Euroopan vanhimmassa monarkiassa Tanskassa juhlitaan tänä vuonna kuningatar Margareeta II:n puoli vuosisataa jatkunutta valtakautta.
14. tammikuuta 1972 kuningattareksi noussut Margareeta on yksi pisimpään hallinneista nykyisistä kuninkaallisista. Hän jää tosin vielä kauas listan ykkösestä, Britannian kuningatar Elisabetista, jonka valtakausi alkoi 20 vuotta aikaisemmin.
Tanskan monarkia on noin tuhannen vuoden ikäinen, mutta Margareeta II on Tanskan perustuslaillisen monarkian ensimmäinen naispuolinen hallitsija. Margareeta I oli 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa elänyt Norjan kuningatar, joka hallitsi myöhemmin myös Ruotsia ja Tanskaa.
Nykyisistä kuningashuoneista tanskalaista vanhempi on vain Japanin kuningashuone, joka periytyy vuodelta 660, kertoo muun muassa Tanskan ulkoministeriö.
"Euroopan siistein kuningatar"
81-vuotias kuningatar on ollut erittäin suosittu Tanskassa, ja hänen maanläheinen tyylinsä on herättänyt ihailua myös ulkomailla.
"Euroopan siistein kuninkaallinen", otsikoi saksalainen uutiskanava DW, kun Margareeta vieraili Saksassa marraskuussa. Margareeta on lähellä tavallisia ihmisiä, maalaa, suunnittelee asuja, eikä juuri piittaa sovinnaisuuksista, DW totesi.
Kuningatar ja muut kuninkaallisen perheen aikuiset voidaan tavata Tanskassa shoppailemassa, syömässä ulkona tai pyöräilemässä tavallisten ihmisten parissa, toteaa Tanskan ulkoministeriön denmark.dk-sivusto.
Yksi Margareetan intohimoista on taide. Tanskassa on muun muassa julkaistu J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -teoksesta versio, jonka Margareeta kuvitti prinsessavuosinaan Ingahild Grathmer -salanimellä. Kuningataraikoinaan hän on jatkanut taideharrastusta ja pitänyt näyttelyitä.
Iltapäivälehti B.T:n kesällä julkaiseman kyselyn mukaan kuningattaresta pitää paljon tai hyvin paljon 73 prosenttia tanskalaisista.
Hän on kuitenkin vasta kolmanneksi suosituin maan kuninkaallisista. Ykkösenä on kruununprinssi Frederik 78 prosentilla. Lisäksi hänen vaimonsa, australialaislähtöinen kruununprinsessa Mary on tiputtanut anoppinsa kolmanneksi 75 prosentin suosiolla.
"Viimeinen julkisesti tupakoiva kuninkaallinen"
Suositun Margareetan häpeätahra on monen mielestä se, että hän tupakoi ja vieläpä avoimesti.
– Luultavasti ainoa kuningatar maailmassa, jonka voi nähdä ryntäävän ulos halvasta ruokakaupasta polttaen tupakkaa, syöden nakkisämpylää ja juoden omenamehua, kirjoitti kuninkaallisista kirjoittavan Royal Central -sivuston kirjeenvaihtaja Oskar Aanmoen Twitterissä.
Samalla hän julkaisi kuvan kuningattaresta, jolla oli sämpylä, tupakka ja pillimehu käsissään.
Margareeta on tupakoinut koko aikuisikänsä, ja hän on kertonut oppineensa tavan vanhemmiltaan. Kuningas Fredrik IX ja kuningatar Ingrid tarjosivat tyttärelleen savukkeen eräänä päivänä vuonna 1957, Margareeta kertoo 50-vuotishallitsijajuhliinsa ilmestyvässä kirjassa Tanskan TV2:n mukaan.
Margareeta nousi kruununperijäksi vasta teini-iässä
Prinsessa Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid syntyi Kööpenhaminassa 16. huhtikuuta 1940, viikko sen jälkeen, kun natsi-Saksa oli miehittänyt Tanskan.
Hän kävi koulunsa Kööpenhaminassa ja jatkoi opintoja yliopistoissa Tanskassa, Pariisissa ja Lontoossa. Hän opiskeli muun muassa politiikan tutkimusta sekä arkeologiaa, joka säilyi yhtenä hänen harrastuksistaan.
Kuningas Fredrikillä ja ruotsalaissyntyisellä kuningatar Ingridillä oli kolme tytärtä, joista Margrethe on vanhin. Koska laki salli vain miesten nousun hallitsijoiksi, kruunun oli perimässä kuningas Fredrikin veli Knud.
Prinsessa oli 13, kun lakia muutettiin niin, että tytär saattoi periä kruunun. Lain muuttamista olivat toivoneet Tanskan eri hallitukset, ja myös Fredrik päätyi tälle kannalle.
Knud sen sijaan vastusti muutosta. Hän esitti protestin valtioneuvostolle, mutta taipui, kun laki oli hyväksytty kansanäänestyksessä, kertoo historioitsija Bo Lidegaard Tanskan yleisradioyhtiölle.
Kansanäänestyksessä päätettiin muistakin perustuslakimuutoksista. Lidegaardin mukaan pelkona oli, etteivät ne olisi houkutelleet ihmisiä tarpeeksi uurnille, joten kruununperimysjärjestyksen ottaminen mukaan äänestykseen oli poliittisesti nokkela veto.
Alun perin tytär saattoi lain mukaan nousta hallitsijaksi vasta, jos kuningasparilla ei ollut poikaa. Vuonna 2009 lakia muutettiin niin, että vanhin lapsi on ykkösenä kruununperimysjärjestyksessä sukupuolesta riippumatta.
Puolisoksi ranskalainen kreivi
Prinsessa avioitui ranskalaisen kreivin ja diplomaatin Henri Laborde de Monpezatin kanssa vuonna 1967. Tästä tuli prinssi Henrik.
He saivat kaksi poikaa, vuonna 1968 kruununprinssi Frederikin ja seuraavana vuonna prinssi Joachimin.
Prinssi Henrik kuoli 83-vuotiaana helmikuussa 2018.
"Kunnes keikahdan tohveleiltani"
Kruununprinssi Frederik on nyt 53-vuotias, kun taas Margareeta kruunattiin kuningattareksi 31-vuotiaana. Kuningatar ei ole kuitenkaan puhunut vallasta luopumisesta poikansa hyväksi.
– Frederikistä tulee kuningas, kun minä en ole enää täällä, hän sanoi vuonna 2016 saksalaislehti Der Spiegelille.
Samoihin aikoihin hän totesi DW:n mukaan jatkavansa hallitsijana, kunnes keikahtaa tohveleiltaan.
Kuningattaren motto hallitsijana on "Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan voima".
15. tammikuuta kello 12.59: Täsmennetty verkkojutussa ja tv-uutisten kello 20.30 lähetyksessä 14. tammikuuta kerrottua tietoa, että Margareeta II on Tanskan perustuslaillisen monarkian ensimmäinen naispuolinen hallitsija.
Aiempia juttuja kuningatar Margareetasta:
Se meni suoraan sydämeen, kiitteli liikuttunut Tanskan kuningatar onnittelulaulusta
Tanskalaiset juhlivat supersuosittua kuningatartaan – video