Anders Fogh Rasmussen muistaa hyvin ensitapaamisensa Naton pääsihteerinä tuolloisen Venäjän pääministerin Vladimir Putinin kanssa joulukuussa 2009. Tervetuliaisiksi uudelle pääsihteerille Putin esitti koko sotilasliiton lakkauttamista.
– Keskustelu oli hyvin kiivas. Putin ehdotti Naton hajottamista, koska se on hänen mielestään kylmän sodan jäänne.
Putinin toive ei toteutunut. Päinvastoin Nato on laajentunut, viimeksi toissa vuonna Pohjois-Makedoniaan. Ja nyt Putinin uhittelevat vaatimukset itälaajentumisen pysäyttämisestä ovat Rasmussenin mukaan lisäämässä Naton ulkopuolisissa maissa liittymishaluja.
– En ymmärrä mikä Venäjän logiikka tässä on. Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, se kiihdyttäisi varmasti Suomessa ja Ruotsissa keskustelua Nato-jäsenyydestä. Ukrainaan hyökkäyksen hinta olisi kova.
Rasmussen arvioi Ylelle antamassaan haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin Nato-innon kasvaminen on yksi Putinia hidastavista seikoista. Rasmussenin mukaan Putinia voi jarruttaa tämän lisäksi myös se, että hyökkääminen tietäisi Venäjälle länneltä tuntuvia talouspakotteita sekä asetoimituksia Ukrainalle.
– Olen huolissani tilanteesta, mutta uskon, että näistä syistä Putin lopulta on haluton hyökkäämään. Venäjän kansa tuskin myöskään kannattaisi hyökkäystä Ukrainaan, joiden asukkaita moni pitää maanmiehinään.
”Venäjän vaatimukset eivät neuvoteltavissa”
Venäjä löi joulun alla pöytään listan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria muuttavia tiukkoja vaatimuksia. Ensinnäkin se vaatii, että Nato ei laajentuisi enää itään. Tämän lisäksi se haluaa, että Nato vetäisi aseistuksensa ja joukkonsa itäisistä jäsenmaistaan. Venäjän esityksen mukaan näin ollen esimerkiksi Nato-joukkojen läsnäolo Baltian maissa ei olisi mahdollista.
Venäjä havittelee esityksissään paluuta lähes neljännesvuosisadan takaiseen tilanteeseen, jolloin yksikään Baltian tai Balkanin maa ei ollut sotilasliiton jäsen. Se on kirjannut esityksiinsä vuoden 1997, jonka jälkeen Natoon on liittynyt 14 maata. Rasmussenin mukaan tällaiset vaatimukset ovat täysin mahdottomia hyväksyä.
– Venäjä vaatii käytännössä veto-oikeutta Naton laajentumiselle. Naton ovet pysyvät auki, ja Putinia emme halua ovimieheksi.
Rasmussen muistuttaa jo monen suusta kuullun valtion itsemääräämisoikeuden perusperiaatteen, joka koskee myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.
– Jokaisella Euroopan valtiolla on oikeus itse päättää turvallisuusratkaisuistaan ja liittoutumisistaan.
Rasmussenin mukaan Nato ja Venäjä sen sijaan voisivat neuvotella monesta asiasta, kuten asevalvonnan tehostamisesta, arktisen alueen turvallisuuden takaamisesta sekä siitä, miten osapuolet saisivat läpinäkyvämmin tietoa toistensa sotaharjoituksista väärinymmärrysten välttämiseksi.
Putin hiekoittanut Georgian ja Ukrainan Nato-tien
Venäjä on toiminut viime vuosina niin, että esimerkiksi Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyys on pahoin hiekoitettu. Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta laittomasti noin kahdeksan vuotta sitten ja tuki sodassa vuonna 2008 Georgiasta irti haluavia Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa.
–Putin on lietsonut nuo jäätyneet konfliktit lähialueillaan, estääkseen Georgian ja Ukrainan jäsenyyden Natossa ja EU:ssa. Hän tietää, että kumpikaan järjestö ei ota mielellään jäseniksi maita, joiden mukana tulisi rajariitoja.
Tästä voi Rasmussenin mukaan hakea syytä siihen, miksi Putin haluaa epävakauttaa edelleen Itä-Ukrainaa. Umpisolmun avaamiseksi entinen Nato-pomo hakisi mallia historiasta.
Rasmussenin mielestä nyt voitaisiin Ukrainan ja Georgian suhteen toimia samoin kun kylmän sodan aikana Saksan kanssa jolloin Länsi-Saksa liittyi, mutta Itä-Saksa jäi Naton ulkopuolelle.
Rasmussen lähtisi kiertämään Putinin pelin lupaamalla hänelle, että Naton kuuluisa artikla 5, eli kollektiivisen puolustuksen lauseke, kattaisi Ukrainassa ja Georgiassa vain alueet, joita ne hallitsevat.
–Tämä olisi paras tapa estää tämä Putinin tosiasiallinen veto. Tällöin artikla 5 ei kattaisi Etelä-Ossetiaa, Abhasiaa eikä Donbassin aluetta.
Rasmussen ei kuitenkaan jatka pohdintaansa niin pitkälle, että tulisiko sotilasliitto tällaisella erikoisjärjestelyllä samalla luoneeksi Natoon kahden kerroksen väkeä tai murentaneeksi artikla 5:ttä. Artikla 5:n mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan.
”Suomi ja Ruotsi täysin Nato-yhteensopivia”
Jos Suomessa tai Ruotsissa päädyttäisiin Nato-jäsenyyden kannalle, sotilasliittoon liittyminen olisi Rasmussenin mukaan Natolle lähes läpihuutojuttu.
Tietä tasoittaa Suomen ja Ruotsin läheinen Nato-kumppanuus. Rasmussenin mielestä maat ovat jopa sotilasliiton läheisimmät kumppanimaat.
– Jos Suomi ja Ruotsi hakisivat jäsenyyttä, me voisimme päättää siitä yhdessä yössä. Te voisitte olla jäseniä jo seuraavana päivänä, koska täytätte kaikki tarvittavat jäsenyyskriteerit.