Suomen hallitus ei ole pohtinut Pekingin olympialaisiin osallistumista ulkopoliittisesta näkökulmasta. Asia käy ilmi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) Ylelle maanantaina antamasta puhelinhaastattelusta. Kurvinen kertoi tuolloin matkustavansa Pekingin kisoihin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eivät halunneet kommentoida asiaa Ylelle.
Useat maat kuten Yhdysvallat, Kanada ja Tanska ovat ilmoittaneet, että niiden johtajat tai diplomaatit eivät osallistu Pekingin olympialaisiin Kiinan huonon ihmisoikeustilanteen vuoksi.
Ylen tietojen mukaan Antti Kurvisen olympiamatkasta ei ole keskusteltu hallituksen istunnossa tai esimerkiksi viime viikon EU-kokouksia valmistelevissa kokouksissa.
Haavisto tai Marin eivät ottaneet kantaa siihenkään, onko asia ollut esillä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valiokunnan keskustelut eivät ole julkisia, eikä Kurvinen ole valiokunnan jäsen.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei aio matkustaa Pekingiin. Ministeri Kurvinen aikoo osallistua ainakin kisojen päättäjäisiin.
– Tämä ei ole ollut missään ulkopoliittisessa harkinnassa, vaan kysymys on ollut urheiluharkinnasta ja matkan mielekkyyden harkinnasta, Kurvinen sanoi Ylen haastattelussa maanantaina.
Kurvinen katsoo, että Suomen kanta Pekingin kisojen diplomaattiseen boikottiin ei kuulu hänelle, eikä hänen matkansa vaadi käsittelyä hallituksessa.
– Emme me tällaisia asioita ota valtioneuvoston istuntoon. Kyse on minun, asiasta vastaavan sektoriministerin, asiastani, Kurvinen sanoi.
Kurvisen tiede- ja kulttuuriministerin salkkuun kuuluvat myös urheiluasiat.
Tutkija: Ei kuulosta uskottavalta
Pohjoismaiden Kiina-suhteisiin erikoistunut tanskalaistutkija pitää erikoisena ajatusta, että Suomessa ei olisi keskusteltu kisojen ulkopoliittisesta merkityksestä.
– Ei ole uskottavaa, että päätöksestä ei olisi puhuttu sen enempää. Mutta ehkä se, ettei asiaa haluta kommentoida, kertoo siitä, miten vaikea kysymys tämä on, sanoo apulaisprofessori Camilla T. N. Sørensen Tanskan Puolustusakatemiasta Ylen haastattelussa.
Kurvinen vastasi keskiviikkoiltana sähköpostitse Ylen uuteen haastattelupyyntöön. Hän toistaa, että päätös Kiinaa koskevasta diplomaattisesta boikotista kuuluu hallituksen ulkopoliittiselle johdolle.
– Matkan valmistelu on aloitettu jo ennen kuin aloitin ministerinä. Koska Suomi ei ole päättänyt liittyä diplomaattiseen boikottiin, emme ole opetus- ja kulttuuriministeriössä muuttaneet suunnitelmiamme, Kurvinen kirjoittaa sähköpostissa.
Tanskan ja Ruotsin ministerit jäävät kotiin
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on toistaiseksi ilmoittanut ministerinsä osallistuvan Pekingin kisoihin.
Ruotsin urheiluministeri Anders Ygeman jää kotiin koronapandemiaan vedoten.
Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod puolestaan kertoo olympiamatkan väliin jättämisen syyksi osittain myös Kiinan ihmisoikeustilanteen.
– Hallitus on päättänyt, ettemme osallistu talviolympialaisiin Kiinassa. Ei ole mikään salaisuus, että olemme Tanskassa erittäin huolissamme Kiinan ihmisoikeustilanteesta, ulkoministeri Kofod sanoi uutistoimisto Reutersille perjantaina 14. tammikuuta.
Norjan kulttuuriministeri Anette Trettebergstuen on ilmoittanut matkustavansa vain paralympialaisiin. Olympialaisten diplomaattitason edustus on Norjassa vielä harkinnassa.
Ruotsin urheiluministerin mukaan Pekingin kisoihin osallistumisesta on keskusteltu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Kurvinen sanoi Ylen haastattelussa maanantaina, että hän ei tiennyt Tanskan päätöksestä jättää ministerit kotiin. Muun muassa Helsingin Sanomat kuitenkin uutisoi Tanskan päätöksestä jo viime viikolla.
Yhdysvallat ilmoitti diplomaattisesta boikotista ensimmäisenä
Keskustelu maailman johtajien osallistumisesta Pekingin olympiatapahtumiin ryöpsähti joulukuun alussa, kun Yhdysvallat ilmoitti, ettei se lähetä diplomaattisia edustajia talviolympialaisiin.
Yhdysvaltojen päätöstä seurasivat nopeassa tahdissa naapurimaa Kanada ja läheiset merentakaiset liittolaiset kuten Australia ja Britannia.
Boikotin syynä on Kiinan ihmisoikeusrikkomukset. Presidentti Joe Biden nosti boikottipäätöksen perusteluissa esiin erityisesti Xinjiangin maakunnassa "käynnissä olevan kansanmurhan ja rikokset ihmisyyttä vastaan".
Kiina on pakottanut satojatuhansia maakunnan uiguurimuslimivähemmistöön kuuluvia ihmisiä suljetuille leireille. Lisäksi uiguurit ovat joutuneet pakkotyöhön ja vasten tahtoaan steriloiduiksi.
Kiina on viime vuosina koventanut myös otteitaan Hongkongissa ja tuhonnut erityishallintoalueen demokratian. Urheilupiireissä kuohuttaa myös kadonneen tennistähden Peng Shuain tapaus. Peng hävisi julkisuudesta sen jälkeen, kun hän oli syyttänyt Kiinan entistä varapääministeriä seksuaalisesta väkivallasta.
Pekingin kisat jakavat Eurooppaa
Eurooppa ei ole talven aikana kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa diplomaattiseen boikottiin. Esimerkiksi Tsekki ja Unkari vastustavat ajatusta jättää EU-maiden diplomaatit kotiin EU:n yhteisellä päätöksellä.
Kisat alkavat 4. helmikuuta, mutta moni maa miettii vielä kantaansa. Esimerkiksi Saksan ulko- ja urheiluministerit ovat ilmoittaneet jäävänsä kotimaahan, mutta liittokanslerin mahdollisesta osallistumisesta ei ole vielä kerrottu.
Saksalainen urheilupolitiikan tutkija Jürgen Mittag arvioi sanomalehti Deutsche Wellen haastattelussa, että boikottikeskustelun kuumin hetki on juuri nyt, tammikuun puolivälissä.
– Sen jälkeen näemme, tuleeko tästä yhteinen toimi, eli jääkö suuri joukko valtionjohtajia ja hallitusten edustajia pois, Kölnin yliopiston tutkija Mittag sanoi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo "ilolla hyväksynyt" avajaiskutsun. Myös Ranska on ilmoittanut, että se lähettää diplomaattiedustusta kisoihin. Sen vaakakupissa painaa vuoden 2024 kesäkisojen isännyys.
Boikotti olisi ollut Suomelta poikkeus totuttuun
Ulkopoliittisen instituutin Kiinaan erikoistunut vanhempi tutkija Jyrki Kallio uskoo, että Suomen osallistuminen on koordinoitu yhdessä, vaikka sitä ei olisi käsitelty virallisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
– Tässä tapauksessa boikottia olisi voinut pitää suurempana poikkeamana Suomen linjasta kuin osallistumista, joten siinä mielessä päätös on voitu tehdä rutiininomaisestikin, Kallio arvelee.
Kallion mukaan Suomi ei ole koskaan kuulunut niin sanotun megafonidiplomatian harjoittajiin. Sen sijaan Tanska on ryhtynyt ihmisoikeuskysymyksissä – esimerkiksi Hongkongin tilanteeseen nähden – aiempaa kovaäänisemmäksi Kiina-kriitikoksi, hän sanoo.
Tanskan Kiina-suhteisiin perehtyneen tutkijan Camilla Sørensenin mukaan Tanskan hallituksen tuore päätös jättäytyä pois olympialaisista ei ole saanut Kiinaa älähtämään. Kiina pystyy selittämään monien maiden edustajien poisjäännin koronapandemiaan liittyvillä syillä.
Myös ministeri Antti Kurvinen joutuu Pekingin-matkallaan noudattamaan Kiinan tiukkoja karanteenimääräyksiä. Kiina ilmoitti tiistaina, että Pekingin kisatapahtumiin ei oteta edes kiinalaisia katsojia.
Kurvinen on kokenut jo yhdet korona-ajan olympialaiset, kun hän matkusti Tokioon viime kesänä, vaikka esimerkiksi THL oli nimenomaisesti kehottanut välttämään matkustelua. Kisat järjestettiin ilman yleisöä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21.1. klo 23 asti.
Lue lisää: