Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Uuden lastensairaalan tehohoidossa ollut kahdeksan kuukauden ikäinen sydänpotilas Jaakko jätettiin hetkeksi yöllä ilman omaa tehohoitajaa, kun hoitaja kävi syömässä. Sillä aikaa vauva repi irti nenämahaletkut ja hengitystuen.
Nenämahaletku saatiin onneksi takaisin, kertoo Jaakon äiti Marita Katajamäki-Luoma.
– Jaakon veri on juoksevaa ja laihaa. Kun nenävatsaletku laitetaan takaisin, siinä voi tulla runsaasti verenvuotoa.
Jaakolla oli verenohennuslääkitys, koska hän oli elämää ylläpitävässä keuhkosydänlaitteessa eli niin sanotussa ECMO-laitteessa. Siinä verenvuotoriski on suuri.
Katajamäki-Luoma ei kritisoi hoitajia, vaan sitä, että hoitajia on liian vähän.
– Kunpa Jaakolla olisi ollut toinen hoitaja niin tämän olisi pystynyt estämään.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan Jaakon äidin kuvaamia tilanteita tapahtuu.
– Sellaista tapahtuu, että lapsi repii nenämahaletkun ja saa hengitystuen pois. Se on yleistä lastensairaalassa, koska lapsen käden heilahdus on aika nopea liike. Mutta tehohoidossa hoitaja ei ikinä poistu huoneesta lapsen luota. Lapsi ei jää yksin, sanoo lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen.
Hoitajapula siirtää leikkauksia, HUS kiistää ongelmat
Uudessa lastensairaalassa on koettu viime aikoina useita vaaratilanteita. Niiden taustalla on puute henkilökunnasta. Sen syynä ei ole koronaepidemia, vaan ongelma on pidempiaikainen.
Lastensairaalan on jättänyt lyhyen ajan sisällä 17 tehohoitajaa. Tämä on pidentänyt myös sydänleikkausjonoja.
Sydänleikkausta odottaa jonossa tällä hetkellä 99 lapsipotilasta.
Vaikeasti sairaiden lasten vanhemmat kertovat MOT-toimitukselle olevansa huolestuneita tehohoidon potilasturvallisuudesta. Hoitajat taas kertovat uupumuksesta, stressistä ja paineista.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mielestä tilanne lastensairaalassa ei ole huolestuttava. HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi myöntää lähinnä johtamiseen liittyviä ongelmia, joilla ei hänen mukaansa ole vaikutusta potilasturvallisuuteen.
– Potilasturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, Markku Mäkijärvi sanoo.
”Päivittäin saa pelätä ja jännittää”
Jaakko odotti kolme kuukautta uutta sydäntä Uuden lastensairaalan teholla. Jaakon vanhemmat kertoivat miettineensä onko teho-osasto turvallinen paikka heidän lapselleen.
– Päivittäin saa pelätä ja jännittää, että onko hoitajaa, Marita Katajamäki-Luoma sanoo.
ECMO-hoidossa on kyse rankasta hoitomuodosta. Tästä syystä ECMO-laitteessa olevalla lapsipotilaalla pitää aina olla kaksi hoitajaa: yksi vastaa laitteen käytöstä ja toinen hoitaa lasta.
Laitteen letkuista pitää poistaa hyytymiä ja varmistaa, ettei siihen pääse ilmaa.
Työvoiman puutteen takia Uudessa lastensairaalassa on kuitenkin ollut useita työvuoroja, joissa ECMO-potilasta on hoitanut vaan yksi hoitaja.
– Kuulostaa aika hirveältä, sanoo Tiina Vartiainen.
Vartiainen on terveysalan ammattijärjestö Tehyn työelämäasiantuntija ja entinen lastenosaston tehohoitaja.
– ECMO:n pyörittäminen on erikoisosaamista, niin tarkkaa ja vaativaa työtä, että koneelle pitäisi olla yksi hoitaja ja potilaalle toinen.
HUS: ”Voi olla väärinkäsitys”
HUSin Jukka Salmisen mukaan ECMO-potilailla on aina kaksi hoitajaa.
– Huoli on varmaan perheellä ollut selvä, mutta kyse voi olla väärinkäsityksestä, Salminen sanoo.
Miten vanhemmat voivat ymmärtää tämän väärin?
– Kyse on varmaan ollut hetkellisestä poissaolosta, vaihtohetkestä, hoitaja on käynyt syömässä tai muuta vastaavaa, Salminen sanoo.
MOT:n haastattelemat tehohoitajat vahvistavat Jaakon vanhempien muistiinpanojen tiedot henkilöstövajeesta. Myös MOT-toimituksen hallussa oleva HUSin sisäinen asiakirja on ristiriidassa Jukka Salmisen väitteen kanssa.
27. lokakuuta 2021 Lastensairaalan teho-osaston työntekijöiden ja johdon välillä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin ECMO-hoidon tilannetta. Kokouksessa oli paikalla kymmeniä osaston työntekijöitä eli sairaanhoitajia ja lääkäreitä.
Pöytäkirjan perusteella hoitajat olivat huolissaan potilasturvallisuudesta. Hoitajat kertoivat kokouksessa joutuneensa hoitamaan kahta ECMO-laitetta yhtä aikaa.
Vauva jouduttiin elvyttämään
Vuonna 2021 viidesosa koko teho-osaston hoitohenkilökunnasta lähti Uudesta lastensairaalasta. Moni heistä oli erittäin kokeneita.
Teho-osastolla pitäisi olla HUSin tavoitteiden mukaan 30 ECMO-hoitajaa mutta tällä hetkellä heitä on 17.
Joukkopako johtuu muun muassa vaativista työoloista, huonosta johtamisesta ja matalasta palkasta. Tehohoitajan bruttopalkka ilman lisiä on noin 2500 euroa kuukaudessa.
Tuntuu pahalta vanhempien ja lasten puolesta, etteivät he saa parasta mahdollista hoitoa.
MOT-toimitus haastatteli tätä selvitystä varten useita entisiä ja nykyisiä lastensairaalan tehohoitajia. Johdon kostotoimien pelon vuoksi he eivät antaneet haastatteluja omilla nimillään.
Lisäksi MOT-toimitus oli yhteydessä viiteentoista sydänlapsen perheeseen.
Hoitajat kertovat miten töihin meno ahdistaa, kädet tärisevät ja he näkevät painajaisia työvuoron jälkeen. Välillä tehohoitajat eivät ehdi työvuoronsa aikana vessaan tai syömään.
– Tuntuu pahalta vanhempien ja lasten puolesta, etteivät he saa parasta mahdollista hoitoa, yksi tehohoitaja kertoi itkien.
Eräässä tapauksessa hoitajavaje johti vauvan elvytystilanteeseen. Tuolloin ECMO-potilaalla oli vain yksi hoitaja. Kun toisen potilaan hoitaja tuli auttamaan vauvan hoidossa, hänen omalle potilaalle tuli hätätilanne, jota hoitajat eivät kuulleet. Vauvaa jouduttiin elvyttämään.
HUSin johdon mukaan syyt tehohoitajapulaan on paljon resursseja vievien lasten ECMO-hoitojen lisääntyminen sekä kansallinen hoitajapula.
ECMO-hoidot ovat myös pidentyneet lääketieteen kehityksen takia. Nykyään hoidetaan erittäin vaikeita sydänsairauksia, joita ei olisi hoidettu muutama vuosi sitten.
Myös Jaakko oli poikkeuksellisen pitkään ECMO-hoidossa odottamassa mahdollista sydänsiirtoa. Joulukuussa 2021 hän sai aivoverenvuodon ja menehtyi.
Syynä ei ollut lastensairaalan tehohoitajapula.
Runsaasti sydänleikkauksia siirretty
Suomen kaikki lasten ja nuorten sydänleikkaukset tehdään Uudessa lastensairaalassa, eli keskimäärin noin 300 leikkausta vuodessa. Viime vuonna leikkauksia tehtiin kuitenkin selkeästi vähemmän eli 245 leikkausta.
Sydänleikkauksia siirrettiin poikkeuksellisen paljon tehohoitajapulan takia. Lastensairaalan neljästätoista tehopaikasta viisi on samasta syystä pois käytöstä.
Sydänleikkausta odottaa jonossa tällä hetkellä 99 lapsipotilasta.
Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen on huolissaan pitkään leikkausjonoissa olevista sydänlapsista.
– Potilaat tulevat paljon huonompi kuntoisina teho-osastolle. Voi olla, että se hoito sitten pitkittyy siitä.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 25.1. klo 23 saakka.