Kahdesti rokotettuja on joutunut Uudellamaalla viime viikolla huomattavasti aiempaa enemmän tehohoitoon. Asia käy ilmi HUSin viikottaisesta tilannekatsauksesta, kertoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
– Meilahden ja Jorvin teho-osastoilla viime perjantaina koronaviruksen vuoksi hoidossa olleista potilaista 39 prosenttia oli saanut kaksi rokoteannosta, sanoo Ruotsalainen.
Kaikkiaan tehoilla oli hoidossa parikymmentä koronapotilasta. Rokotettujen määrä oli poikkeuksellisen korkea edeltäviin viikkoihin ja kuukausiin nähden. Tähän asti rokotettuja on ollut tehohoitoa saavista alle 10 prosenttia. HUS raportoi koko viime syksyn, että suuri osa teholle joutuneista on ollut rokottamattomia.
– Tehohoidossa on ollut vain yksittäisiä kaksi kertaa rokotettuja potilaita. Valtaosa potilaista on ollut rokottamattomia. Siinä mielessä tämä on selvä nousu ja kertoo siitä, että virusta on nyt paljon liikkeellä, sanoo apulaisylilääkäri Ruotsalainen.
Pääosin kaikilla viime viikolla tehohoitoon joutuneilla kaksi kertaa rokotetuilla on ollut Ruotsalaisen mukaan jokin perussairaus ja toisen annoksen saamisesta on kulunut jo pitkä aika. Tehohoidossa olevat aikuispotilaat olivat iältään 20–60-vuotiaita.
Rokotettujen joutuminen teholle johtuu Ruotsalaisen mukaan toisen annoksen antaman suojan hiipumisesta ja siitä, että riskiryhmillä on nyt vaikean epidemiatilanteen takia suuri riski saada tartunta ja joutua vakavan taudin takia myös tehohoitoon.
– Minusta tässä epidemiatilanteessa kolmannen annoksen ottamisella on kiire, sanoo Ruotsalainen.
– Tiedämme, että erityisesti ikääntyneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla perussairailla on työikäisiä ja perusterveitä alentuneempi rokoteteho ja näillä kyseisillä potilailla suojaa pitää erityisesti tehostaa. Kolmas rokoteannos on erittäin tarpeellinen tässä epidemiatilanteessa kaikille muillekin ikäryhmille, mukaan lukien ensimmäiset ja toiset rokoteannokset, hän jatkaa.
Teholle joutuneilla rokotetuilla todennäköisesti omikrontartunta
Ruotsalainen ei pysty sanomaan varmasti, onko teholle joutuneilla omikronmuunnoksen aiheuttama tauti vai onko kyseessä jokin muu variantti, mutta hän pitää omikronia todennäköisenä.
– Ihmiset sairastuvat tällä hetkellä nimenomaan omikronvariantin aiheuttamaan tautiin ja käytännössä sama koskee myös sairaalahoitoon joutuneita potilaita, koska se on valtavirus Suomessa.
Tehohoitoon joutuneiden rokotettujen osuuden kasvua seurataan HUSissa nyt tarkkaan. On tärkeää saada tietää, onko trendi pysyvä ja lisääkö tämä myös tehohoitoon joutuvien potilaiden kokonaismäärää.
– Painottaisin kuitenkin edelleen sitä, että 60 prosenttia teholle joutuneista potilaista oli rokottamattomia ja kaksi kertaa rokotetuista teholle päätyneet ovat olleet työikäisiä, mutta heistä lähes kaikilla oli taustalla jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes.
Tartuntamäärän kasvun myötä on mahdollista, että kaksi annosta saaneita joutuu lähiviikkoina teholle aiempaa enemmän.
– Koronatapausten määrän nousu heijastuu aina sairaalahoitoon parin viikon viiveellä. On odotettavissa, että trendi jatkuu jonkin aikaa.
Ruotsalainen korostaa, että rokotteiden hakemisen lisäksi on tärkeää noudattaa edelleen jo opittuja varotoimia. Kirurginen maski kannattaa vaihtaa paremmin aerosolitartunnalta suojaavaan FFP-hengityssuojaimeen.
Julkisuudessa esillä olleet koronaviruksen vertaukset muihin tavallisiin flunssiin Ruotsalainen tyrmää täysin.
– Koronapandemia ei ole vielä kuin flunssa tai kausi-influenssa. Totta on, että nimenomaan rokotetuissa korona aiheuttaa lievemmän taudin, mutta kun omikronvariantti tarttuu ja leviää valtavalla volyymilla, se vaikuttaa myös sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrän kasvuun ja sairastuttaa vakavasti rokottamattomia sekä rokotettuja riskiryhmiin kuuluvia.
Tavalliset flunssavirukset ja kausi-influenssaepidemiat eivät ole näin tartuttavia eivätkä aiheuta näin suurta sairastavuutta ja etenkään näin voimakasta sairaalakuormitusta, kiireettömän hoidon alasajoa perusterveydenhuollossa ja yhteiskunnan eri alojen kriittisten toimintojen selvitymisen uhkaa, Ruotsalainen korostaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 19. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue lisää: