Hyppää sisältöön

Hollantilaiskuninkaallisten kultavaunut jäävät historiaan – kiusallinen yksityiskohta herättänyt laajaa keskustelua

Hollannissa on viime aikoina keskusteltu maan kolonialistisesta historiasta. Monille vaunut edustavat historiaa, johon liittyy riistoa ja orjuuttamista

De Gouden Koets Hollannin kultaiset hevoskärryt.
Keskustelua herättäneet kultavaunut ovat esillä Amsterdamin museossa helmikuun loppuun asti. Kuva: Bernard Ruebsamen / AOP
Elsa Osipova
Avaa Yle-sovelluksessa

Hollannin kuningas Willem-Alexander kertoo hovin torstaina julkaisemalla videolla, että Hollannin kuninkaalliset eivät jatkossa käytä De Gouden Koets -valjakkovaunuja.

Kuninkaan mukaan monille vaunut edustavat historiaa, johon liittyy riistoa ja orjuuttamista, eivätkä ne sovi nykyaikaan.

Vaunut ovat olleet Hollannin hovin käytössä vuodesta 1901 lähtien. Vuodesta 2015 kuninkaalliset ovat perinteisesti kulkeneet vaunuilla parlamenttijuhlien avajaisiin.

Kiusallinen maalaus herättänyt keskustelua

Renessanssityyliset vaunut on koristeltu lukuisilla pienveistoksilla ja maalauksilla, mutta erityisesti yksi kuva vaunujen kyljessä on herättänyt keskustelua Hollannissa.

Maalauksessa aasialaiset ja tummaihoiset ihmiset polvistuvat valkoisen naisen eteen ja tarjoavat tälle kaakaopapuja ja sokeriruokoja. Naisen vieressä istuu mies, joka tarjoaa pojalle kirjaa.

Teoksen maalannut Nicolaas van der Waay sanoi vuonna 1896, että kuvan nainen symboloi Alankomaita ja kirja eurooppalaista sivilisaatiota, jonka Hollanti on lahjoittanut siirtomailleen.

1900-luvulle saakka Hollannin hallussa oli useita siirtomaita Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Alankomaiden merkittävin siirtomaa oli Alankomaiden Itä-Intia eli nykyinen Indonesia.

Arvostelijoiden mukaan maalauksen teema ylistää Hollannin siirtomaaherruuteen liittyvää menneisyyttä.

Loukkaavaa, kuningas myöntää

Kuningas Willem-Alexander myöntää, että vaunut voivat loukata monia.

Videolla kuningas kuitenkin kehottaa kansalaisia kohtaamaan maan kolonialistisen historian ja sen jättämän perinnön yhdessä.

– Ei ole mitään syytä tuomita tai unohtaa historiaa, koska katsomme menneitä tapahtumia oman aikamme perspektiivistä, WIllem-Alexander sanoi.

Rasisminvastaiset liikkeet ovat suhtautuneet hovin päätökseen myönteisesti, mutta ovat kehottaneet kuningasta ryhtymään lisätoimiin kolonialistisen perinnön käsittelemiseksi.

Liikkeiden mukaan myös historiallisessa kontekstissa Hollannin käymä orjakauppa voidaan ymmärtää rikoksena ihmisyyttä vastaan ja osoituksena väkivaltaisena järjestelmästä.

Amsterdamin pormestari Femke Halsema on esittänyt virallisen anteeksipyynnön kaupungin roolista orjakaupassa.

Alankomaiden pääministeri Mark Rutte taas sanoi vuonna 2020, ettei Hollannin valtio aio pyytää anteeksi osallistumistaan orjakauppaan.

Lue lisää:

"Euroopan makein kuningatar" on ollut vallassa 50 vuotta – Tanskan kuningatar Margareeta taiteilee, shoppailee ja polttaa julkisesti

Prinssi Andrew on jatkossa entinen kuninkaallinen korkeus – skandaaleissa ryvettyneen herttuan tehtäviä riisutaan hyväksikäyttösyytteiden edetessä

Britanniassa muistettiin sodissa kaatuneita – kuningatar Elisabet joutui perumaan esiintymisensä terveydentilansa vuoksi

Suosittelemme