Venäjän yllättäen Itämerelle tuomien maihinnousualusten kerrottiin maanantaina lipuvan poispäin Itämereltä. Poikkeuksellinen voimainnäyttö jätti jälkeensä kysymyksen siitä, olisiko Venäjä voinut olla valmis alusten käyttämiseen.
Ruotsi lisäsi viikonloppuna sotilaallista valmiuttaan strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella. Ruotsin Puolustusvoimat kommentoi maanantaina ruotsalaismedialle, että kuusi venäläistä maihinnousualusta oli poistumassa Itämereltä.
Viime viikon lopulla Ruotsissa aiheutti huolta myös uutinen, jonka mukaan ydinvoimaloiden läheisyydessä ja yläpuolella oli lennätetty drooneja. Maan suojelupoliisi Säpo kertoi tänään selvittävänsä lennättämistä Forsmarkin, Ringhalsin ja Oskarshamnin lähettyvillä.
Kysyimme asiantuntijoilta, mihin Venäjä pyrki tuodessaan Itämerelle lisää maihinnousuvoimaa.
Entinen tiedustelupäällikkö: Maihinnousuun olisi tarvittu enemmän kalustoa
- Alusten tuominen Itämerelle ei vielä tarkoita sitä, että niitä varauduttiin käyttämään.
- Näin suuri alusten määrä on poikkeuksellinen
Aiemmin Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä työskennellyt kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri laskee, että Itämerellä olevien alusten määrä vähintään tuplaantui normaalista ja oli enimmillään jopa noin kuusi.
Näinkään suuri määrä ei vielä tarkoita hänen mukaansa sitä, että maihinnousun uhka olisi ollut todellinen. Alusten siirtäminen näyttää hänen mukaansa ennemminkin Venäjän voimainnäytöltä.
Maihinnousu olisi mittava operaatio, jossa maihin nousevat sotilaat ja alukset pitäisi pystyä suojaamaan. Tätä suojausta ei ympärillä nyt ollut.
– Rantaan on helppo päästä, mutta jos siellä aikoo olla ja operoida, se on mittava operaatio, Toveri sanoo.
Tiedossa ei ole, oliko aluksissa miehitys tai taisteluajoneuvoja, mutta alukset kulkivat hänen mukaansa melko syvällä eli niissä oli jonkinlaista lastia.
Yllättävä aika ja paikka lisäävät näyttövoimaa
- Ruotsin reagointi saa ymmärrystä.
- Liikutellaanko seuraavaksi ydinkäyttöisiä aseita?
Merisotaopin pääopettaja Iiro Penttilä Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää epätodennäköisenä, että tilanne kärjistyisi Itämerellä.
Penttilän mukaan Venäjä käyttää maihinnousualuksia varsin aktiivisesti muutenkin kaluston ja joukkojen siirtoon ja ne ovat tavallaan “Venäjän laivaston työjuhtia”.
– Se, että ne liikkuvat, ei ole mitenkään poikkeuksellista. Mutta se, että tämä tapahtuu juuri tähän ajankohtaan ja ne kaikki tulevat Itämerelle, on poikkeuksellista.
Penttilä pitää ymmärrettävänä, että Ruotsi on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Gotlannin saarella.
– Varoitusaika tällaisen mahdollisen, hyvin epätodennäköisen operaation suorittamiseksi lyhenee, kun tarvittava aluskalusto on siirretty valmiiksi Itämeren alueelle.
Toveri ennakoi, että erilaiset sotilaalliset toimet jatkuvat yllättävissä paikoissa ja yllättävinä ajankohtina. Mahdollista on, että Venäjä siirtää myös ydinkäyttöisiä aseita eri paikkoihin ja pyrkii näin osoittamaan voimaansa ja lisäämään painetta vuoropuheluun lännen kanssa.
– Kyllähän se on selvä, että viime viikon diplomaattiset neuvottelut eivät tuottaneet mitään sellaista tulosta, mihin Venäjä voisi tyytyä.
Itämerellä on Toverin mukaan selvästi enemmän sotilaallista ja tiedustelutoimintaa. Tapahtumien painopiste pysyy Ukrainan suunnalla, jonka tapahtumat heijastuvat puolestaan Itämerelle.
Hybridiuhkien torjuntakeskuksen asiantuntija: Venäjä siirsi Itämerelle aluksia, joita käytettiin kylmän sodan aikana
- Alukset rakennettiin kylmän sodan aika Itämerellä tapahtuvia maihinnousuja varten.
- Niillä voitaisiin tuoda merijalkaväkeä maihinnousukelpoisille rannoille, ja luoda sillanpääasemia myöhemmin tulevia joukkoja varten
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen asiantuntija Jukka Savolainen sanoo, että Itämerellä on liikkunut poikkeuksellinen määrä aluksia. Vastaava määrä oli hänen mukaansa keväällä Mustallamerellä. Yksi alus siirrettiin sieltä Itämerelle, ja kolme näyttää tulleen Jäämereltä, sanoo Savolainen.
– Ei kukaan tiedä käytetäänkö aluksia vai ei. Sitä ei voi tietää etukäteen. Oletin, että näitä olisi käytetty sotilaskaluston siirtoon Venäjän mantereen ja Kaliningradin välillä.
Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Savolainen kommentoi myös tietoja, että venäläisaluksia on nyt vedetty pois.
– Se vähentää Venäjän kapasiteettia, mutta alusten läsnäolo sai varmasti puolustussuunnittelijat pohtimaan mitä tällä laivastolla saisi aikaan. On kiinnostavaa nähdä, mihin alukset siirtyvät, koska siellä sitten näytetään vastaavanlaista potentiaalia.
“Tässä tullaan vielä näkemään dramaattisen näköisiä asioita”
- Venäjä muuttaa sotilaallisia painopisteitä pystyäkseen tekemään jotain tai ainakin parantaakseen neuvotteluasemiaan.
- Venäjä hakee uutta turvallisuuspoliittista tasapainoa.
Huomio on keskittynyt viime ajat siihen, että Venäjä on siirtänyt joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan. Savolaisen mukaan Venäjä haluaa osoittaa voimaansa muillakin rintamilla hakeakseen vahvempia neuvotteluasemia.
Itämerellä tapahtuvan toiminnan motiivina on nähty se, että viime viikolla suurvaltojen neuvottelut Ukrainan kriisistä ja Venäjän lännelle esittämistä turvatakuista epäonnistuivat. Savolainen ei ole aivan samaa mieltä.
– Venäjä on julkisuudessa olevien tietojen mukaan lähettänyt joukkojaan liikkeelle neuvottelujen ollessa vielä käynnissä.
Savolainen sanoo, että taustalla on globaali turvallisuuspoliittinen muutos. Nykyinen turvallisuusjärjestely luotiin Neuvostoliiton hajottua.
– Sekä Kiina että Venäjä hakevat nyt maailmanlaajuisesti uudenlaista asemaa, kun ne ovat selkeästi olleet alakynnessä pari vuosikymmentä. Luulen, että siinä tullaan vielä näkemään dramaattisen näköisiä asioita.
Savolainen ei lähde ennustamaan, mitä Venäjän ja lännen kriisissä seuraavaksi tapahtuu.
– Mutta en usko, että Venäjä on poistanut aluksiaan siksi, että Nato on laittanut sota-aluksensa Itämerelle.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 18. tammikuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: