Suomen valtion omistaman energiayhtiö Fortumin tavoite olla hiilineutraali ei vastaa kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreimpia kriteereitä.
Asia käy ilmi raportista, jossa kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat tutkineet dataa suurten eurooppalaisten energiayhtiöiden nettonolla- eli hiilineutraaliustavoitteiden takana.
Suurin osa energiayhtiöistä on asettanut tavoitteen vuoteen 2050.
– Raportin tarkoitus on paljastaa ne nettonollatavoitteet, jotka yritykset ovat valjastaneet lähinnä markkinointityökaluiksi. Halusimme datan avulla osoittaa, mikä tavoitteiden sisältö todellisuudessa on, sanoo ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaarina Kolle,toinen raportin pääkirjoittajista.
Raportin ovat laatineet eurooppalaisia kivihiilen alasajoa ajavia kansalaisjärjestöjä edustava Europea Beyond Coal sekä energiadatan analysointiin erikoistunut ajatushautomo Ember. Sen on allekirjoittanut liuta järjestöjä, muun muassa Greenpeace ja WWF.
Raportissa tarkastellaan yhteensä 21 sähköyhtiön ilmastotavoitteita. Tiedot ja luvut niiden taustalla on kirjoittajien mukaan hankittu joko yhtiöiltä itseltään tai julkisista lähteistä.
Raportissa keskitytään sähköntuotantoon, sillä monen muun sektorin – esimerkiksi teräksen ja liikenteen – päästöttömyys riippuu siitä, saadaanko sähkö tuotettua puhtaalla energialla, kirjoittajat perustelevat.
Fortumin lisäksi listalta löytyy Euroopan suurimpia energiayhtiöitä, muun muassa italialainen Enel, saksalainen RWE, ruotsalainen Vattenfall, brittiläinen SSE, ranskalainen ENGIE ja tanskalaisen Ørsted.
Yhtiöiden nettonollatavoitteita verrattiin energiajärjestö IEA:n laatimaan hiilineutraaliin tiekarttaan vuoteen 2050. Kyseessä on energia-alan kansainvälinen, paljon viitattu merkkipaalu, jonka tuorein versio julkaistiin viime keväänä.
Tiekartta sisältää kriteerit, joiden tulisi täyttyä, jotta suuret energiayhtiöt pääsisivät hiilineutraaliuteen eli nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius on edellytys sille, että ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Fortum ei täytä IEA:n keskeisiä kriteereitä
Fortumilla on raportin listaamista yhtiöistä kolmanneksi suurimmat suorat päästöt. Yhtiöllä on myös kolmanneksi eniten fossiilisia polttoaineita.
Fortum tavoittelee nettonollapäästöjä vuonna 2050. Euroopan tuotannossa yhtiön tavoite on sama kuin Suomen hallituksen: se aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2035.
Raporttiin kerätyn datan mukaan suomalaisomisteinen yhtiö ei täytä yhtäkään IEA:n asettamista keskeisistä kriteereistä.
IEA:n mukaan energiayhtiöiden täytyisi muun muassa lopettaa kivihiilen käyttö teollisuusmaissa vuoteen 2030 ja maakaasun käyttö vuoteen 2035 mennessä. Muissa maissa hiilen ja kaasun käytön tulee loppua vuoteen 2040.
Fortum aikoo kuitenkin pyörittää kivihiilivoimalaa Euroopassa vuoteen 2038 saakka. Osalle Fortumin Venäjän kivihiilivoimaloista ei ole asetettu sulkemispäivämääriä lainkaan.
Kaasun osuus yhtiön tuotannossa taas jopa nousee hieman vuoteen 2035 mennessä, jolloin sähköntuotannon tulisi IEA:n mukaan olla päästötöntä.
Energiajärjestö IEA painottaa tuuli- ja aurinkoenergian merkitystä päästöttömän sähkön tuotannossa: sen määrän pitäisi järjestön mukaan vähintään kuusinkertaistua vuodesta 2020 vuoteen 2030.
Fortumin tuuli- ja aurinkoenergian osuus tuotannosta on hyvin pieni, alle prosentin. Myös kaavaillut lisäykset vuoteen 2025 mennessä ovat pieniä, Fortumin uuden strategian mukaan 1,5–2 gigawatin luokkaa.
Esimerkiksi Fortumin kanssa samaa kokoluokkaa edustava italialainen Enel tähtää 75 gigawatin aurinko- ja tuulienergian lisäykseen.
Tanskalaisella Ørstedilla vastaava luku on 45 gigawattia, yli 25-kertainen Fortumin tavoitteeseen verrattuna. Ørsted on tehnyt tuulivoimasta keskeisimmän teknologian ja vähentänyt rajusti fossiilisen energian tuotantoa lyhyen ajan kuluessa.
Fortum on tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisessä raportin yhtiöiden joukossa sijalla 14. Verrokit löytyvät itäeurooppalaisista energiayhtiöistä, kuten bulgarialaisesta BEHista, puolalaisesta ENEAsta ja tsekkiläisestä EPH:sta.
Kolle painottaa, että raportissa on verrattu keskenään samankaltaisia yhtiöitä, sillä kaikilla on ollut esimerkiksi kivihiiliomistuksia. Yritykset ovat eri kokoisia, mutta jakavat enimmäkseen samat markkinat.
Fortum on raportissa heikoiten pärjänneiden joukossa.
– Fortum jää jälkeen lähes kaikista ja joutuu ilmastotoimissa hidastelevien itäeurooppalaisten verrokkien joukkoon. Yhtiöllä tulee olemaan massiivinen kaasun tuotanto 2035 jälkeen, kivihiiltä vuoden 2030 jälkeen sekä hyvin pieni tuulen ja auringon tuotanto, Kolle sanoo.
Fortum ei kuitenkaan ole yksin. Raportin vertailussa yksikään yhtiöistä ei täyttänyt kaikkia IEA:n asettamia välitavoitteita.
Raportin tietojen mukaan kaikki 21 energiayhtiötä aikovat jatkaa kaasun käyttöä EU- ja OECD-maissa vuoden 2035 jälkeen. Vain yhdeksän yhtiötä aikoo sulkea hiilivoimalansa teollisuusmaissa vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2040 mennessä muualla.
– Viesti on, että energiayhtiöiden kanssa toimivat finanssi-instituutiot eivät voi enää antaa yhtiöiden piilotella nettonollatavoitteidensa takana, Kolle sanoo.
Fortum: Tuuli- ja aurinkovoima ei ole mielekäs yhtiöiden ilmastoystävällisyyden mittari
Fortumin mielestä järjestöjen raportti ei huomioi eroa kapasiteetin ja tuotannon välillä. Yhtiön mukaan IEA:n tiekartta ei väitä, että hiilivoimakapasiteettia ei saisi olla olemassa vuoden 2030 jälkeen.
Fortum kommentoi raporttia Ylelle sähköpostitse. Yhtiö ei pyynnöistä huolimatta löytänyt haastateltavaa, vaan vastasi kysymyksiin yhtiön nimissä.
Kapasiteetti tarkoittaa yhtiöiden energiantuotantomahdollisuuksia, ei todellista tuotantoa.
– Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee siirtymäajalla reilusti käytettävissä olevaa mutta harvoin käytettävää voimalakapasiteettia, jotta toimitusvarmuus ei vaarantuisi suuren tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetin myötä.
Yhtiö kuitenkin vahvistaa, että sen Euroopan hiilivoimasta on vuonna 2030 yhä jäljellä Saksan Datteln 4, joka lopettaa toiminnan vasta vuonna 2038.
Fortum vahvistaa myös, ettei Venäjän sähköntuotannon osalta ole erillistä tavoitetta IEA:n määrittämälle vuodelle 2040.
Kaasun osalta yhtiö toteaa aikovansa edistää puhdasta vetyä ja muita vähähiilisiä polttoaineita maakaasua nyt käyttävissä voimalaitoksissa.
Fortum sanoo, ettei pidä tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia mielekkäänä ilmastotavoitteiden mittarina.
– Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja esimerkiksi ydinvoimakapasiteettinsa ja -osaamisensa ansiosta.
Yhtiö kertoo tuottavansa ja rakentavansa parhaillaan tuulivoimaa useassa maassa.
Valtion yhtiöllä pitäisi olla verrokkeja kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet
Kaarina Kollen mukaan Fortum on tarkastanut yhtiötä koskevat tiedot raportista ennen sen julkaisua. Yle on nähnyt raportin kirjoittajien ja yhtiön välisen viestinvaihdon.
Hänen mielestään raportin tietojen pitäisi herättää erityisesti Fortumin suurin omistaja. Suomen valtio omistaa Fortumin osakkeista yli puolet.
Valtion ohjauksesta on keskusteltu Fortumin kohdalla erityisesti yhtiön Uniper-kauppojen jälkeen.
Fortumin sekä sen tytäryhtiön toiminnan on katsottu olevan ristiidassa valtio-omistajan ilmastotavoitteiden kanssa. Uniper avasi uuden kivihiilivoimalan Saksaan vielä viime vuonna.
Hallitus päivitti ilmastotavoitteensa niin sanottuun omistajaohjauksen periaatepäätökseen toissa keväänä. Periaatepäätös määrittelee, millaisia asioita valtio omistamiltaan yhtiöiltä edellyttää.
Päätöksen mukaan “valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoitteen hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.”
Huomionarvoista raportin tietojen valossa on, että päätöksen mukaan valtion omistamien yhtiöiden pitäisi asettaa "verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset, mittavat tavoitteet".
Kollen mielestä on huolestuttavaa, ettei valtio näytä ohjaavan omistamiaan yhtiöitä oman periaatteensa mukaan.
Hän huomauttaa, että Fortumin yhteenlasketut ilmastopäästöt ovat samaa kokoluokkaa kuin Suomen päästöt. Valtion salkussa on lisäksi muun muassa Nesteen ja Finnairin osakkeita.
– Jos ajatellaan puhtaasti miljoonissa hiilidioksiditonneissa ja suomalaisten valtionyhtiöiden hiilijalanjälkeä, omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on ilmastonmuutoksen kannalta vaikutusvaltaisin ministeri koko hallituksessa, Kaarina Kolle sanoo.
Korjaus 25.1. kello 14:45: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Fortum aikoo pyörittää Euroopassa kivihiilivoimaloita vuoteen 2038 saakka. Kyse on yhdestä voimalasta.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 27.1. klo 23 saakka.
Lue lisää: