UPI:n johtaja Mika Aaltola Ykkösaamussa: Tapahtumassa on hyvin perinteinen geopoliittinen eskalaatio

Jos jotain myönteistä etsii Venäjän ja lännen välisten tapaamisten sarjasta, katse kannattaa suunnata vuoropuheluun ydinaseista.

– Viikon päätteeksi ainoat positiiviset odotusarvot koskevat lyhyen ja keskimatkan ydinohjusten neuvotteluita. Myös taktisen tason ydinaseista on mahdollista keskustella osapuolten välillä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Mika Aaltola.

Aaltolan mukaan Venäjä ei halua ohjuksia muutaman minuutin päähän Moskovasta, kuten ei länsikään Berliinistä tai Pariisista.

Avaa kuvien katselu

Silti sinisilmäisyyteen ei ole varaa. Venäjän käyttämä termi “sotilastekniset keinot” voi viitata juuri ydinaseiden liikutteluun painostuksena.

– Tietoja liikkuu Krimille sijoitetuista ydinohjuksista. Pelotteen näkökulmastaVenäjän on helppoa epävakauttaa Euroopan turvallisuutta liikuttelemalla ydinaseita, arvioi Aaltola.

Venäjä voisi lisätä painetta sijoittamalla avoimesti ydinohjuksia Krimille, Valko-Venäjälle tai Kaliningradiin. Tämä vaatisi myös länneltä reaktiota.

– Se asettaisi Yhdysvalloille paineen tuoda ohjuksia Eurooppaan, joka saattaisi olla poliittisesti kiistanalaista, huomauttaa Aaltola.

Aaltola oli vieraana Ykkösaamun suorassa haastattelussa lauantaina. Hän kommentoi ohjelmassa, että ydinasepelote on ollut Euroopassa tasapainossa.

– Sikäli on hyvin murheellista katsoa, että ydinaseista puhutaan. Jos Venäjä niitä siirtelee, se herättää huolta ja vastapelotteen pitää tulla selkeästi esille. Se maksaa ja vie aikaa. Ydinaseet eivät ole unohtaneet meitä, vaikka me unohdimme ne, Aaltola kommentoi.

Venäjän tavoitteena on ollut nyhtää länneltä takuut siitä, että Nato ei jatkossa laajenisi itään. Tässä länsi ei antanut tuumaakaan periksi, eikä Venäjä saanut haluamaansa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui keskiviikkona Naton ja Venäjän kokouksessa painokkaasti pienten valtioiden suvereniteetin puolesta ja mainitsi myös Suomen presidentin Sauli Niinistön puheen.

– Niinistön puhe oli monille hätkähdyttävä. Suomi ilmaisi lännen yhtenäisyyden ja Nato-oven auki pitämisen olevan Suomen kansallisessa intressissä. Suomi näytteli keskeistä roolia lännen vakauttamisessa Venäjän haasteen edessä, arvioi UPI:n johtaja Aaltola.

Venäjä on Suomen suhteen pitänyt esillä termiä neutraalista asemasta, mutta se ei Suomelle sovi.

– Suomi ei hakeutunut mihinkään neutraaliin asemaan vaan totesi olevansa osallinen ja pitävänsä kiinni kaikille kuuluvista oikeuksista. Niinistön puhe oli selkeä ja kiinnostus sitä kohtaan maailmalla tavatonta, jatkaa Aaltola.

Aaltola totesi Ykkösaamun lähetyksessä, että niin Venäjä kuin Natokin näkevät, että niillä on Suomen suhteen saavutettavaa ja menetettävää.

Aaltola totesi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin sanoittaneen tilannetta tietäen, että Venäjällä on paljon menetettävää Suomen suhteen.

– On hyvä, että Venäjällä tämä tiedostetaan, Aaltola totesi.

Virolainen tutkija Kristi Raik ja norjalainen tutkija Øystein Solvang ovat arvioineet, että Venäjän hyökkäyksen uhka Ukrainaan on edelleen olemassa. Naton itälaajentumisen patoamisessa Venäjän ensisijainen huoli kohdistuu Ukrainaan. Aaltola on samoilla linjoilla.

– Venäjän kanta on tiedetty jo pitkään. Nyt se kuitenkin tehosti vaadettaan sodan uhalla. Uhkavaade on uusi elementti, sanoo Aaltola.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovon kertonut Venäjän odottavan lännen vastauksia ehdotuksiinsa ensi viikolla.

– Vastaus ei tule olemaan Venäjää tyydyttävä, joten odotettavissa on paineen kasvattamista muilla keinoilla, esimerkiksi sotilaallisin siirroin, ennakoi Aaltola.

Lähetyksessä Aaltola arvioi, että tapahtumassa on hyvin perinteinen geopoliittinen eskalaatio.

– Se on kytenyt jo pitkään, se on tehty luotaamattomaksi. Presidentinlinnassa joudutaan miettimään Suomen näkökulmasta, kenelle soitetaan, Aaltola sanoi.

Hän muistutti sodan Ukrainassa olleen käynnissä jo vuosia.

– Vihollista kannattaa iskeä siellä, missä se on heikoimmillaan. Olemme kaikki seuranneet energiamarkkinoiden myllerrystä. Nykymaailmassa on paljon asioita, joita voi sotkea.

Aaltola katsoo, että nyt Venäjä todella haastaa länttä, ja Yhdysvaltain hegemoninen asema on vaikeuksissa.

– Venäjä punnitsee, mitä sille on saavutettavissa, ja työkalupakkiin kuuluvat sotilaalliset keinot. Puhutaan demokratioiden epävakauttamisesta ja kyberhyökkäyksistä. Venäjä haluaa näyttää, että se on palannut, Aaltola arvioi.

Voit keskustella aiheesta 16.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Venäjän ulkoministeri Lavrov vakuutti Ylelle, että Venäjä kunnioittaa Suomen suvereniteettia: "Suomalaiset ja ruotsalaiset päättävät itse, haluavatko he liittyä Natoon"

Näin tutkijat arvioivat nyt Venäjän aikeita Ukrainassa: "Hyökkäyksen uhka on huomattava, koska Venäjä ei voi saavuttaa tavoitteitaan diplomatialla"

Venäläisaluksia lipui Itämerelle, Ruotsi nosti valmiutta Gotlannissa – ministeriön asiantuntija: "Kyllä Suomessa ollaan valveilla"