Kokeneen kuntajohtajan Harri Hiitiön pesti Pyhärannan vt. kunnanjohtajana on sinettiä vaille valmis.
Uudenvuoden aattona hän sai tietää, että hänet on pidätetty virasta luottamuspulan vuoksi. Samalla sai alkusysäyksen prosessi hänen irtisanomisekseen.
Varsinais-Suomessa sijaitsevan Pyhärannan kunnanvaltuusto päätti tiistaina (siirryt toiseen palveluun) asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan vt. kunnanjohtajan irtisanomista.
Hiitiö itsekin on sitä mieltä, että mitään ei ole tehtävissä. Hän pitää varmana, että potkut tulevat heti, kun valtuusto pääsee asiaa lain puitteissa käsittelemään helmikuussa.
– Tätä työtä ei voi tehdä, jos ei luottamusta ole.
Riidelty on ja usein
Pyhäranta on riitaisan kunnan maineessa. Pienessä 2 000 asukkaan kunnassa on viime vuosina riidelty erityisesti tuulivoimasta ja päiväkodista.
Poliittiset voimasuhteet sanelevat, mistä päin milloinkin tuulee.
– Kun minua tänne pyydettiin, oli minulle sen hetkisen valtuuston luottamus. Sen jälkeen valta vaihtui ja tilanne muuttui, sanoo Harri Hiitiö.
Sitoutumatonta Yhteistä Pyhärantaa edustava kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Nurmi sanoo, että luottamus Hiitiöön on mennyt matkan varrella. Se on monen asian summa.
Nurmen mukaan vt. kunnanjohtaja on muun muassa kohdellut luottamushenkilöitä epäkunnioittavasti, vähätellyt heitä ja kävellyt heidän ylitseen.
Suurin piiki lihassa oli päiväkotihanke, joka ei mennyt Yhteisen Pyhärannan toivomalla tavalla.
– Kunta sai tarjouksen, jota ei esitelty pariin vuoteen. Siinä paloi puoli miljoonaa, Nurmi sanoo.
Viimeinen niitti oli, kun aluehallintovirasto antoi joulukuussa sekä kunnanhallitukselle että Hiitiölle huomautuksen sosiaalihuollon asiakkaiden asiakasturvallisuuden vaarantamisesta. Samalla avi saattoi päätöksen poliisin tietoon, jotta selvitetään, onko asiassa tapahtunut virkarikos.
Nurmen mukaan syypää sotkuun on Hiitiö, ja hänen irtisanomisensa ainoa ratkaisu.
– Tässä on kaksi asiaa: menetetty luottamus ja mahdollinen virkarikos. Meille toimitetut asiakirjat ovat raskasta luettavaa.
Harri Hiitiön mukaan avin huomautus johtuu pitkälti siitä, että sosiaalipuolelle ei ole saatu palkattua osaavaa henkilökuntaa.
– Pienillä kunnilla, kuten Pyhärannalla, on vaikeuksia saada ihmisiä töihin. Se on vaikuttanut tässä.
Hiitiö kiistää syyllistyneensä virkarikokseen.
Jyrki Nurmen mukaan Hiitiön erottaminen tehdään mahdollisimman nopeasti, mutta se vie vähintään kuukauden.
– Lain mukaan mennään. Hänelle järjestetään ensin kuulemistilaisuus, jos hänellä on jotain kommentoitavaa.
Kunnanjohtajat vaihtuneet tiheään
Sen jälkeen kun Pekka Seppälä jäi eläkkeelle 17 vuotta kestäneestä kunnanjohtajan virasta vuonna 2004, on Pyhärannassa kunnanjohtaja vaihtunut tiheään. Monet ovat pysyneet vain muutaman vuoden.
Leena Hoikkala (2005–2009), Pauliina Sarilo (2009–2015), Markku Mäki (2015–2016), Matti Muukkonen (2016–2018), ja nyt siis Harri Hiitiö (2018–2022).
Kun Harri Hiitiö valittiin kunnanjohtajaksi heinäkuussa 2018, Pyhärannassa puhalsivat kokoomustuulet.
Viime kunnallisvaaleissa valtaan nousi sitoutumattomista ehdokkaista koostunut Yhteinen Pyhäranta. Se nappasi valtuuston 19 paikasta peräti 13. Kokoomus sai viisi paikkaa ja perussuomalaiset yhden.
Pyhärannan Kokoomuksen puheenjohtaja Jani Seikkula sanoo, että kunnassa alkoi sanelupolitiikka.
– He syyttivät aikaisempia ryhmiä, ettei keskustella ja neuvotella. Nyt he tekevät aivan vastaavaa, enemmistöpäätöksillä junttaavat ja runnovat asiat läpi.
Seikkulan mukaan esimerkiksi vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön virasta pidättämisestä ei käyty mitään neuvotteluja muiden valtuustoryhmien kanssa.
– Virasta pidättäminen uudenvuodenaattona tuli täytenä yllätyksenä. Siitä tuli vain ilmoitus sähköpostilla, että näin edetään.
Seikkulan mukaan kokoomus ei ole tyytyväinen tapaan, jolla vt. kunnanjohtajan irtisanomista on hoidettu.
– Mielestämme olisi pitänyt odottaa rauhassa poliisitutkintaa. Käsitykseni mukaan tässä on kyse henkilösuhteista.
Koska Yhteinen Pyhäranta -ryhmällä on valtuustossa kahden kolmasosan enemmistö, se kykenee päättämään yksin kunnanjohtajan erottamisesta. Siihen riittää, että valtuusto toteaa, ettei kunnanjohtaja nauti luottamusta. Valtuuston on vain perusteltava, miksi näin on.
Kuntajohtajien erot lisääntyneet
Pyhäranta ei suinkaan ole ainoa kunta Suomessa, jossa kunnanjohtajia on erotettu tai he ovat itse eronneet. Itse asiassa kuntajohtajien erot ovat vain lisääntyneet viime vuosina.
Kuntaliiton selvitysten mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2005–2018 irtisanottiin tai itsensä irtisanoi yhteensä 16 kuntajohtajaa. Vuosina 2020– 2021 irtisanomisia tai irtisanoutumisia oli 14.
Kun kuntajohtajille esitetään epäluottamusta, he usein irtisanoutuvat itse eivätkä jää odottamaan valtuustokäsittelyä. Taustalla on se, että kuntajohtajilla on useimmiten johtajasopimus. Se takaa heille yleensä noin puolen vuoden palkan, mikäli he irtisanoutuvat itse.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo, että irtisanomisiin on muutamia yleisiä syitä.
– Useimmiten kyse on poliittisesta epäluottamuksesta. Paineita luo esimerkiksi kunnan taloudellinen tilanne.
Myös kunnan koolla on merkitystä.
– Suhteellisen harvoin näitä tapahtuu suuremmissa kaupungeissa.
Mainehaitta kunnalle
Kuntajohtajia edustavan Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo, että vaikka johtajien erottamiset ovat lisääntyneet, ei niihin helpolla lähdetä.
– Se on prosessina hyvin epämiellyttävä, enkä usko, että missään kunnassa siihen noin vain heittämällä ryhdytään.
Suomen Kuntajohtajien kokouksissa irtisanomiset nousevat esiin usein. Asikkalan kunnanjohtajana toimiva Rinna Ikola-Norrbacka sanoo, että eroamaan joutuvalle kollegalle halutaan osoittaa tukea.
– Sivuamme näitä ihan joka kokouksessa, käsittelemme ja mietimme. Se on varmaan jokaiselle kunnanjohtajalle henkilökohtainen kriisi, oli erottamisen syy mikä tahansa.
Irtisanomisprosessin yhteydessä olisi hyvä istahtaa alas ja käydä asia läpi rauhallisesti.
– On aina hyvä kummankin osapuolen pysähtyä ja katsoa peiliin. Mistä ongelmat aidosti kumpuavat ja olisiko jotain tehtävissä?
Rinna Ikola-Norrbacka puhuu yleisellä tasolla eikä ota kantaa Pyhärannan tapaukseen.
Hänen mielestään kunnanjohtajan erottaminen on kuitenkin aina jonkinlainen mainehaitta kunnalle ja saattaa vaikeuttaa uuden kunnanjohtajan löytämistä.
– Jos joku hakee kunnanjohtajaksi tällaiseen kuntaan, niin kyllä sitä varmaan miettii, mitä siellä mahtaa olla taustalla.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 14.1. kello 23.
Lue lisää:
Pyhäranta pohtii kunnanjohtajan irtisanomismenettelyä
Viisikko haluaa eroon Pyhärannan kunnanjohtaja Harri Hiitiöstä
Aluehallintovirasto hoputtaa Pyhärantaa päiväkotiratkaisuun 100 000 euron uhkasakolla