Hyppää sisältöön

Mielenterveysjärjestöiltä huutia vaalipuheille ja hallituksen hoitotakuulle: terapiatakuu on taikasana, jota toistellaan

Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet koronapandemian aikana. Hallituksen hoitotakuu-esitys rajaa pois pääsyn esimerkiksi psykoterapiaan viikossa.

Mielenterveysjärjestöt ovat huolissaan hallituksen hoitotakuu-esityksestä, joka rajaa ulos mielenterveyden hoitomuotoja.
Mikko Haapanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Ylen aamussa ja Ykkösaamussa keskusteltiin tiistaina siitä, miten tulevat hyvinvointialueet selviävät nuorten mielenterveysongelmien ratkomisessa.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on huolissaan siitä, että vaalipuheissa viljellään mielellään puhetta mielenterveydestä ja nuorista, kun hoidon järjestäminen kuitenkin vaatii lainsäädäntöä.

Hallituksen hoitotakuu-esitys saa mielenterveysjärjestöiltä mojovaa kritiikkiä. Esityksen mukaan hoitotakuu takaisi hoitoon pääsyn viikossa.

– Siellä on käytännössä täysin rajattu ulkopuolelle nämä psykoterapeuttiset tai psykososiaaliset interventiot, Sydänmaanlakka muistuttaa.

Matalan kynnyksen palvelut saattavat parantua

Mielenterveysjärjestöjen tulkinnan mukaan esitetty hoitotakuu parantaisi ehkä jonkin verran matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, sanoo Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen.

Yleislääkäriltä voisi saada esimerkiksi lääkkeet mielenterveysongelmiin viikossa. Varsinaisen psykoterapeuttisen hoidon rajaaminen takuun ulkopuolelle kuitenkin huolestuttaa.

– Tämä on iso ongelma, koska terapiatakuu on kuitenkin sellainen taikasana, jota aika paljonkin toistellaan tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa. Ja hoitotakuunkin suhteen on ehkä annettu ymmärtää, että nämä palvelut vahvistuisivat enemmän kuin mitä ne sitten todellisuudessa ovat vahvistumassa, Sanni Lehtinen arvelee.

Mielenterveyspoolin muodostavat 34 suomalaista mielenterveysjärjestöä.

"Juhlapuheilla ei tehdä mitään"

Mielenterveysjärjestöt ovat huolissaan siitä, miten nuorten mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet koronapandemian aikana. Hoitojonot ovat kasvaneet jopa kuukausien pituisiksi.

– Jos mietitään vaalikeskusteluja, niin eihän kukaan vastusta nuorten mielenterveyttä. Ei kukaan vastusta niiden palveluiden parantamista, mutta juhlapuheilla ei tehdä siellä käytännön tasolla vielä mitään, vaan tarvitaan konkreettisia toimia, Lehtinen huomauttaa.

Hänen mukaansa näitä toimia olisivat muutokset lainsäädäntöön, resurssien ohjaaminen mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen.

Vastuu mielenterveyden edistämisestä jää kunnille, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden maaliskuussa. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille valtuustot. Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina.

Suosittelemme