Terveydenhuoltoalalla on nyt työntekijän markkinat, kun hoitajapulan takia avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin tekijöitä. Sairaaloissa mietitään, työntääkö työpaine vai houkuttelevampi työpaikka lähtemään muualle.
Alalle valmistuneet kokevat usein hoitoalan työn vaatimukset liian kovina, ja alle 30- ja 40-vuotiaiden hoitajien keskuudessa alanvaihtohaaveet ovat yleisiä.
Työn ja arkielämän yhteensovittaminen koetaan entistä hankalammaksi ruuhkavuosia elävien keskuudessa.
Myös vanhemmat työntekijät miettivät terveydenhuollon kevyempiin ja säännöllisen työajan takaaviin hommiin siirtymistä. Koronan kuormittavilta osastoilta on lähtenyt kokeneita konkareita työpaineen noustua liikaa.
Yliopistosairaaloissa kuormitus on kasvanut esimerkiksi päivystyksissä ja rauhallisempien jaksojen antama palautumisvaihe on jäänyt henkilöstöltä kokematta. Osasyynä on jatkohoitopaikkojen puute, jolloin yliopistosairaalan osastot kuormittuvat.
Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointia.
Työhyvinvointitutkimukset kertovat muutoksesta
Työterveyslaitoksen pitkäaikaistutkimusten tulokset sote-alan ja sairaalahenkilökunnan työhyvinvoinnista ovat menneet huonompaan suuntaan stressaavuuden ja työn kuormituksen osalta.
Kasvaneista työpaineista huolimatta työt koetaan silti yhä varsin mielekkäiksi. Yli kaksi kolmasosaa Työterveyslaitoksen hyvinvointitutkimukseen vastanneista sote-alan työntekijöistä kokee työnsä mielekkääksi.
Työhönsä panostaa hyvin paljon tai paljon 88 prosenttia tutkimukseen vastanneista yli 8 000 työntekijästä. Tukea hyvinvointiinsa sote-alan työntekijät saavat toimivasta yhteistyöstä ja esihenkilöistään.
Työterveyslaitoksen kyselytutkimus työstä, työyhteisöistä ja johtamisesta tehtiin viime syksynä. Tutkimus on tehty jo yhdeksän kertaa vuodesta 2000 alkaen. Pitkä aikasarja osoittaa sote-alan työhyvinvoinnin pitäneen pintansa huolimatta korona-ajan tuomista haasteista.
Kaikki tulokset eivät kuitenkaan kerro työhyvinvoinnin lisääntyneen. Työssä koettu stressi on vastausten perusteella kasvanut, kuten allaolevasta tilastosta pystyy päättelemään.
Erityisesti nuoremmat sote-alan työntekijät kokevat nykyisen työnsä stressaavana. Tämä saa monet harkitsemaan työpaikan tai alan vaihtoa.
Sote-alan toisinaan huonoksi moitittu johtaminen ei näy näissä tutkimustuloksissa. Tuoreimmassa kyselytutkimuksessa lähiesihenkilönsä koki oikeudenmukaiseksi 70 prosenttia vastaajista eli yhtä moni kuin vuoden 2019 kyselyssä.
– Pandemian aikana esihenkilöiden merkitystä on aivan oikein korostettu asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Näissä tuloksissa nähdään se, että esihenkilöiden onnistuminen todella lisää työhyvinvointia, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.
Työnsä mielekkääksi arvioi 71 prosenttia vastaajista. 21 vuoden aikana lukema on vaihdellut vain vähän. Työyhteisönsä yhteistyön arvioi toimivaksi 66 prosenttia. Lukema oli sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000.
– Kaikkiaan hyvinvointi sote-alalla näyttää olevan mainettaan parempaa. Työhön panostaminen ja työn kokeminen mielekkääksi osoittavat, että työtä pidetään motivoivana, Kivimäki sanoo.
Hoitajien näkemykset poikkeavat tuloksista
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on parikymmentä vuotta ollut mukana työterveyslaitoksen hyvinvointitutkimuksissa. Sairaanhoitopiirin Tehyn ammattiosaston puheenjohtaja Leena Saarelan mukaan pandemia on lisännyt monella tapaa hoitohenkilökunnan työn kuormittavuutta.
Saarela kertoo, että pandemian alussa oli epätietoisuutta ja pelkoa siitä, miten korona leviää ja millaisia suojavarusteita pitää olla. Suojavarusteet olivat toisinaan myös osittain huonolaatuisia ja niiden riittävyys oli huolenaiheena, Saarela kirjoittaa Ylelle sähköpostiviestissään.
Hänen mukaansa mitä kummallisempia suojausviritelmiä kokeiltiin, kun työturvallisuutta yritettiin turvata. Myös sairaalan henkilöstön sovelletun karanteenin määräykset hämmensivät. Työpäivät koronasuojavarusteissa ovat olleet todella raskaita.
Valmiuslaki muutti tilannetta sairaaloissa melkoisesti. Saarelan mukaan työnantaja sai teettää ylityötä ilman työntekijän suostumusta ja peruuttaa tai keskeyttää vuosilomia ja siirtää jo ilmoitetun loman. Myös vuorokausi- ja viikkolepoa koskevista säännöksistä sai poiketa, mikäli se oli välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi.
Poikkeusolot jatkuvat yhä koronaviruksen levitessä. Useat työyksiköt toimivat Leena Saarelan mielestä jo nyt äärirajoilla hoitajien jatkuvan joustamisen, työvuorojen jatkamisen ja vaihtamisen sekä ylimääräisten työvuorojen turvin. Työvuoroja tehdään toisinaan vajaalla mitoituksella ja vuorossa oleva henkilökunta joutuu Saarelan mukaan yhä kovemmalle ja väsyy entistä enemmän.
Pakkotahtinen työskentely, jatkuva kiire ja tunne siitä, ettei pysty tekemään työtään hyvin, heikentävät entisestään työssä jaksamista ja lisäävät uupumusta. Tehyn ammatiosaston puheenjohtajan mukaan työmäärä ja työn kuormittavuus on lisääntynyt yli sietokyvyn. Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta on heikentynyt.
Kaiken kaikkiaan hoitohenkilöstö alkaa olla tosi uupunutta, Saarela summaa. Alaa vaihtaneita ja sitä harkitsevia on hänen mukaansa koko ajan yhä enemmän: työn kuormitus, jatkuva kiire, poikkeusolot, esimiestyön ongelmat, pomottaminen ja työolojen heikentyminen lisäävät halua vaihtaa alaa.
Työpaineiden kasvu näkyy tuloksissa
Työpaineet sote-alan töissä ovat pandemia-aikana kasvaneet.
Työterveyslaitoksen kyselyssä vastaajilta kysyttiin työmäärän kohtuuttomuudesta tai siitä, riittääkö aika töiden tekemiseen. Vuonna 2021 työpaineista raportoi 44 prosenttia vastaajista eli viisi prosenttiyksikköä useampi kuin vuonna 2019.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen on huomannut saman asian syksyn mittauksen tuloksissa.
– Kuormitus on lisääntynyt hoitohenkilöstön keskuudessa. Kysely oli suunnattu kaikille sairaalan ammattiryhmille, mutta nimenomaan hoitohenkilöstön kuormitus näkyy.
Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksessa on mitattu myös työstressiä, jossa työpaineet yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Työstressiä raportoi kokeneensa viidesosa vastaajista. Tämä lukema on kasvanut viime vuosina.
Ammattiryhmistä työstressiä kokivat eniten röntgenhoitajat (28 %) ja sairaanhoitajat (25 %).
Vuoden 2021 Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely osoittaa pitkittyneen koronapandemian kasvattaneen sote-ammattilaisten työmäärää entisestään. Koronan takia työmääränsä arvioi viime vuonna kasvaneen 47 prosenttia kyselyyn vastanneista lähes 12 000 sote-työntekijästä.
Eniten työmäärä on koronan takia kasvanut yli- ja osastonhoitajilla, röntgenhoitajilla sekä sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä. Melkein kolmasosa vastaajista on myös kokenut pelkoa terveytensä puolesta koronan takia.
Sosiaali ja terveydenhuollon työntekijät ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitisen mukaan tiukoilla koronan kurimuksessa ja hyvinvointialueisiin siirtymistä koskevien huolien vuoksi.
Korona on lisännyt työnvaihtoaikeita
Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työpaikan vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa.
Kaksi vuotta sitten työpaikan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia, nyt luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat.
Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työpaikan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.
– Työpaikan vaihtamisen harkitseminen ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että hoitoalalta haluttaisiin pois. Kyse voi olla myös kiinnostuksesta vaihtaa omalla alalla toisiin tehtäviin, tutkimusprofessori Mika Kivimäki muistuttaa.
HR-johtaja Raija Ruorasen mukaan työpaikkaa vaihtaneet hoitajat ovat lähteneet juuri niiltä osastoilta, missä työn kuormitus on kasvanut.
– Palautteiden mukaan työntekijät haluavat hakeutua mieluummin esimerkiksi päivätöhin.
Johtamisongelmat eivät näytä olevan alanvaihtajien motiivina, sillä Mitä kuluu? -kyselyyn vastanneista esihenkilöiden johtaminen koettiin oikeudenmukaisena. Toisaalta organisaatiotason päätöksenteko koetaan harvemmin oikeudenmukaiseksi. Tätä voisi Jaana Laitisen mukaan vahvistaa esimerkiksi työntekijäryhmille paremmin kohdennetulla organisaatioviestinnällä.
Tehyn Leena Saarela haluaisi työkuorman olevan sellainen, että olisi myös voimia elää elämäänsä työpäivän jälkeen. Työntekijöiden työvuoro- ja lomatoiveet tulisi ottaa paremmin huomioon, jotta työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuisi paremmin. Työolojen lisäksi myös alan palkkausasiat pitää Saarelan mielestä saada kuntoon.
Sote-uudistus asettaa haasteita hyvinvoinnille
Koronan ohella työntekijöiden jaksamista tulee haastaamaan hyvinvointialueille siirtyminen, mikä voi herättää huolta työntekijöissä jo nyt.
Koronatilanteen, organisaatiomuutosten ja muiden työn nostamien kielteisten tunteiden käsittely työyhteisöissä on entistä tärkeämpää. Runsas kolmasosa Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista kertoi, että kielteisiä tunteita käsitellään työyhteisöissä säännöllisesti.
– Säännöllinen ammatillinen tunteiden käsittely on tärkeää, jotta tunteet eivät jää taakaksi ja häiritse esimerkiksi yöunia ja työstä palautumista. Korona on vähentänyt todennäköisesti myös epävirallisia tilanteita kuten yhteisiä taukoja, joiden aikana on työhön liittyvistä tunteista puhuttu aiemmin, tutkimusprofessori Jaana Laitinen muistuttaa.
Jos henkilöstö voi osallistua työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja toteutukseen, muutoksiin suhtautuminen on helpompaa. Vuorovaikutteinen, valmentava johtaminen auttaa myös haastavassa tilanteessa.
– Muutoksen sujumisessa on tärkeää osallistaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan muutoksen toteuttamiseen, jotta he sitoutuvat siihen, Laitinen korostaa.
Kyselyn tuloksissa positiivista on, että useampi kuin neljä viidestä työntekijästä koki ammattitaitonsa vastaavan hyvin työtehtävien vaatimuksia.
Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin puheenjohtaja Leena Saarelan mukaan tämä ei pidä kokonaan paikkaansa, koska pandemia-aikana on ollut vastentahtoisia siirtoja toisiin tehtäviin. Uudessa yksikössä työskenteleminen koetaan ahdistavaksi riittävän perehdytyksen puuttuessa, ja kokemus työn hallinnasta heikkenee.
Lue myös: