Hyppää sisältöön

Turkmenistan haluaa sulkea "Helvetin portin"

Darvazan kaasukraatteri on palanut yhtä mittaa vuodesta 1971 saakka. Yleisimmän teorian mukaan se sytytettiin tahallaan tuleen Neuvostoliiton aikaisen kaasunporauksen yhteydessä.

Darvazan kaasukraatteri kuvattuna vuonna 2019. Kuva: Thiago Trevisan / AOP

Turkmenistanin itsevaltainen presidentti Gurbanguly Berdimuhamedov julisti lauantaina, että yli 50 vuotta ilmiliekeissä ollut Darvazan kaasukraatteri täytyy nyt viimeinkin sammuttaa.

Tuttavallisemmin "Helvetin porttina" tunnettu infernaalinen kohde on keskellä autiomaata sijaitseva valtava kraatteri, josta esiin puskeva maakaasu on palanut yhtä mittaa vuodesta 1971 saakka.

Tulipalon syttymissyystä on erilaisia teorioita, mutta yleisimmän käsityksen mukaan se sytytettiin aikoinaan tahallaan.

Neuvostoliiton aikana alueella tehtiin kaasunporaustöitä, joista aiheutunut romahdus muodosti 70 metriä leveän ja 20 metriä syvän kraatterin. Kaasuvuodon leviämisen estämiseksi kraatteri sytytettiin tuleen. Kaasun arvioitiin palavan pois muutamassa viikossa, mutta toisin kävi.

Keski-Aasiassa sijaitsevassa sulkeutuneessa valtiossa ei liiemmin matkailijoita liiku, mutta harvoille turisteille Helvetin portti on maan päänähtävyyksiä, jollaisena Turkmenistan on sitä itsekin markkinoinut.

Berdimuhamedov komensi kuitenkin lauantaisessa televisiopuheessaan viranomaisia keksimään keinon, jolla tulipalo saataisiin sammutettua. Presidentti esitti vastaavanlaisen ohjeistuksen viimeksi vuonna 2010, mutta aiemmat sammutusyritykset eivät ole tepsineet.

Karakumin aavikolla loimuava "Helvetin portti" kiinnostaa Turkmenistanissa vierailevia harvoja turisteja. Kuva: Thiago Trevisan / AOP

Pohjois-Koreaa heikompi demokratia

Presidentin mukaan jatkuva kaasupalo uhkaa sekä ympäristöä että lähialueiden ihmisten terveyttä.

– Menetämme arvokkaita luonnonvaroja, joista voisimme saada merkittäviä tuottoja ja käyttää ne ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, Berdimuhamedov sanoi.

Turkmenistanissa ei ole liiemmin keskitytty kansalaisten hyvinvointiin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (siirryt toiseen palveluun) kertoo esimerkiksi, että vuosia jatkunut ruokakriisi on koronapandemian aikana pahentunut entisestään eikä monilla ihmisillä ole varaa edes peruselintarvikkeisiin.

Berdimuhamedovin edeltäjän Saparmurat Nijazovin valtakaudella Turkmenistan oli diktaattorin absurdin henkilökultin armoilla. Vuodesta 2006 lähtien maata johtanutta Berdimuhamedovia on myös syytetty itsevaltiaan elkeistä.

Demokratian tilaa mittaavan Freedom House -järjestön (siirryt toiseen palveluun) mukaan Turkmenistan on yksi maailman pahimpia sortovaltioita, jossa kansalaisoikeudet ovat olemattomia. Jopa Pohjois-Korea (siirryt toiseen palveluun) saa järjestön tuoreimmassa mittauksessa yhden demokratiapisteen Turkmenistania enemmän.

Lue lisää:

Selvitys: Turkmenistanin Ašgabat ohitti Hongkongin kalleimpana kaupunkina ulkomaisille työntekijöille

Koronakriisin varjolla poljetaan sananvapautta muuallakin kuin Unkarissa – Turkmenistanissa ei saa edes mainita koronaa

Naiset pois ratista ja tummat autot maalattava vaaleiksi – Turkmenistan suitsii liikennekulttuuriaan

Turkmenistanissa vaalit – voittaja tiedetään jo

Suosittelemme sinulle