Pohjalaisten äänestysaktiivisuus oli maan kärkeä, mutta sekin jättää parantamisen varaa: "Tavoitteena vaaleissa pitäisi olla yli 60 prosenttia"

Jos aluevaalien äänestysaktiivisuudessa on voittajia, niin ne ovat pohjalaiset hyvinvointialueet.

Kolme pohjalaisaluetta olivat Suomessa ainoat, joissa äänestysprosentit nousivat yli 50 prosentin niin, että voidaan sanoa edes joka toisen äänioikeutetun käyneen äänestämässä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen äänestysprosentti oli 53,8. Keski-Pohjanmaan 51,2 ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 50,3.

Lue seuraavaksi: Aluevaalien äänestysprosentti 47,5 on demokratian kannalta synkkä, sanoo vaaliasiantuntija Sami Borg

Pohjanmaan hyvinvointialueen ykkössija ilahduttaa kansanedustaja, tulevaa aluevaltuutettu Peter Östmania (kd).

– Onhan se enemmän kuin puolet [äänioikeutetuista], mutta luku 53,8 on sinällään liian alhainen, Östman sanoo.

Östman löytää syyn Pohjanmaan kärkisijaan alueen onnistuneesta ehdokashankinnasta, mikä sai ihmiset liikkeelle. Lisäksi hän muistuttaa ruotsinkielisten kuntien äänestävän keskimääräistä aktiivisemmin.

– Esimerkiksi kotikunnassani Luodossa äänestysprosentti oli 66.

Skarpata pitää, ennen seuraavia vaaleja, Östman sanoo.

– Toivottavasti tämäntasoinen äänestysprosentti jäi yksittäiseksi. Tavoitteena vaaleissa pitäisi olla yli 60 prosenttia.

Vihrän liiton aluevaltuutettuna aloittava Lotta Alhonnoro Vaasasta pitää myös 53,8 prosentin äänestysaktiivisuutta alhaisena, vaikkakin tietysti on hyvä, että Pohjanmaa nousi yli 50:n.

Alhonnoro arvelee, että Pohjanmaalla äänestettiin erityisesti siksi, että niin on perinteisesti tehty. Siitä hyötyivät etenkin Kokoomus ja RKP, hän arvelee.

Aluevaalien äänestysaktiivisuudesta parannetaan toivottavasti seuraavissa vaaleissa.

– Nämä olivat monella tavalla haastavat vaalit: korona, ajankohta ja puolueiden vaaliväsymys.

Lue seuraavaksi: Aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi – tutkija: "Demokratian eriarvoistuminen näkyi erityisen räikeästi"

Pohjanmaan alueen ääniharava oli kansanedustaja Joakim Strand (rkp). Strand on tyytyväinen siihen, että pohjalaiset kaikilla kolmella alueella olivat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta kehittämisestä tämänkin verran. Tulos olisi voinut olla heikompikin.

– Noin 50 prosenttia ei ole huippulukema, ja yleinen trendi, jossa aika iso osa ihmisistä valitsee olla äänestämättä, huolestuttaa, hän sanoo.

Kieleen – suomi vai ruotsi – hän ei äänestysaktivisuutta kuitenkaan pelkästään kytkisi.

– Vaasassa on sata eri äidinkieltä.

Strand arvelee, että luvussa voi olla myös vaaliväsymystä: kuntavaalit, aluevaalit, eduskuntavaalit. Suomessa vaaleja on tiiviiseen tahtiin.

– Siinä on oravanpyöräriski: vaaleja on niin paljon, että ihmisiä väsyttää ja puolueiden on vaikea keskittyä tekemiseen.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen äänikuningatar oli kansanedustaja Paula Risikko (kok).

Hän kertoo yllättyneensä hiukan äänestysprosentista. Positiivisesti, sillä aluevaalien äänestyskäyttäytymisestä ei ollut kenelläkään tietoa tai vertailukohtaa.

– Olen niin ylpeä pohjalaisista. Kun meillä päätetään äänestää niin mehän äänestetään, Risikko naurahtaa.

Risikko uskoo, että seuraavissa aluevaaleissa äänestysprosentti on parempi, kun asia on tutumpi. Koronakin vaikeutti tämänkertaisia vaaleja.

– Kansa on nyt puhunut, Risikko sanoo.

Lue seuraavaksi: Analyysi: Keskusta voitti maakunnissa, perussuomalaiset romahti – kokoomus paalupaikalta eduskuntavaaleihin

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Anne Matokangas kertoo pettyneensä hyvinvontialueen äänestysprosenttiin, vaikka Suomen kärkeen sillä noustiinkin.

– Ihmiset eivät vaan tienneet, mistä äänestetään. Heitä ei vaan jaksanut kiinnostaa, Matokangas analysoi.

Matokangas uskoo, että kunhan koronaepidemiasta päästään, vaalitkin taas kiinnostavat. Tämä noin 50 prosentin äänestysaktiivisuus ei ole “uusi normaali”.

– Luotan siihen, että politiikka kiinnostaa ja näen, että tästä mennään taas ylöspäin.

Avaa kuvien katselu

Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen (kesk.) valittiin Keski-Pohjanmaan aluevaltuustoon. Hän seurasi aluevaaleja sekä kaupungin luottamushenkilön näkökulmasta että tulevana aluevaltuutettuna.

Pohjalaisalueiden muita korkeampaan äänestysaktiivisuuteen hänellä on selvä selitys.

– Meille pohjalaisille on aina ollut etuoikeus saada ottaa kantaa. Aina on ymmärretty, että äänestäminen on oikeus.

Myös Keski-Pohjanmaan Keskustan piirihallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä on tyytyväinen äänestysprosenttiin, vaikka korkeampi prosentti olisi tietenkin ollut vielä mukavampi.

– Tämä oli haastava tilanne – epidemia ja vuodenaikakin saattoi vaikuttaa, Pärkkä miettii.

Vaikka äänestämässä kävi Keski-Pohjanmaallakin vain noin puolet äänioikeutetuista, saa aluevaltuusto siitä riittävän vahvan mandaatin toimia.

– Tottakai olisin toivonut hirvittävän paljon korkeampaa aktiivisuutta, mutta pelkäsin pahimmillaan jopa 38-48 prosenttia, Innanen sanoo.

Pärkkä arvelee, että seuraavissa aluevaaleissa kolmen vuoden kuluttua, asiat, joista aluevaltuusto päättää ja sen toiminta, on ihmisille tuttuja ja äänestäminen helpottuu.

Myös Innanen uskoo, että vaaliuurnille mennään kyllä taas eduskuntavaaleissakin ensi vuonna.

– Olen aina sanonut, että mikä kannanotto se on, jos ei ota kantaa. Se, että valitsee ehdokkaan ja äänestää, on kannanotto.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 25. tammikuuta kello 23 asti.

Seuraa täältä Ylen uutisia aluevaaleista 2022.