Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on vaikeuksia saada ajantasaista tietoa rokotettujen ja rokottamattomien koronapotilaiden suhdeluvusta.
HUSin keskiviikkoisessa infotilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi, että koronaviruksen takia sairaalaan tulleista kaksi kolmasosaa on rokottamattomia.
Tieto perustuu kuitenkin viime vuonna tehtyyn seurantaan ja tammikuun alussa tehtyyn otantaan. Se ei kerro siis tarkasti tämän hetkisestä tilanteesta, eikä HUS pysty säännöllisesti julkaisemaan tietoa koronapotilaiden suhdeluvusta.
Tämä johtuu siitä, että HUS aloitti rokotusstatuksen kirjaamisen joulukuun alussa Apotti-potilastietojärjestelmässä uudella tavalla.
Aiemmin hoitohenkilökunta kirjoitti sairaskertomukseen onko koronapotilas rokotettu vai ei. Tiedot koottiin viestintäosastolla käsin taulukkoon, ja julkaistiin kerran viikossa (siirryt toiseen palveluun) verkkosivuilla kahdentoista viikon ajan.
Tietojen käsin kirjaaminen taulukkoon ja sen julkaiseminen päätettiin lopettaa, koska käsin kirjaaminen oli työlästä.
Rokotustieto puuttuu neljännekseltä koronapotilaista
Hoitohenkilökunnan pitää nyt siis merkitä koronapotilaan rokotusstatus potilastietojärjestelmä Apottiin klikkaamalla monivalintasarakkeeseen, onko potilas saanut rokotusta vai ei ja kuinka monta rokotusta hän on saanut.
– Tieto merkitään potilastietojärjestelmään suoraan napauttamalla, kun potilas tavataan. Nämä tiedot pystytään katsomaan potilastietojärjestelmästä reaaliaikaisesti. Jotta tieto nousee raporttiin, se edellyttää, että joku on sen kysynyt ja napsauttanut sinne, kertoo Apotista vastaava kehittämisjohtaja Visa Honkanen HUSista.
Työvaihe on kuitenkin uusi, ja kaikki potilastyössä olevat eivät ole vielä rutinoituneet merkitsemään potilasstatusta järjestelmään. Tällä hetkellä noin neljännes koronapotilaista on sellaisia, joiden rokotetiedot puuttuvat järjestelmästä.
– Henkilöstöä ei kannata syyllistää, sillä heillä on kädet täynnä töitä, kertoo johtava ylilääkäri Antti Vento HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Hoitajat eivät aina ehdi tai pysty kysymään rokotustietoja
Rokotusten kirjaamistiedot vaihtelevat tilanteiden ja osastojen välillä.
Esimerkiksi päivystykseen tulevien rokotustietoja ei aina ole mahdollista kirjata, jos potilas on vaikkapa tajuton. Hoitohenkilökuntaan kuuluva ei aina ole katsonut rokotusstatuksen kysymistä tarpeelliseksi, mutta uusien ohjeiden mukaan se pitäisi aina tehdä.
– Meidän osastollamme kirjaaminen toimii jo erittäin hyvin, ja tiedot kertovat jo nyt taudin vaikeusasteesta eli siitä, minkälaisia potilaita sairaalaan joutuu, Antti Vento kertoo.
Rokotustiedoissa luotetaan potilaan omaan kertomaan, sitä ei esimerkiksi tarkisteta Omakannasta.
– Aika paljon täytyy luottaa potilaan antamaan tietoon. Kun potilas tulee sairaalaan, niin kyllähän me luotetaan potilaan antamaan informaatioon, Vento sanoo.
Vaikka neljännes rokotustiedoista vielä puuttuu järjestelmästä, tavoite on päästä 95 prosentin kattavuuteen.
Apotti-tiedot eivät kerro suoraan onko potilas koronan takia sairaalassa
Vaikka tieto potilaiden rokotusstatuksesta olisi saatavissa Apotista reaaliaikaisesti, HUS ei voi julkaista tietoja sellaisenaan.
Apottiin syötetyt tiedot eivät kerro sitä, milloin henkilö on rokotettu eli onko hän saanut rokotteen esimerkiksi viikon sisällä, jolloin rokotuksen teho ei ole vielä parhaimmillaan, eikä sitä kuinka pitkä aika rokotuksesta on.
Rokotustietolomakkeeseen on mahdollista merkitä viimeisimmän rokotteen ajankohta, mutta aina henkilökunta ei ole sitä merkinnyt.
Data ei myöskään kerro, minkä takia rokotettu tai rokottamaton koronapositiivinen potilas on tullut sairaalaan eli onko hän tullut koronan aiheuttamien oireiden takia, vai jonkun muun vaivan takia.
HUSista kerrotaan, että jos halutaan tarkkoja tietoja siitä, kuinka iso osa on rokotettuja ja rokottamattomia, lääkäreiden täytyy etsiä tiedot yhä potilaskertomuksista käsityönä.
Yle pyysi ajantasaisia tietoja potilaiden rokotusstatuksesta, mutta lääkäreillä ei ollut aikaa käydä läpi potilastietoja suhdeluvun antamiseksi.
