Kiinan Xinjiangiin juurruttaman mittavan valvontakoneiston teknologia ei toimisi ilman länsimaisia ja amerikkalaisia yrityksiä.
Kiina on riippuvainen länsimaisten teknologiayritysten tuottamista siruista, kertoo uiguurien oloja tutkinut yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja Geoffrey Cain.
Cain on kirjoittanut kirjan Xinjiangin maakunnan valvontajärjestelmästä. Se julkaistiin vastikään suomeksi. Hän kertoo dokumentoineensa monia yrityksiä, jotka ovat osallistuneet valvontavaltion perustamiseen Xinjiangissa joko suoraan tai välillisesti.
Maailmassa on vain kourallinen yrityksiä, jotka kykenevät tuottamaan suurien tekoälyjärjestelmien pyörittämiseen vaadittavia puolijohteita, joita Kiina käyttää huippuluokan tekoälysovelluksissaan ja -ohjelmistoissaan.
– Esimerkiksi Intelin valmistamat puolijohteet ovat päätyneet moniin tärkeimpiin tietokonejärjestelmiin, jotka toimivat Xinjiangin tekoälyn voimanlähteenä, Cain kertoo Ylen videohaastattelussa.
Yhdysvallat kielsi joulukuussa liki kaiken tuonnin Xinjiangin uiguurialueelta. Tuontikiellon syynä ovat huolet pakkotyön käytöstä alueella.
Cain oli mukana lainsäädäntötyössä neuvonantajana.
Hän huomasi prosessin aikana, kuinka tärkeää yrityksille oli, ettei niiden Xinjiangista saamia voittoja suitsita.
– [Yritykset] tiesivät, mitä ne tekivät Xinjiangissa, mutta ne päättivät jättää sen huomiotta voittojensa vuoksi, hän sanoo.
Valvontajärjestelmä tallentaa jopa irvistykset
Kiinan Xinjiangissa satoja tuhansia tai jopa miljoona uiguuria ja muuta pääosin muslimivähemmistöihin kuuluvaa on suljettu leireille. Kiina on luonnehtinut leirejä ammatillisiksi keskuksiksi, joiden tarkoituksena on vähentää ääri-islamin vetovoimaa.
Ihmisoikeusryhmät ja ulkomaiset hallitukset ovat löytäneet todisteita pakkotyöstä, kidutuksesta ja pakkosterilisaatiosta, kertoo uutistoimisto AFP.
Muun muassa Yhdysvallat on kuvannut tilannetta kansanmurhaksi.
Uiguureja painostetaan leirillä luopumaan uskonnostaan ja hylkäämään kulttuurinsa.
Cain haastatteli kirjaansa varten 168 uiguuripakolaista, teknologia-alan työntekijää, valtion virkamiestä, tutkijaa, yliopiston opettajaa ja aktivistia sekä yhtä entistä Kiinan palveluksessa ollutta vakoojaa vuosina 2017–2020.
Xinjiangissa liki jokaisen uiguurin on täytynyt antaa dna-näyte. Monet Cainin haastattelemat joutuivat “terveystarkastukseen” tahtomattaan.
Tarkastuksessa heistä tallennettiin Kiinan hallinnon datapilveen jopa ääninäyte.
Heidän täytyi lukea lausunto kameralle ja tehdä erilaisia kasvonilmeitä: hymyileviä ja surullisia.
– Tämän tarkoituksena on saada täydellinen kuva kasvoistasi kaikista kulmista, Cain sanoo.
Uiguurien halutaan puhdistavan mielensä “terroristiviruksesta”
Valvontakamerat ja henkilökorttien lukulaitteet sekä naapurit ja työkaverit pitävät silmällä ihmisten liikkeitä ja tekemisiä.
Poliisin tarkastuspisteitä on Cainin mukaan kaupunkien “jokaisessa kadunkulmassa”.
Äkkiä alkaa nähdä vaaroja kaikkialla, kuvailee Xinjiangista Turkkiin paennut nuori uiguurinainen kirjassa. Hän esiintyy salanimellä Maysem.
– Ei voi tietää, kuka tarkkailee, kuka kuuntelee, keneen voi luottaa. On aivan mahdollista, että ystävät ja perhekin ovat mukana ajojahdissa, Maysem sanoo.
Vuonna 2018 Kiina lähetti peräti 1,1 miljoonaa "paikallishallinnon työntekijää" urkkimaan uiguureja ja opettamaan heille “isänmaallisuutta”. He tunkeutuivat uiguurien olohuoneisiin, ruokailutiloihin, rukouspaikkoihin, häihin ja hautajaisiin, kertoi uutistoimisto AP (siirryt toiseen palveluun).
– Heräät aamulla Kiinan hallituksen lähettämän miehen vierestä. Hänet on lähetetty ohjeistamaan ja opettamaan teille patrioottina olemisen hyviä puolia. Ja tämä mies itse asiassa, kirjaimellisesti, nukkuu sängyssäsi, Cain kuvaa arkea.
Keskustelu kommunistisen puolueen hyveistä ja uskollisuudesta valtiolle jatkuu aamupalalla, kertoo Cain. Töissä uiguurin on vannottava uskollisuuttaan valtiolle ja luvattava puhdistaa mielensä “terroristiviruksesta”.
Ihmisistä tulee puolueen robotteja
Kaupassa kamerat seuraavat tarkkaan ostoksia.
– Jos ostat vaikka tutteja tai vaippoja, se lisää luotettavuuttasi hallituksen silmissä. Jos ostat savukkeita tai alkoholia, sosiaalinen luottoluokituksesi laskee, Cain kuvailee.
Jos luokitustaso on liian matala, järjestelmä hälyttää poliisin paikalle. Välillä siitä seuraa välittömiä ja mielivaltaisia toimia. Poliisi voi Cainin mukaan esimerkiksi lähettää epäluotettavaksi leimatun henkilön ilman rikossyytettä "keskitysleirille", jossa voi olla edessä 3–7 vuotta aivopesua ja kidutusta.
Ihmiset pysyvät varpaillaan, sillä älyjärjestelmä pystyy analysoimaan miljoonia datapisteitä ja tekemään omat päätelmänsä siitä, miksi joku käyttäytyy poikkeavasti – esimerkiksi jos henkilö tulee töistä kotiin pari tuntia aiemmin kuin normaalisti.
Ihminen tukahduttaa tässä tilanteensa kriittisen ajattelunsa ja peittää tunteensa, Cain kuvailee. Hänestä tulee "puolueen robotti".
– Yhteiskunnassa, jota koneet johtavat, ihminen voi selviytyä vain kun hänestä itsestään tulee kone. Se on pelottava todellisuus, jossa uiguurit nyt elävät, Cain sanoo.
Cain kritisoi olympialaisten myöntämistä Kiinalle
Kiina on perustellut toimiaan Xinjiangissa terrorismin vastaisella taistelulla.
Xinjiangissa on runsaasti luonnonvaroja, kuten öljyä, kaasua ja mineraaleja. Kiinan presidentti Xi Jinping on useasti sanonut, että Kiinan luoteisnurkassa sijaitsevan maakunnan “vakaus” on ratkaisevan tärkeää silkkitiehankkeen, kunnianhimoisen infrastruktuuristrategian kannalta. (siirryt toiseen palveluun)
Cain uskoo, että uiguurien vaino johtuu osittain uskonnosta, mutta hänen mukaansa suurempi syy on se, että Kiina on yhä enemmän “rotuun” perustuva kansallismielinen valtio.
Hän sanoo, että kansakunnan sisällä enemmistöryhmä han-kiinalaiset ovat ylivertainen rotu. Uiguurien islam-usko pahentaa heidän asemaansa.
– Kiinan hallituksen on helpompi perustella väite, että he ovat mukana terrorismissa, vaikka itse asiassa hyvin pieni määrä uiguureja on ollut mukana terrorismissa, Cain sanoo.
Cainin mukaan on hirvittävää, että pian alkavat talviolympialaiset on myönnetty Kiinalle.
– On hyvä, että monet hallitukset ympäri maailmaa boikotoivat diplomaattiensa osallistumista, hän sanoo.
Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Britannia ovat jo ilmoittaneet kisojen diplomaattisesta boikotista. Suomesta kisoihin on lähdössä urheiluasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Cainin mukaan Pekingin kisoihin osallistuva valtio lähettää viestin, että se hyväksyy Kiinan sortotoimet Xinjiangissa. Hän vertaa tilannetta natsi-Saksan järjestämiin Berliinin olympialaisiin vuonna 1936, jolloin juutalaisten vaino oli jo alkanut.
– Tuolloin hallitukset ympäri maailmaa tukivat yhtä kansanmurhaa.
Geoffrey Cainin kirja "Totaalinen poliisivaltio – Tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin" ilmestyi Suomessa 20. tammikuuta 2022.
Lue myös:
Yhdysvallat kieltää lähes kaiken tuonnin Kiinan uiguurialueelta – senaatti yksimielinen asiasta
Asiantuntijoista koostuva tuomioistuin päätti: Kiina on syyllistynyt uiguurien kansanmurhaan