Neljännes kotihoidon yksiköistä tekee töitä viikoittain liian vähällä henkilöstöllä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo tiedotteessaan.
Pahimmista henkilöstön saatavuusongelmista kärsivät yksiköt tekevät töitä vajaalla henkilöstöllä joka päivä tai lähes joka päivä, selviää THL:n marraskuussa tekemästä seurannasta. Vaikeimmista henkilöstön saatavuusongelmista kärsii kuusi prosenttia yksiköistä.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa neljä prosenttia yksiköistä on toiminut oman ilmoituksensa mukaan riittämättömällä henkilöstöllä viikoittain, koska koulutettua henkilöstöä ei ole ollut saatavissa.
Ympärivuorokautisessa hoidossa 95 prosenttia toimintayksiköistä täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen henkilöstömitoituksen eli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. THL:n mukaan mitoitus on parantunut, sillä edellisellä seurantakerralla toukokuussa 2021 vastaava luku oli 90 prosenttia.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia ilmoitti, että ylitöitä tehdään viikoittain tai useammin. Kärjistynein työvoimapula on niissä yksiköissä, joissa ylitöitä tehdään päivittäin. Tässä tilanteessa on joka kymmenes kotihoidon yksikkö.
– Tulokset osoittavat, että kotihoitoon tarvitaan pysyvästi lisää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Työntekijöille jatkuvat ylityöt aiheuttavat kuormitusta ja jaksamisongelmia. Lisäksi riittämättömällä henkilöstöllä toimiminen voi johtaa myös virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen. Suurien julkisten kotihoidon tuottajien tulisikin varmistaa, että kotihoidon resurssointi ei laske liian alas, kun henkilöstömitoitusta nostetaan ympärivuorokautisessa hoidossa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.
Työvoimapula vaivaa vanhuspalveluja
THL:n mukaan vanhuspalveluihin on rekrytoitu viimeisen puolen vuoden aikana yli 7 000 vakituista työntekijää, mutta silti työvoimasta on pulaa.
Suuri määrä rekrytointeja on epäonnistunut, koska vaadittavan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita hakijoita ei ole ollut. Yli 2 400 vakituisen työntekijän rekrytoinnin ilmoitettiin epäonnistuneen tästä syystä.
Hoitajapula on ollut paljon esillä aluevaalien alla. Torstaina Ylen puheenjohtajatentissä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo moitti hallituksen hoitajamitoitusta.
– Hoitajat eivät riitä. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan ja kotihoitoon ei riitä työntekijöitä.
Orpo perustaisi kansallisen kriisiryhmän ratkaisemaan hoiva-alan työntekijäpulaa.
Yle kertoi Päijät-Hämeen hoitajapulasta viime viikolla. Jo kolme yksityistä hoivapalveluyritystä on irtisanonut asiakassopimuksiaan Päijät-Hämeessä tammikuun aikana alati vaikeutuvan hoitajapulan vuoksi. Päijät-Sotelle tuottaa palveluita parikymmentä yksityistä hoivapalveluyritystä. Hoivaa tarvitsevia kotihoitoasiakkaita on noin tuhat. Noin 40 prosenttia on yksityisten yritysten hoidettavana.
– Tilanne on hankala. Erittäin hankala, tulosaluejohtaja Corinne Soini Päijät-Sotesta kertoi tuolloin.
Jo viime kesä oli Soinin mukaan jo vaikea ja nyt vuoden alussa tilanne on pahentunut jälleen. Tilanteeseen ei ainakaan helpotusta ole luvassa, kun helmikuun alusta astuu voimaan laki hoitajien "pakkorokotuksista".
Lain astuttua voimaan rokottamaton hoitaja voisi vain erityisestä syystä työskennellä haavoittuvien ryhmien kanssa. Kunnissa pelätään, että edessä on kaaos, jos lain tulkinta jää toimijoille.
Lisäksi tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden paineita ja työn kuormittavuutta. Moni hoitaja miettii työpaikan vaihtoa.
Lue lisää: