempää länteen päin.

– Se on aika vaikeaa, koska Ukrainan johdolla on selvä halukkuus olla yhteistyössä lännen kanssa ja hakea suojaa Venäjää vastaan. On aika vaikea ajatella, mitä voitaisiin sopia.

Katri Pynnöniemen mukaan olennainen kysymys on nyt se, mikä Venäjälle riittää. Ensi viikon neuvotteluihin on ladattu Venäjän puolelta paljon odotuksia, mutta lännen ja Venäjän lähtökohdat ovat kaukana toisistaan.

– Löytyykö ratkaisu, jolla voidaan pitkittää päätöstä ja neuvotteluja ja voidaanko se tehdä niin, että se on läpinäkyvää maille, jotka ovat neuvottelujen kohteena. Niin, ettei Ukrainan yli kävellä, Pynnöniemi kysyy.

Pynnöniemen mukaan uhkana on, että neuvotteluista syntyy lisää sekaannusta tai tulos, josta ollaan eri mieltä.

– Venäjän ajatus on, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat asioista. Sellaisen kuvion Venäjä on rakentanut ja sitä lännen eri toimijat pyrkivät heikentämään, hän kuvaa.

Rentola sanoo, että Putinille on voitto jo se, että venäläiset pääsevät samaan pöytään amerikkalaisten kanssa.

– Se on venäläisestä näkemyksestä kuin vanhaan kunnon tyyliin Neuvostoliiton aikana. Kun he ovat saaneet sen, se on jo pikkuisen laukaissut tilannetta.

Karjala-olut alkoi myydä Suomessa toden teolla, kun Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs arvosteli 1960-luvulla sen etikettiä. Kuva: Pentti Nissinen / Lehtikuva

Rentola: Venäjällä joudutaan palauttamaan mieleen vanhat opit

Venäjän uhittelun seurauksena Suomessa on ryöpsähtänyt keskustelu Natoon liittymisestä. Aiempaa Nato-myönteisempiä kannanottoja on kuultu ainakin vihreiltä poliitikoilta.

Kansainvälisen politiikan seuraaja, konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä taas arveli viime kuussa, että Suomi saattaisi joutua päättämään Nato-jäsenyydestään jo lähikuukausina.

– Voi olla niinkin, että venäläiset tajuavat, että jos he rupeavat painostamaan kovasti suhteessa Suomeen, se voi johtaa täällä mielipiteiden muuttumiseen suhteessa Natoon liittymiseen, kuten nyt on alkanut, Rentola sanoo.

Rentola arvelee, että Venäjällä joudutaan palauttamaan mieleen vanhat opit.

– Neuvostoliitolle kävi monta kertaa niin, että jos Moskovassa oikein rummutettiin jotain asiaa vastaan, sen kannatus Suomessa vain kasvoi.

Kuuluisin esimerkki on Rentolan mukaan Karjala-oluen etiketti, josta Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev valitti 1960-luvulla. Kovalevin mielestä synnytti vääriä ajatuksia, että etiketissä olivat vastakkain lännen suora miekka ja idän käyrä sapeli.

Seuraus oli, että pieni olutmerkki alkoi myydä ja hyppäsi Suomessa suurten joukkoon.

Tapaus oli humoristinen, mutta sama kuvio näkyi Rentolan mukaan myös suuremmissa asioissa. Neuvostoliitto vastusti esimerkiksi Suomen liittymistä EEC-vapaakauppasopimukseen, mutta ei saanut tahtoaan läpi.

– Neuvostoliitto oppi, että joistakin asioista kannattaa olla hiljaa ja varovainen, Rentola summaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10.1. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Kävelevätkö suurvallat Suomen yli ensi viikon neuvotteluissa? Suurimmilla puolueilla riittää luottoa, että näin ei käy

Ruotsin puolustusvoimien komentajan tulkinta: Venäjän vaatimukset tuhoaisivat Ruotsin turvallisuuspolitiikan perustan

Venäjä pakottaa länttä myönnytyksiin "ase ohimolla" – lue, miksi tärkeät neuvottelut Genevessä voivat koskea myös Suomea ja Ruotsia

Suosittelemme sinulle