Hallituksen koronaministeriryhmä kokoontui perjantaina iltapäivällä pohtimaan sosiaali- ja terveysministeriön ehdotustaetäopetukseen siirtymisestä. Oli lopputulema mikä tahansa, salamannopeaa muutosta ei ole luvassa.
Päätöksenteko on monivaiheinen, sillä perusopetuslain antama oikeus opetukseen tarkoittaa nimenomaan lapsen ja nuoren oikeutta lähiopetukseen.
Koronapandemian takia perusopetuslakiin lukuvuodeksi 2021–2022 tehdyn väliaikaisen muutoksen perusteella etäopetusta voidaan käyttää laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Etäopetukseen siirtyminen on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää sekä tartuntatautiviranomaisen että opetuksen järjestäjän päätöstä ja sitä, että etäopetukseen siirtyminen on välttämätöntä.
Etäopetusta ei voida käyttää kaikkein nuorimpien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa, ellei oppilasta ole asetettu karanteeniin tai eristetty. Etäopetuksen laajempi käyttö edellyttäisi perusopetuslain muutosta tai poikkeusoloissa valmiuslain nojalla annettavaa asetusta.
Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell avaa prosessia neljän kysymyksen kautta.
1) Mitä muuta hallitus voi halutessaan tehdä kuin suositella?
Hallitus tai sen ministeriryhmä ei voi suoraan päättää etäopetuksesta. Jos asiasta halutaan kansallisen tason velvoittava päätös, lainsäädäntöä pitää muuttaa tai julistaa maahan poikkeusolot ja antaa asiasta säädökset valmiuslain nojalla.
Lainsäädännön muuttamisesta päättää eduskunta, ja esitys menee perustuslakivaliokuntaan lausunnolle.
Ensimmäisen koronakevään 2020 etäopetus toteutettiin juuri valmiuslain nojalla annetun asetuksen perusteella.
Keväällä 2021 esitetyt liikkumisrajoitukset taas tyssäsivät perustuslakivaliokuntaan, joka antoi suunnitelmalle täystyrmäyksen.
Lue seuraavaksi: Liikkumisrajoituksia pidettiin välttämättöminä, kunnes eduskunnassa kaikki muuttui – näin Marinin hallituksen historiallinen hanke törmäsi seinään
Toinen vaihtoehto on tehdä lakimuutos perusopetuslakiin.
2) Mistä aluehallintovirastot voivat päättää?
Juridisesti nopein tie etäopetukseen siirtymisessä on se, että aluehallintovirastot päättävät asiasta koko alueellaan tai osassa sitä, jos tartuntatautilanne sitä välttämättä edellyttää, sanoo Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell.
Avi voi päättää asiasta silloin, kun muutokset ovat tarpeen usean kunnan alueella. Tällöinkin avi voi päättää vain ensimmäisestä askeleesta.
– Aluehallintovirasto voi siis todeta, että tilat pannaan kiinni tautitilanteen takia, ja siitä laukeaa tarve järjestää opetus toisin, sanoo Torsell.
Jollei aluehallintovirasto päätä tilojen sulkemisesta, kunnalla on mahdollisuus tehdä se itse.
Kunnassa tartuntatautilain pykälän 58 mukaisen päätöksen oppilaitoksen sulkemisesta voi tehdä kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin. Toimivaltainen toimielin määritellään kunnan hallintosäännössä, ja se on aina monijäseninen toimielin.
Oppilaitoksen sulkemista koskevaa päätöksentekoa ei voi delegoida yksittäiselle viranhaltijalle.
3) Mikä on opetuksen järjestäjän rooli?
Jos aluehallintovirasto tai kunnan tartuntataudeista vastaava viranomainen päättää sulkea koulun, kunnat ja muut opetuksen järjestäjät päättävät siirtymisestä etäopetukseen, jos ne arvioivat etäopetukseen siirtymisen turvallisuuden kannalta välttämättömäksi.
Kunnassa tämän päätöksen tekee opetuslautakunta tai muu kunnan toimivaltainen viranomainen
4) ) Voidaanko kaikki peruskoululaiset siirtää etäopetukseen?
Aluehallintoviraston ja/tai kunnan päätökset voivat joka tapauksessa koskea vain peruskoulun 4.–9.-luokkia. Ulkopuolelle jäävät esiopetus, ykkös–kolmoset, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat sekä perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.
Heidän siirtämisensä etäopetukseen edellyttäisi lainsäädännön muutosta tai poikkeusoloissa valmiuslain nojalla annettua asetusta.
Toisaalta toisen asteen siirtäminen etäopetukseen on huomattavasti helpompaa kuin perusopetuksen, jonka oppilaita laki siis suojaa erityisesti.
Lukioissa ja muualla toisella asteella normaali lainsäädäntö mahdollistaa etäopetuksen koulutuksen järjestäjän päätöksellä. Sielläkään päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä esimerkiksi yksittäinen rehtori, vaan johtokunta tai muu vastaava taho, jolle valtuudet on hallintosäännössä annettu.
Juttua korjattu 10.1.2022: Kunnassa tartuntatautilain pykälän 58 mukaisen päätöksen oppilaitoksen sulkemisesta voi tehdä kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin. Toimivaltainen toimielin määritellään kunnan hallintosäännössä, ja se on aina monijäseninen toimielin. Oppilaitoksen sulkemista koskevaa päätöksentekoa ei voi delegoida yksittäiselle viranhaltijalle.