Suomi kannattaa ydinvoiman lisäämistä EU:n ilmastoluokitteluun, mutta ei ota kantaa maakaasun kestävyyteen.
Komissio julkaisi luonnoksen sijoittajille tarkoitetusta ydinvoiman ja kaasun ilmastoluokittelusta eli taksonomiasta uudenvuoden aattona.
Maakaasu ja ydinvoima erotettiin omaksi kokonaisuudekseen eri aloja koskevasta ilmastoluokittelusta, joka hyväksyttiin esimerkiksi metsätalouteen viime vuoden lopulla.
Komissio esittää luonnoksessaan, että sekä ydinvoima että kaasu saisivat “ekomerkin” siirtymäajaksi, noin 20–30 vuodeksi.
Tänään perjantaina oli jäsenmaiden ja asiantuntijoilta pyydettyjen kannanottojen takaraja. Komissio muokkaa luonnosta niiden perusteella, ja maat äänestävät lopullisesta versiosta myöhemmin keväällä.
Suomi puuttuu Ylen näkemässä kannassa erityisesti siihen, että ydinvoima saisi ilmastoluokittelun vain määräajaksi.
Komission luonnoksessa investoinnit vanhoihin ydinlaitoksiin olisivat vihreän rahoituksen piirissä vuoteen 2040 asti. Uusiin ydinvoimaloihin taas voisi tehdä kestäviksi luokiteltuja investointeja vuoteen 2045. Sen jälkeen ydinvoima poistettaisiin luokittelusta kokonaan.
Suomen voimaloiden rahoitus voi kallistua
Suomen mielestä ydinvoimalle asetetut aikarajat ovat liian lyhyet.
– Tämä vaikeuttaa pitkän aikavälin rahoituksen saamista. Aikaraja olisi siksi poistettava tai ainakin siirrettävä pidemmälle eteenpäin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanovat lausunnossa.
Suomi siirtäisi takarajan yli vuoden 2050, jopa vuoteen 2060.
Suomi tuo esiin, että Olkiluodon reaktoreiden lisenssit menevät vanhaksi vuonna 2038. Niiden uusiminen ei tarkoittaisi “elinikäistä jatkoa” toisin kuin komissio on Suomen mukaan tulkinnut.
– Tarvitaan vakaat rahoitusolot, että yksiköt voisivat toimia ja Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa ja voisi taata päästöttömän sähköntuotannon.
Suomi huomauttaa lausunnossa, että uudet voimalahankkeet voivat vuonna 2040 olla pienydinvoimaloita, jotka toimisivat paikallisesti lämmöntuotannossa ja korvaisivat fossiilista polttoainetta käyttäviä laitoksia.
Erityisesti maakaasu kerännyt arvostelua, Suomi ei uskalla sanoa mitään?
Suomi ottaa virallisessa vastauksessaan komissiolle kantaa vain ydinvoimaa koskeviin kohtiin komission luonnoksessa. Maakasua ei mainita Suomen laatimassa kirjelmässä lainkaan.
Suomelle tärkeintä on saada ilmastomerkki ydinvoimalle. Esimerkiksi Mika Lintilä arvosteli maakaasun lisäämistä taksonomiaan alkuvuodesta.
– Fossiilisen maakaasun perusteleminen tieteellisesti on varmasti aika haasteellista, ministeri sanoi MTV:n uutisille.
Suomi ei kuitenkaan uskalla vastustaa kaasua, koska se voisi suututtaa kaasumaita ja saada nämä vetämään tukensa ydinvoimalta.
Maakaasusta ja ydinvoimasta odottaneekin iso riita jäsenmaiden välillä, sillä vastustajia molemmille energiamuodoille löytyy.
Espanja, Itävalta, Luxemburg ja Tanska kirjoittivat komissiolle olevansa “vakavasti huolissaan” ydinvoiman ja kaasun ottamisesta kestävien energiamuotojen listalle. Esitys on niiden mukaan “askel taaksepäin”.
Hollannin parlamentti taas yksiselitteisesti vaatii poistamaan kaasun ekolistalta. Suurin EU-maa Saksa vastustaa lähtökohtaisesti ydinvoimaa.
Tutkijat ja sijoittajat kriittisinä
Myös tutkijat arvostelevat komission luonnosta kovin sanoin.
Komissio pyysi esityksestään lausuntoa niin kutsutulta Kestävän rahoituksen ryhmältä perjantaihin mennessä. Ilmastotieteilijöistä koostuvan asiantuntijaryhmän mukaan kaasun ja ydinvoiman nostaminen esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman rinnalle hidastaa EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista.
Ydinvoiman osalta tieteilijät pitävät suurimpana ongelmana käytetyn polttoaineen ympäristövaikutuksia. Ryhmän kannasta kertoi ensimmäisenä uutistoimisto Bloomberg.
Suuret sijoittajat taas kehottavat komissiota poistamaan kaasun listalta. Niiden mielestä maakaasulle myönnettävä ekomerkki vie pohjaa EU:n tavoitteilta luoda maailman ensimmäinen, uskottava sijoitusten ilmastoluokittelu.
Komission esityksessä on virheellisesti sekoitettu kestävä rahoitus ja kestävä energia, sanoo Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija Simone Tagliapietra Twitterissä.
Kaasulla ja ydinvoimalla on hänen mielestään kyllä rooli siirtymässä kokonaan uusiutuvaan energiaan, mutta "vihreitä" ne eivät ole – ja silti niitä voidaan rahoittaa siirtymää edistävinä energiamuotoina.
Parlamentin toiseksi suurin ryhmä vastustaa
Seuraavaksi komissio perehtyy jäsenmaiden kantoihin. Neljän kuukauden sisällä se esittelee lopullisen suunnitelman tarvittavista lakimuutoksista. Sen jäsenmaat voivat enää joko hyväksyä tai hylätä.
Jotta esitys tuolloin kaatuisi, tarvittaisiin jäsenmaiden “käänteinen määräenemmistö”. Se tarkoittaa, että selvän enemmistön eli vähintään 20 jäsenmaan pitäisi vastustaa sitä. Näin tuskin tapahtuu.
Sen sijaan on mahdollista, että EU:n parlamentti kaataa paketin, jos se ei hyväksy uraania ja kaasua "vihreiksi" energialähteiksi.
Mepit ovat olleet hyvin kriittisiä etenkin kaasua kohtaan. Parlamentissa paketin kaatamiseen riittäisi yksinkertainen enemmistö eli yli puolet mepeistä.
Parlamentin toiseksi suurin ryhmä S&D ilmoittautui perjantaina kaasun ja ydinvoiman ekomerkin vastustajaksi.
Suomi: näpit irti biomassasta
Suomi kirjoitti komissiolle ja puheenjohtajamaa Ranskalle yhdeksän maan kanssa perjantaina kirjeen, jossa vastustetaan komission toista hanketta eli kestävyyskriteereitä bioenergialle.
Komissio haluaa kirjata lakiin, miten biomassaa voidaan käyttää: polttaa saisi vain puuta, jolle ei ole muuta käyttöä.
Tämän kirjeen ovat allekirjoittaneet Suomen lisäksi, Ruotsi ja kahdeksan Itä-Euroopan maata eli Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Bulgaria, Tsekki ja Slovenia.
Maiden mielestä komission esityksessä on “kiistanalaisia vaatimuksia” metsien käytöstä, eikä esitys ota kansallisia erityispiirteitä tarpeeksi huomioon.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.
Lue lisää: