Aluevaalien äänestysprosentti on 47,5. Varsinaisena vaalipäivänä äänestysprosentti oli 21.
Luvut ovat matalia, jos niitä vertaa edellisiin vaaleihin. Viime kesänä pidettyihin kuntavaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus on 7,6 prosenttiyksikköä pienempi. Kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1. Toisaalta on muistettava, että nämä olivat laatuaan ensimmäiset aluevaalit, joten aivan suoraa vertailukohtaa ei ole.
– Synkkää on demokratian kannalta, että valtaosa jättää äänestämättä, kommentoi tulosta tuoreeltaan Ylen vaalilähetyksessä vaaliasiantuntija Sami Borg Tampereen yliopistosta.
– Eihän tämä yllätys ollut. Yleisin veikkaus ennen vaaleja oli, että tullaan europarlamenttivaalien ja kuntavaalien väliin. Eurovaaleissahan meillä on äänestysprosentti ollut 40–42 prosenttia, Borg sanoi.
Borg pani myös merkille, että Suomessa on nyt vain kolme hyvinvointialuetta, joissa äänestysprosentti ylitti 50:n. Aktiivisinta väkeä oli Pohjanmaan hyvinvointialueella, missä äänestysprosentti oli 53,9.
Puoluejohtajat huolissaan
Puoluejohtajien lyhyt kommenttikierros paljasti hallituspuolueiden ja opposition eri näkemykset vaalin tuloksesta demokratian kannalta.
– Kyllä se oli karmean alhainen (äänestysprosentti). Enemmistö on sitä mieltä, että ei ollut syytä äänestää. Olisin tästä erittäin huolestunut, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Perussuomalaiset vastustivat sote-uudistusta ja aluevaaleja.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi olevansa erittäin surullinen laiskasta äänestysaktiivisuudesta. Hänen mukaansa tulos antaa huonon demokraattisen pohjan hyvinvointialueiden työlle.
– Malliin ei luoteta, Orpo sanoi.
Pääministeripuolueen SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin sanoi olevansa tuloksesta erittäin huolissaan ja pettynyt, mutta Orpon kritiikkiä hän ei niellyt.
– Vaalit on käyty, kansanvalta on puhunut ja valtuutetuilla on nyt se tuki, jonka he ovat saaneet, Marin vastasi.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi puolestaan kansanvallan nyt vahvistuvan kaikesta huolimatta, sillä aiemmin äänestäjät eivät ole päässet tällä tavalla vaikuttamaan terveysalan asioihin.
Äänestysprosentti on tärkeä kansanvallan mittari
Äänestysprosenttia on pidetty mittatikkuna kansanvallan toteutumisessa ja eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä. Asiantuntijat ovat ennakkokommenteissaan pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä.
– Se 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys eli kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys tämän valittavan elimen kansainvaltaiseen legimiteettiin liittyen, sanoi johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta lauantaina Ykkösaamussa.
Ennakkoäänistä tätä yritettiin jo povata. Ennakkoon äänesti 1 041 712 äänioikeutettua ja ennakkoäänestysprosentti oli 26,5.
– Ja jos nyt päästäisiin tuohon sanotaan suhteeseen fifty-fifty, niin silloin meillä on tosiaan edelleen mahdollisuus ylittää 50 prosenttia äänestysprosentissa näissä aluevaaleissa, arvioi Borg ennakkoäänten tultua julki.
Yli puolet äänioikeutetuista jätti kuitenkin äänestämättä. Borgin sanojen mukaan se on synkkä tulos demokratian toteutumisen kannalta.
Pienet alueet aktiivisia
Aluevaaleissa koolla on merkitystä, mutta käänteisesti – pienissä kunnissa äänestäjät ovat olleet aktiivisempia kuin suurilla alueilla. Tämän näki ennakkoäänten jakautumisessa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin ennakkoäänestämisestä keräämässä katsauksessa paljastuu, että pienten alueiden aktiivisuus oli selvästi isoja alueita korkeammalla tasolla.
Pekola-Sjöblomin Twitterissä julkaisemissa tilastoissa alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoäänestyksen keskimääräinen äänestysprosentti oli 30,7 (kuntavaaleissa 2021 se oli 37,6 ja lopullinen äänestyprosentti oli 61,8). Sen sijaan yli 100 000 asukkaan kunnissa ennakkoäänestysprosentti oli vain 25,4 (kuntavaaleissa 2021 se oli 33,2 ja lopullinen äänestysprosentti oli 53,7).
Ahkerin ennakkoäänestyskunta oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella sijaitseva, reilun 700 asukkaan Lestijärvi, jossa ennakkoon äänesti jopa 45,2 prosenttia äänioikeutetuista. Lopullisessa laskennassa äänestysprosentti ylitti siellä 50 prosentin rajan ja oli 58,9.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.1. kello 23:een saakka.
Lue myös: