Hyppää sisältöön

Suurperheen talo paloi loppiaisena maan tasalle ja nyt elämä on vapaaehtoisten auttajien varassa – somesta saatiin apua, mutta myös ilkeyksiä

Tulipalo tuhosi kuopiolaisen Nina ja Kimmo Perämäen perheen kodin ja koko omaisuuden loppiaisena. Vapaaehtoiset auttajat ovat keränneet perheelle nyt apua ja rahaa, mutta kunnon koti vielä puuttuu.

Kuopiolaiset Kimmo ja Nina Perämäki seisovat palaneen omakotitalonsa edessä. Kuvan keskellä palossa pystyyn jäänyt savupiippu.
Kimmo ja Nina Perämäen koti tuhoutui tulipalossa loppiaisena. Perheessä on neljä lasta, ja viidennen lapsen on määrä syntyä huhtikuussa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Pekka Niiranen

Lumi on peittänyt hiiltyneet rauniot, mutta pystyyn jääneet savupiippu ja uunit ovat vielä selvästi näkyvissä.

Vielä runsas viikko sitten paikalla oli vastaremontoitu rintamamiestalo, johon Nina ja Kimmo Perämäen kuusijäseninen perhe oli muuttanut joulun alla.

Varhain loppiaisaamuna perhe heräsi siihen, että kaksikerroksinen talo oli tulessa. Vanhemmat saivat perheen neljä lasta ulos palavasta talosta, mutta pako tapahtui niin nopeasti, ettei lapsilla ollut ulkona edes kenkiä jalassa. Tulipalossa meni perheen koko omaisuus, silmälaseja myöten.

Tulipalon syy ei ole vielä selvinnyt, mutta poliisin mukaan asiassa ei epäillä rikosta.

Nina Perämäen mukaan hän ei pysty edes ajattelemaan, mitä kaikkea perhe nyt tarvitsee.

– Sinulla on lusikat kaapissa, ja sinulla on mukit kaapissa. Minä en ymmärrä, että minulla ei ole edes sitä kaappia, hän sanoo.

Palaneen omakotitalon raunioit. Raunioiden keskellä on pystyyn jäänyt tiilipiippu.
Tulipalo tuhosi Perämäen perheen talon ja koko omaisuuden. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Vapaaehtoiset eivät aikailleet

Perämäki kiittelee naapureita ja Hiltulanlahden kyläyhteisön jäseniä, jotka ryhtyivät jo heti tulipalopäivänä auttamaan perhettä.

Vapaaehtoiset polkaisivat sosiaalisen median kautta pystyyn keräyksen, joka tuotti jo parissa päivässä suuren määrän avustustarvikkeita.

– Keräys jouduttiin päättämään, kun tavaraa tuli niin paljon. Sitä olisi tullut vielä vaikka mitä kanavia pitkin, kertoo avustuskeräystä organisoinut Maarit Muhonen.

Lahjoituksena saadut tavarat täyttävät nyt Muhosen yhden huoneen. Perämäkien palanut talo sijaitsee vain sadan metrin päässä.

Muhosen mukaan uusi keräys käynnistetään sitten, kun perhe on löytänyt itselleen uuden kodin.

– Käynnistetään huonekalukeräys, tai mitä kaikkia käyttötavaroita kodissa tarvitaankaan.

Talon raunioilla käyskentelevä Kimmo Perämäki tunnustaa, että perheen saama apu on koskettanut.

– Ei olisi uskonut, että tulee näin iso apu, hän kiittelee.

Kuopiolainen Maarit Muhonen nostaa suurta pehmolelua vaatekeräyskasan päälle.
Maarit Muhonen organisoi avustuskeräyksen perheen hyväksi. Lahjoituksia tuli jo kahdessa päivässä niin paljon, että keräys oli lopetettava toistaiseksi. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Somesta niin apua kuin ilkeyksiäkin

Perheelle on tavaroiden lisäksi kerätty myös rahaa. Kirkkopalvelut ry:n Kotimaanapu järjesti netissä keräyksen, jonka tavoitteeksi oli asetettu 12 000 euroa. Keräystavoite täyttyi jo parissa päivässä.

Keräyksen yhteyshenkilönä toimi Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijä Maarit Kirkinen, jonka mukaan raha käytetään uuden kodin hankintoihin.

– Voi kuvitella, että kun ihan kaikki on menetetty palossa, niin ei se ole iso summa.

Sosiaalisessa mediassa rahan kerääminen hätään joutuneille sai osakseen kuitenkin myös arvostelua.

– Kirjoitettiin, että ette te edes tarvitse sellaista summaa, kyllä te pärjäätte vähemmälläkin, ja että olettepa te ahneita, että kyllä vakuutus korvaa, Nina Perämäki kertoo.

Hänen mukaansa ihmiset eivät ymmärrä, miten iso apu hädässä voi olla jo esimerkiksi kahden euron lahjoitus.

– Emme olisi pärjänneet ilman yksityishenkilöitä.

Auttamiseen liittyy myös hienotunteisuutta

Diakoniatyötä pitkään tehneen Maarit Kirkisen mukaan avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen liittyy aina hienotunteisuutta.

Apua tarvitsevalta on kysyttävä, millaista apua hän toivoo, ja millaista apua hän on jo kenties saanut. Apua tarjoavalle on puolestaan voitava sanoa kauniisti, jos tarjottua apua ei juuri silloin tarvita.

– Voi tuntua tympeältä, kun ei saakaan antaa, jos on uutisoitu, että jossain on hätä. Silloin voi itsekkäästi ajatella, että täytyyhän heidän tarvita sitä ja tätä ja tuota, Kirkinen kuvaa tilannetta.

Kuopion Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijä Maarit Kirkinen seisoo kirkkosali edessä.
Maarit Kirkisen mukaan auttamiseen liittyy puolin ja toisin hienotunteisuutta. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Moitteita sosiaaliviranomaisille

Hädässä olevien auttaminen onnistuu somessa nopeasti, ja monien mielestä avustustoiminta alkaa myös muuten olla vapaaehtoisten varassa.

Näin asian näkee myös Nina Perämäki, jonka mukaan kaupungin sosiaalitoimi on auttanut hänen perhettään vain nimeksi.

Perämäen mukaan apua ei ole tullut esimerkiksi uuden asunnon etsimiseen, ja myös puheissa ollut 700 euroa koko kuuden hengen perheen sänkyihin ja petivaatteisiin tuntuu vähäiseltä.

– Sosiaalityöntekijä sanoi, että "sängyt voidaan ehkä hommata, mutta soita sille diakoniatyöntekijälle, että hoitaa loput".

Kuopion kaupungin vs. sosiaalityön päällikön Sari Räsäsen mukaan Kuopion kaupungilla ei ole olemassa erillisiä kriisiasuntoja.

– Asunnon hankinnassa olemme julkisten ja yksityisten asumistoimijoiden varassa. Viime kädessä asiakas majoitetaan aina viranomaisten toimesta, Räsänen kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Räsäsen mukaan asiakasta myös ohjeistetaan ja autetaan asunnon hankinnassa.

– Viranomainen ei lähde asuntoa etsimään, mikäli asunto löytyy muuten.

Perämäen perheen tapauksessa asunnon etsimisapu on jäänyt diakoniatyöntekijä Maarit Kirkiselle. Hän haluaa uskoa hyvää myös kaupungin sosiaalitoimesta.

– Heillä on omat norminsa ja sääntönsä, mutta tällaisessa hätätilanteessa minä uskon, että kaikki pystyvät auttamaan vähän yli niiden normien, hän muotoilee.

Nina Perämäki kokee perheensä tilanteen kuitenkin toisin.

– Meidän elämä on tällä hetkellä yksityisten ihmisten ja diakoniatyön varassa.

Perheen on tarkoitus muuttaa tänään Kuopion perhekriisiyksikön tiloista omaan vuokra-asuntoon.

Kuopiolainen Nina Perämäki seisoo palaneen omakotitalon raunioiden edessä Kuopion Hiltulanlahdessa.
Nina Perämäen mielestä hänen perheensä elää nyt vapaaehtoisten ja kirkon diakoniatyön varassa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Lue lisää:

Varkauden kerrostaloräjähdyksestä viikko – asukkaita auttanut sosiaaliohjaaja: "Asiat voivat muuttua hetkessä kenellä tahansa meistä"

Osa ikääntyneistä ei huoli apua, vaikka he sitä tarvitsisivat – avusta kieltäytymisen taustalla voi olla sairaus

Voit keskustella aiheesta 16.1.2022 klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle