Hyppää sisältöön

"Tämä oli sananvapauden voitto" – rikosoikeuden professorin mukaan toimittaja Johanna Vehkoon vapauttava tuomio ohjaa nyt lainkäyttöä

Käräjä- ja hovioikeus painottivat kunnian suojaa, korkein oikeus sananvapautta, summaa professori Matti Tolvanen. Korkeimman oikeuden mukaan Johanna Vehkoo ei syyllistynyt Junes Lokan kunnianloukkaukseen.

Matti Tolvanen rikos-ja prosessioikeuden professori Itä-Suomen yliopisto
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen uskoo, että KKO:n ratkaisu tulee ohjaamaan syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Tiina Salumäki

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kehuu tuoretta korkeimman oikeuden päätöstä todelliseksi sananvapauden voitoksi.

Korkeimman oikeuden mukaan toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen, kun hän nimitti oululaista ex-kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsipelleksi.

Tolvanen sanoo, että korkeimman oikeuden ratkaisussa korostettiin asiayhteyttä, mikä oli tapauksen kannalta hyvin olennaista.

– Tässä on todettu, että varsin leimaavienkin ilmaisujen käyttäminen voi olla sallittua silloin, kun sen katsotaan liittyvän yhteiskunnalliseen tai poliittiseen keskusteluun.

Ratkaisu on Tolvasen mukaan sananvapauden kannalta erittäin myönteinen.

– Käräjä- ja hovioikeus painottivat enemmän kunnian suojaa ja korkein oikeus taas sananvapautta. Mielestäni tämä korkeimman oikeuden ennakkopäätös on sananvapauden voitto. Se varmasti tulee ohjaamaan syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaa.

"Joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön"

Tolvanen uskoo, että ratkaisu myös yhtenäistää lain soveltamiskäytäntöä. Hänen mukaansa ratkaisussa on annettu suuri painoarvo sille, että Junes Lokka on itsekin julkisessa keskustelussa käyttänyt hyvin voimakasta ja loukkaavaakin kielenkäyttöä eri kansanryhmistä.

– Tässä pätee mielestäni sääntö, että se, joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Henkilön kunnian suoja on erilainen tilanteessa, jossa hän itsekin vastaavilla argumenteilla on jo osallistunut keskusteluun.

Tolvasen mielestä korkein oikeus viittaa päätöksessään erittäin ansiokkaasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin, joista on löydettävissä korkeimman oikeuden linjaa vahvasti puoltavia seikkoja.

– Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä pitää juuri näin soveltaa kansallisessa lainkäytössä. Tässä ei ollut kysymys korkeimman oikeuden mielipiteistä, vaan korkein oikeus ankkuroi päätöksen oikeuslähteisiin.

Tolvanen ei usko, että EIT antaisi tapauksesta korkeimman oikeuden päätöksestä eriävää tuomiota.

Lue myös:

Korkein oikeus kumosi toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion – Vehkoo: "Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani"

Suosittelemme sinulle