Rokotettujen osuus kasvaa vuodeosastoilla
HUS:in Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että lääkärit aikovat jatkossa tehdä kerran viikossa kartoituksen ainoastaan tehohoitopotilaiden taustoista, sillä viime viikolla on saatu viitteitä siitä, että tehohoitoon päätyvistä potilasta yhä useampi on saanut täyden rokotussuojan.
Yle sai kuitenkin tuoreet päiväkohtaiset luvut torstaina keuhkosairauksien osastoilta. Ylilääkäri Antti Vento keräsi tiedot Apotin tietokannasta.
– Tällä hetkellä keuhkosairauksien osastolla olevista potilaista 53 prosenttia on rokottamattomia, kuusi prosenttia yhden rokotuksen saaneita, 38 prosenttia kahden rokotuksen saaneita. Kolme prosenttia potilaista on saanut kolme rokotusta, Vento kertoo.
Päiväkohtaisten lukujen perusteella rokotettujen osuus on alkanut hieman kasvaa tehohoidon lisäksi myös vuodeosastoilla. Se ei Vennon mukaan kerro siitä, etteikö rokotus suojaisi vakavalta taudilta.
– Se ei kerro missään tapauksessa siitä, että rokotteet eivät tehoaisi. Rokote suojaa erittäin hyvin taudin vakavalta muodolta, sanoo ylilääkäri Antti Vento.
HUSin lääkärit sanovat, että todennäköisesti sairaalahoitoon tulevien rokottamattomien osuus tulee nousemaan, koska muiden sairauksien takia hoitoon tulevilta löydetään yhä useammin myös koronavirus. Koronaan sairastuu jatkossa myös entistä enemmän rokotettuja, joiden rokotesuoja on heikompi iän tai perussairauden takia.
– Tartuntoja on vaikeampi rajata sellaisilta, joiden immuunipuolustus on heikompi. Se taas johtaa siihen, että voi saada vakavan taudin, jolloin perussairaus vaikeutuu ja voi joutua sen takia teho-osastolle, Vento sanoo.
Vento muistuttaa, että jos rokotteita ei olisi otettu ollenkaan, potilaita olisi sairaalahoidossa paljon enemmän.
– llman rokotteita olisimme pahassa pulassa, hän sanoo.
HUS saanut kyselyjä siitä miksi tietoja ei julkaista
HUSissa ei ole vielä ehditty suunnitella sitä, miten henkilökunnan kirjaamia rokotustietoja saisi järjestelmästä automaattisesti koottua ja julkaistua verkossa.
Sosiaalisessa mediassa ja Yleen tulleissa yhteydenotoissa on ihmetelty, miksi HUS ei enää tiedota koronapotilaiden rokotusstatuksen suhdelukuja avoimesti. Osa on epäillyt, että rokotettujen määrä on kasvanut sairaaloissa niin suureksi, että sitä ei haluta kertoa.
Myös HUSin viestintään on tullut kyselyjä, miksi rokotusstauksesta ei kerrota. Viestintäpäällikkö Niina Kauppinen sanoo, että HUS pyrkii avoimuuteen, mutta jotta Apotista saisi ymmärrettävää ja oikeaa tietoa potilaiden rokotusstatuksesta, se vaatisi resursseja. Työmäärää ei ole ehditty vielä selvittää.
Tietoteknisen työn lisäksi asiantuntijoiden pitäisi tehdä ohjelmistoa varten monenlaisia määritelmiä, kuten onko potilas koronan vuoksi sairaalahoidossa vai jonkun muun syyn takia.
Kauppinen mainitsee esimerkkinä, että koronatestissä voi näkyä positiivinen tulos pitkään, vaikka potilas ei enää sairastaisi koronaa.
– Jos meille tulee vaikka polvivamman takia potilas, jolla on myös nuha ja jos häneltä otetaan koronanäyte ja se näyttää positiivista, niin eihän hänellä välttämättä ole tartunta päällä sillä hetkellä. Hän on voinut sairastaa taudin vaikka kaksi kuukautta sitten, hän sanoo.
HUS lupaa selvittää, voisiko rokotustietoja alkaa julkaista
Jotta koronapotilaiden rokotusstatuksesta voisi kertoa luotettavasti, täytyy siis myös selvittää, onko potilas sairaalassa koronan vai jonkun muun syyn takia ja milloin hän on saanut rokotteen.
Esimerkiksi syksyllä HUSin viestinnän julkaisemaan taulukkoon merkittiin rokottamattomaksi potilas, jonka rokotuksesta oli kulunut alle viikko, koska katsottiin, että rokote ei ole ehtinyt vielä antaa täyttä suojaa.
Kauppinen kertoo, että rokotusstatuksen julkaisemista pohditaan todennäköisesti HUS:in asiantuntijoiden kanssa lähiaikoina.
– On valintakysymys mihin resursseja käytetään, ja meidän pitää olla hirveän tarkkoja siitä, mitä tietoa me julkaisemme, hän sanoo.
HUS tekee otantoja potilaiden rokotusstatuksesta ja lupaa tiedottaa, jos rokotettujen ja rokottamattomien suhdeluku muuttuu radikaalisti.
Lisätty lause perjantaina kello 16.00: Rokotustietolomakkeeseen on mahdollista merkitä viimeisimmän rokotteen ajankohta, mutta aina henkilökunta ei ole sitä merkinnyt.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22.1.2022 kello 23.00 saakka.