Miten liikenteen päästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä? Tavoite on tuottanut päänvaivaa hallitukselle viime vuosina, koska se edellyttää jo tällä vuosikymmenellä merkittäviä muutoksia, kuten fossiilisten bensan ja dieselin käytön puolittamista liikenteessä.
Asiantuntijat ovat ennakoineet, ettei päästöjä saada puolitettua vain mukavilla keinoilla. Poliittisesti hankalista keinoista hallitus on torjunut jo polttoaineveron korottamisen.
Veronkorotuksen sijaan viime vuoden aikana on selvitetty kotimaan liikenteen päästökauppaa, joka voitaisiin ottaa käyttöön, jos päästöt eivät näytä pienenevän toivotusti. VTT arvioi päästökaupan nostavan bensan litrahintaa 70 sentillä vuoteen 2030 mennessä.
Nyt ministeriöstä kuitenkin ennakoidaan, että päästövähennykset voidaan saada kasaan ilman tarvetta kansalliselle liikenteen päästökaupalle.
Se vaatii kuitenkin nykyistä enemmän rahaa fossiilittoman liikenteen suunnitelmassa listattuihin tukiin ja kannustimiin. Rahoitusta puuttuu kymmeniä miljoonia euroja, kommentoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotustilaisuudessa.
Hän lähetti terveisiä valtiovarainministeriöön. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vuosina 2022-2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.
Lisäksi tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan EU-toimia, korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, ja erilaisten päästövähennyspotentiaalien toteutumista, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
– Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua sanooHarakka (sd.) tiedotteessa.
Tämän lisäksi ministeriössä harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa biokaasun tuotantoa vastaavalla määrällä vuonna 2030.
Liikenteen sähköistyminen edennyt odotuksia nopeammin
Ministeri mainitsi tiedotustilaisuudessa ladattavien autojen määrän ylittäneen Suomessa jo sadantuhannen auton rajan.
– Sähköisen liikenteen murros on yllättänyt positiivisesti, Harakka kommentoi tilaisuudessa.
Sähköllä kulkevat autot helpottavat päästövähennystavoitteen saavuttamista.
Lisäksi päästövähennystä tulee biopolttoaineen sekoitevelvoitteen tasaisesta kasvusta, josta on päätetty jo aiemmin. Samalla se kuitenkin tulee nostamaan polttoaineiden hintoja tällä vuosikymmenellä.
Joulukuussa julkaistun selvityksen mukaan nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.
Ministeri Harakka kommentoi tilaisuudessa lyhyesti myös bensan ja dieselin korkeita hintoja, joita hän kuvaili erittäin vakavaksi kysymykseksi yksityisautoilijoiden ohella ammattiliikenteelle.
Mistä päästövähennykset tulevat ilman kansallista päästökauppaa?
Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia.
– Kun huomioidaan jo tapahtunut päästövähennys sekä jo käytössä olevat toimet ja päästöennuste, niin uusia toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Fossiilittoman liikenteen suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia. Ensimmäisen vaiheen toimet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,41-0,51 megatonnia, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Ministeriö julkaisi grafiikan, joka selventää, millä keinoin vielä puuttunut päästövähennys aiotaan saavuttaa.
EU:n liikenteen päästökauppa mukaan
Suomen kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelu keräsi kritiikkiä, sillä samaan aikaan EU:ssa valmistellaan tieliikenteen päästökauppaa.
VTT:n arvion mukaan EU:n päästökauppa vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3–0,4 megatonnia vuonna 2030. EU:n päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa komission arvion mukaan noin 11 s/l ja dieselin hintaa noin 13 s/l vuodesta 2026 eteenpäin.
Jotta päästöjen puolitus onnistuu ilman kansallista liikenteen päästökauppaa, on yhtenä toimena jakeluvelvoitteen nykyisen tason nostaminen biokaasun osuuden verran, eli vuonna 2030 noin 4 prosenttia. Se tuottaisi noin 0,3–0,4 miljoonan megatonnin päästövähennyksen.
– Velvoitetason nosto 30 prosentista 34 prosenttiin nostaisi dieselin pumppuhintaa noin 5-10 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä jo odotettavissa olevan hinnannousun (30-40 s/l) päälle, ministeriön muistiossa arvioidaan.
Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.
Voit keskustella aiheesta 26.1. klo 23 saakka.
Lue myös
Suomen ilmastopäästöt vähenivät viime vuonna yhdeksällä prosentilla