Unelmien täyttymys. Lottovoitto. Näin lähihoitaja Minna Kuisma, 54, kuvailee työskentelyä Naistenklinikan lapsivuodeosastolla Helsingissä.
Koronatilanteen vuoksi emme pääse sisälle seuraamaan Kuisman työpäivää, vaan tapaamme Naistenklinikan ikonisen sisäänkäyntirampin tuntumassa.
Talo on Kuismalle tuttu, sillä hän työskenteli siellä ensimmäisen kerran vastavalmistuneena perushoitajana 1990-luvun alussa.
Tuolloin osastolla oli vielä erilliset lastenhuoneet vastasyntyneille. Ne olivat lastenhoitajina työskennelleiden perushoitajien valtakuntaa.
– Muutaman tunnin välein veimme vauvan valmiiksi puettuna, pestynä ja laitettuna äitinsä luo syömään, ja toimme hänet taas takaisin lastenhuoneeseen.
Minna Kuisman mielestä mennyttä aikaa kuvaa erityisen hyvin yksi sana: hierarkkisuus.
– Tavallaan meidän ammatillisuutemme nostettiin vanhemmuuden ylitse, hän muistelee.
Sittemmin kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana Kuisma on ehtinyt muun muassa työskennellä perushoitajana erikoissairaanhoidossa niin Suomessa kuin ulkomailla – sekä kouluttautua lapsiin ja nuoriin erikoistuneeksi lähihoitajaksi.
Koko ajan mielessä on ollut toive paluusta Naistenklinikalle vastasyntyneiden pariin.
Kun Kuisma haki töitä naistentautien osastolta viime syksynä, kutsu haastatteluun tulikin yllättäen vastasyntyneiden lapsivuodeosastolta.
Takana kymmenien kätilöiden joukkopako
Vuosi 2021 oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin synnytyssairaaloissa supervuosi.
Korona-ajan vauvabuumi kiihtyi entisestään, ja vauvoja syntyi lähes kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kiire tuntui osastoilla. Sijaisia puuttui, kesälomia järjesteltiin uusiksi ja kätilöiden työn kuormittavuus kasvoi samaa tahtia synnytysten kanssa.
Yle uutisoi viime keväänä, että kymmenet kätilöt ovat irtisanoutuneet alueen synnytyssairaaloista viime vuosina.
Tilanteen korjaamiseksi HUS perusti yhdeksän vakituista kätilövakanssia, joista pystyttiin muodostamaan sijaisryhmä paikkaamaan pahinta vajetta.
Sitten sattuma puuttui peliin, sanoo naistentautien ja synnytysten johtava ylihoitaja Kirsi Heino.
Heino oli hakenut lähihoitajia naistentautien vuodeosastolle.
– Joukossa oli todella hyviä hakemuksia. Heräsi ajatus, että jos ottaisimmekin lähihoitajia myös synnyttäneiden vuodeosastolle, koska kätilöistä oli pulaa.
Viime syksynä HUS palkkasi määräaikaisesti neljä lähihoitajaa Naistenklinikalle ja yhden Espoon sairaalaan.
– Lähihoitajat keskittyvät terveisiin synnyttäjiin, jolloin kätilöitä vapautuu niiden synnyttäjien hoitamiseen, joilla on ollut ongelmia synnytyksen kulussa.
Heinon mukaan lastenhoitajat alkoivat kadota osastoilta 1990-luvun lopussa, kun tutkintoon ei enää koulutettu.
Samalla lastenhuoneista luovuttiin ja vastasyntyneiden hoidosta tuli perhekeskeisempää. Vastuu kokonaisvaltaisesta hoidosta siirtyi kätilöille.
Nyt lähihoitajat ovat siis tehneet paluun lapsivuodeosastolle.
– Olen sanonut, että pyörä täytyy keksiä aina välillä uudestaan, Heino toteaa.
Liitto arvelee lähihoitajien lisäävän kätilöiden työmäärää
Suomen Kätilöliitossa lähihoitajien palkkaukseen suhtaudutaan kuitenkin varauksellisesti.
Liiton puheenjohtaja Päivi Oinonen arvelee, että lähihoitajien palkkaaminen osastolle voi jopa lisätä kätilöiden työmäärää ja vastuuta.
– Siinä joutuu miettimään, kenelle töitä jaetaan osaamisen perusteella ja mitä töitä he siellä pystyvät tekemään niin, että perheelle on paras mahdollinen hoito tarjolla.
Lapsivuodeosastolla kätilöt ovat muun muassa antaneet imetysohjausta tuoreille äideille. Oinonen painottaa, että kaikilla osastoilla työskentelevillä ammattilaisilla tulisi olla riittävä osaaminen siihen.
Oinonen ei pidä lähihoitajien palkkaamista kestävänä ratkaisuna, vaikka toteaakin arvostavansa saatua apua tiukkaan kätilötilanteeseen.
– Hoidon jatkuvuus on turvattava. Entä jos lähihoitajalla ei ole riittävää osaamista? Jääkö jotain huomaamatta vai hoitaako yhtä perhettä useampi henkilö?
Kätilöliiton Oinosen mukaan työt lapsivuodeosastolla on helpompi jakaa, kun kaikilla on sama ammatin edellyttämä osaamisperusta.
Lähihoitaja Minna Kuisman mukaan apu on otettu osastolla vastaan hyvin.
– En ole missään vaiheessa kokenut, että tätä toimintamallia olisi kyseenalaistettu.
Kuisma on työskennellyt esimerkiksi lastenlääkärin kanssa vauvan kotiinlähtötarkastuksissa.
Osastovuoroissa hän on huolehtinut synnyttäjistä, joilla ei ole perussairauksia tai synnytyksen aikana tulleita komplikaatioita.
– Työssäni on tärkeää itsensä johtaminen siten, että tunnistan tilanteet, joissa tarvitaan kätilön erikoisosaamista.
Kuisman mukaan myöskään synnyttäjät eivät ole kiinnittäneet huomiota lähihoitajien yhteistyöhön kätilöiden ja lääkäreiden kanssa.
– Perustyö, kuten vastasyntyneen hoito, ei ole muuttunut vuosien varrella. Muihin uusiin käytäntöihin puolestaan on perehdytetty hienosti.
Luottamusmies: Työnantaja on vihdoin herännyt
HUSissa työskentelee kaikkiaan toistatuhatta Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriin kuuluvaa työntekijää.
Pääluottamusmies Satu Kervisen mukaan työnantaja voisi hyödyntää lähi- ja perushoitajia nykyistä paremmin.
– On tultu umpikujaan, jossa työnantaja ei ole nähnyt lähi- ja perushoitajan tulevaisuutta työelämässä riittävän laajana.
Hänen mukaansa tilanne on johtanut siihen, että lähi- ja perushoitajat ovat menettäneet vakansseja, kun niitä on muutettu korkeammin koulutettujen sairaanhoitajien ja kätilöiden vakansseiksi.
– Kun osa tulosyksiköistä alkoi kehittää lähihoitajan tehtävänkuvaa laajemmaksi, huomattiin, että lähihoitajat pärjäävät myös erikoissairaanhoidossa.
Kervinen kertoo, että esimerkiksi HUSin sydän- ja keuhkokeskuksessa lähihoitajien osaamista on hyödynnetty mahdollistamalla normaalia laajemmat toimenkuvat.
HUSissa on nyt perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa lähihoitajien osaamisen monipuolistamista.
– Työnantaja on vihdoin herännyt siihen, että lähihoitajien tehtävänkuvia tarkastellaan sairaanhoitajapulan vuoksi. Mutta kyllä kohta alkaa olla pula lähihoitajistakin, jos tehtävät ovat liian suppeita.
Johtava ylihoitaja: Lähihoitajille luvassa vakituisia työpaikkoja
Naistenklinikan lapsivuodeosastolle lähihoitajat ovat tulleet jäädäkseen, arvioi johtava ylihoitaja Kirsi Heino.
– Palaute on ollut sataprosenttisesti positiivista. Nyt kehitämme kätilön ja lähihoitajan parityöskentelyä sekä etsimme erityisvastuualueita lähihoitajille.
Lisähelpotusta henkilökuntapulaan tuo seitsemän uutta vakituista kätilövakanssia tänä keväänä.
Heinon mukaan myös lähihoitajia on tarkoitus on vakinaistaa.
– On ollut kiva huomata, että lähihoitajien keskuudessa sana kiirii. Yhteydenottoja on alkanut tulla.
Vakituisen työpaikan lapsivuodeosastolta haluaa myös lähihoitaja Minna Kuisma.
– Tässä työssä on äärettömän arvokkaalla paikalla. Se pistää elämän edessä hyvin nöyräksi.
Kuismalla on työuraa jäljellä vielä kymmenisen vuotta. Se, että saisi työskennellä vastasyntyneiden parissa, olisi hänelle todellinen lottovoitto.
Juttua varten on haastateltu myös HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtajaa Seppo Heinosta.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 27. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: